lauantai 12. maaliskuuta 2016

Tämän blogin & jatko-osan kohdat 201. - 300.


201. Ylensyöminen ja kramppaamattomuus & huuhtovan veden mielikuva
Jos on syönyt ihan liikaa niin että on siitä pakahtunut olo, niin auttaa, jos käy kakalla ja antaa kakan omasta puolestaan olla vetistäkin, jotta sitä vain paljon tulisi.
Jos ruoka on muodostanut mahassa möykyn, auttaa kenties juoda vettä niin että se vesittää möykkyä höttöisemmäksi ja helpommin kulkevaksi.
Jos nuo on huolehdittu, mutta on huono olo, ei pitäisi krampata mahaan päin kuin raskasta oloa painottaen, vaan hellittää, päästää irti keskikropan tuntemusten painottamisesta ja sen lihaksin kramppaamisesta ja olla sen sijaan keveämmin, kuvitella mielessään viileähkön veden huuhtovan keskikropan ympäristöinen ylhäältä alas, uudelleen ja uudellen kuin purossa istuisi, ja ruuan valuvan sen mukana kevennetysti suolistossa eteenpäin ja kakkana ulos.
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



202. Kankeus ja liikunta & venyttely
Kankeus johtuu joko kylmästä, mihin auttaa lämmittely ja lämpimänä pysyminen, tai sitten siitä, että liikkumistapa on jotenkin kankea, jäykkä, mihin auttaisi liikunnan harrastaminen ja sitä kautta oikeanlaisen liikkumistavan oppiminen. Hitaiden liikkeiden sijaan pitäisi kai suosia keveitä nopeita liikkeitä. Venyttely on kankeille tärkeää ja se auttaa yleensä kankeuteen, mutta venytellessä on lihasten oltava lämpimät, mihin liikunta on hyvä. Liikuntaharrastuksissa on yleensä venyttelyosuus joka treenikerralla mutta venyttelyn opittuaan kankean olisi hyvä venytell' myös kotona päivittäin.

Katso myös 199. Voimattomuus ja tekojensa päivittäminen parhaan ymmärryksensä mukaisiksi  12.12.2015
129. Selkävaivat ja urautumattomuus & urheilullisuus  11.10.2015
172. Lihassäryt & krampit ja liikunnallisuus & lämpö  23.11.2015
173. Liikunnan jälkeiset lihaskivut ja yhtä suuren huomion omistaminen liikkumiselle  23.11.2015
174. Vanhuudenjäykkyys ja liikunnallisuus & herkkyys  24.11.2015
178. Kivut energianpuutteesta ja lämpö sekä positiivisen mielin puuhaaminen  25.11.2015
183. Lihasrappeuma ja liikunnallisuuden perusosaaminen  30.11.2015
185. Hermostunut ohkanen olo & heikotus ja suurempaan viisauteen satsaaminen  5.12.2015
191. Hitaus ja itsenäisyys   8.12.2015
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



203. Suonikohjut ja liikunta
Liikunta ehkäisee suonikohjuja. Samoin kiristämättömät sukat.
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



204. Revähtymät ja se, ettei jähmetä lihaksiaan kohmeloisesti paikoilleen
Lainaus kohdasta Liikunna jälkeiset lihaskivut:
"Jos jäykistää lihaksensa paikoilleen kuin kohmeloisena edellispäiväisen liikunnan jäljiltä, vaikka liikkuu kömpelösti tai hitaasti tai muutenkaan, niin lihakset eivät ole sopeutuneet senhetkiseen liikkeeseen vaan paikallaoloon, mikä tuntuu kylmässä oleskelusta tutulta kivulta, joka tuo mieleen monta pikku revähtymää esim. reidessä. Pitäisi siis liikkumisessa sosvittaa lihaksisto liikkumiseen eikä paikallaan pitämiseen kuin nyrjähtänyttä kohtaa tukisi."

Viileys ja kylmyys lisäävät taipumusta jähmettää lihakset paikoilleen kuin ei aikoisi liikkua niillä, ja myös revähtymien riskiä, mihin lämpö auttaisi.

Revähtäneen lihaksen rasitusta pitäisi keventää - kuin kipukohdankin - ja liikkua pikemminkin pehmeän lämpöisesti ja tuntevasti kuin järkiperäisen töksähtelevästi.

Katso myös 58. Kivut ja koko elämäntavallaan varominen13.6.2015
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



205. Jumittunut niska ja kohmeloisuuden suojaamat mielentilaa kuvastavat pienet liikkeet * Ihmeparannusohjeyritelmä XXI
Jos niska tms on jumiutunut, on sitä krampannut jotenkin ja usein ajatellut muuta tai ollut ei-niin-energinen, jolloin toisaalta pitäisi päästää krampeista irti ja toisaalta suojata niskaa, mikä kai yleensä käy kom´hmeloisin pehmein lämpöisin oloin & liikkein.
Jos on jotenkin hukannut hyvän tavan liikkua, niin pitäisi mielessään lähes vain kuvitella, mikä olisi mielentilaa ja liikkumisenhalua kuvastava aavistuksenomainen liike ja ryhti, niin saa kaularankaan suoristusta ja luonnollista tunnevireestä nousevaa ryhtiä, mielenkiinnon tuomaa hyvää ryhtiä ja samalla liikkuu ihan hiukan sillä tavoin kuin luonnollista on, niin kuin aina pitäisi liikkua, ihan vain mielitekojensa mukaan kropan hyvästä asennosta huolehtien. Noita pikkuliikkeitä kun tekee ainakin muutaman, niin ehkä siitä saa langanpäästä kiinni, miten liikkua, ja voi sitten liikkua hyvällä tavalla isompiakin liikkeitä. Ja taas jos hukkaa sävelen, niin ihan vain on pehmoisesti niska hyvällä tavalla, kuuntelee tunteitaan ja mielitekojaan ja liikkuu hienoisesti niiden mukaan, sitten enemmänkin, niska huonoilta asennoilta pehmoisen lämpöisen kohmeloisen liikkumistavan suojaamana.

Samaa voisi kokeilla, jos kroppa muuten on jumittunut. Ja ehkä, vaikka olisi pyörätuolissa tai liikuntakyvytön, niin noista aavistuksenomaisista liikkeistä etsiä hyvää liikkumistapaa ja edes jotakin lihaskuntoa ja niin kenties oppia liikkumaan.
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



206. Roikkuvat piirteet & löysä nahka ja tunteenomainen ihannepaino
Minulla on se vaikutelma, että ihmiset, joiden nahka roikkuu pahoin, ovat tunteenomaisesti kiinnittyneitä niin paljon lihavampana elämiseen kuin mihin nahka sopisi. Siitä on kai lähinnä jäänyt lämpöinen mielikuva, tyytyväinen olo ja siihen kroppa siis uskollisesti ihmistä sovittaa, valmistaa. Eli ei pitäisi ottaa mukavuuskysymyksissä mallia ihmisistä, joiden painoihanne on jotakin ihan muuta kuin omasi.

Kropan roikkuvuus, esim. roikkuvat rinnat, tuntuisi olevan kiinni samaistumiskohteista. Jotkut naiset haluavat roikkuvat rinnat, koska eivät halua, että rintoihin kiinnitettäisiin niin paljon huomiota heidän itsensä sijasta. Toiset taas haluavat pystyt rinnat esim. siksi, että ne ovat nätimmät tai luonteenomaisemmat heille itselleen. Jos näiden tyyppiset naiset ovat paljon tekemisissä ja toistensa identiteettien osia, vaikuttaa se käsittääkseni sekä elämäntapoihin että ulkonäköön samanlaistavasti. Niinpä on väliä sillä, että samaistumisryhmään kuuluisi suurin piirtein saman tyypin ihmisiä kuin itse on.
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



207. Mykkyys ja diplomatian oppiminen sekä äänen sävyjen variaatiot
Jos joku on mykkä siksi, että päästää sammakoita suustaan, niin silloin pitäisi oppia diplomaattista sanankäyttöä. Eivät muutkaan puhu aina kaikkea, mitä mieleen tulee. Toisaalta jonkin verran on saatava ilmaista, itseään, jotta olis  elintilaa.
Symppis World is of love (a mechanical model) http://healthilymoral.blogspot.fi/2011/08/world-is-of-love.html
Sovussa "Live and let others live" http://yksinaisille.blogspot.fi/2012/03/build-perfect-relationship.html
Usein oikea määrä on jokin kohta kahden ääripään välillä. Sen sijaan, ettei puhuisi, puhuu viisaammista mallia ottaen ja ei painota puheitaan niin paljoa ja ottaa kantaa laimeahkosti.

Jos ei ole koskaan osannut puhua, niin kun tuottaa jotakin ääntä, niin sen variaatiosta muodostuu tarkemman ääntämisen taito. Silloib kenties voi puhua niin, että pitää mielessään mielikuvaa siitä, mitä haluaa sanoa, ja tuottaa vapaamuotoisesti ääntä niin kommunikoidakseen.
Pienten nyanssien taitoa oppii helmpommin luontoa katsellen kuin seiniä ja huonekaluja tuijottaen.

Jos sanomisen halu on kova niin, että tulee sanottua ajattelemattomasti, niin olisi ehkä hyvä, jos olisi jokin kiva harrastus, vaikkapa käsityöt, niin saisi siitä sanoa kaikenlaista eikä se häiritsisi kummemmin ketään.
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



208. Peräpukamat(?) ja peräsuoli auki kakkaa viistäen
Jos peräsuolen alaosan puristaa kiinni, ei kakka mahdu ulos. Jos on liian ajatuksin hahmottava, käy niin ehkö vahingossa, mutta intuitiivisemmin ja hyväätoivovammin on lihakset helpompi rentouttaa ja avata väylä kakalle. Jos lihaksin avaa peräsuolen oikein auki, heikentää se kai ylempänä suolen sisällön työntämistä alemmas, jolloin kakka ei liiku. Vaan suolen pitäisi olla auki jotakuinkin kakkaa viistäen ja pikemminkin elävällä tavalla kuin ajatellusti. Ja ylempänä sitten elinvoimaisuuden avulle työntää kakkaa alemmas.
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



209. Näppylät ja Suomen ilmastoon sopeutuneen tavalla oleminen
Ihmisistä, joilla on paljon näppylöitä tai finnejä, tulee vaikutelma, että he niiden seutuvilta ovat keskeltä kroppaa auki ihon pinnasta ulos kuin hönkisivät jotakin lämpöä ja höyryjä ulos kehosta,oliskohan brittien tapaan, tai sitten sosiaalisesti tekevät jotakin samantapaista, hönkimistä siis. Terveen ihon omaavat taas vaikuttavat yleensä olevan Suomen ilmastoon sopeutuneella tavalla lämmönsäätelyltään, verenkierroltaan ja tavaltaan pitää ihoa ja olla sosiaalisia, jotenkin tervehenkisesti siis vuodenajat eläen, hönkimättä.
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



210. Lihakset maitohapoilla ja mielitekojen mukainen liikkumistapa & pehmennys jälkikäteen
Jos liikkuu huonolla tavalla, esim. miettii rakennettua sen sijaan, että kuuntelisi tunteitaan, niin lihakset eivät toimi kunnolla: niiden tarpeita liikkumistavan suhteen ei ole kuunneltu. Mutta jos liikkuu mielitekojensa mukaan ja katselee ja ajattelee lähinnä luontoa, luonnon kauneutta, niin liikkeisiin tulee kepeyttä ja sujuvuutta, tuntuu mukavalta liikkua ja koko kroppa toimii kuin laulaen.
53. Ohjeita kovin heikkokuntoisen liikunnan aloittamiseen  2.6.2015  http://parantamisesta.blogspot.fi/2015/06/ohjeita-kovin-heikkokuntoisen-liikunnan.html

Jos liikunnan jälkeen lihakset tuntuvat iskevän maitohapoille, niin on se kai energianpuutetta. Tarttisi olla pehmeästi ja kuunnella kroppansa tarpeita, olla vähän niin kuin flunssanvaarassa: löysät villasukat, joissa tossutella, ja lämpöinen paita, ehkä (lauantai?)makkaravoileipä ja lasillinen tuoremehua, kotoisaa oleilua kunnes kroppa on toipunut, saanut energiansa takaisin vähän samaan tapaan mutta hitaammin kuin hengästynyt tarvitsee tauon. Lämpö, pehmeät liikkeet ja kotoisuus, ravinnontarve ja vitamiinit, lepo ja leppoisasti ottaminen.
Rasituksen jälkeinen pehmennys, energiavarantojen palautus ja toipumisaika on myös vilustumisen hoito-ohjeessani
128. Vilustuminen ja ihan lämpimänä pysytteleminen sekä vitamiinit 9.10.2015
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



211. Hiustenlähtö ja aito kiinnostus elämäänsä
Niiltä, joilla on kaljua ja hiuksia lähtee helposti, vaikuttaisi olevan kyllästynyt asenne esim työhönsä, kuin kiinnostuksen aika olisi jo ohi, "joko tätä oli taas". Kun taas niillä, joilla vaikuttaa olevan vahvat tuuheat hiukset, tuntuu olevan elävä kiinnostus tekemisiinsä kuin lapsella tai nuorella, elämänmakuinen. Auttaisivatko hiustenlähtöön siis esim. uudet kiehtovat harrastukset tärkeässä roolissa elämässä, elämänsisältönä? Tekemisentavan elämänmakuisuus eikä teoreettiseksi lätistyneisyys?
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



212. Ihmeparannusohjeyritelmä XXII * Väsymys ja elävöittävyys
Jos on väsynyt, niin ei jaksa kannatella itseään vaikeuksien yli, ei valita viisaimpia strategioita kantaa ongelmien yli, vaan voi tehdä tökerösti, tyhmästi, romahtaa ongelmiin. Ja tämä kai on tavallista väsymystä, jokaon tuttu esim. liian pitkästä työpäivästä tai uurastaen valvotusta illasta, rasituksesta kun ateriat ovat jääneet väliin, yms. Jos olisi tauonnut rasituksesta aiemmin, kun huomio vielä oli eloisa ja itse elinvoimainen, onneen tarttuvainen, ja käyttänyt ajan lepoon, toipumiseen, ateriaan, mukavaan tekemiseen, niin ei olisi ollut niin väsynyt, että vastustuskyky on heikompi. Vastaavasti voivat elämän muut ongelmat, hankaluudet, huonot puolet, vaikkei oikein tietäisi, miksi ne juuri ovat niin ylitsepääsemättömiä, tuntua rasituksena, joka vetää piippuun, harmaaksi, toimimattomaksi, romahtelevaiseksi, helmpommin sairastuvaksi. Ja vastaavasti voivat elävöittävyydet, esim. täyden ymmärryksen mukaisuus, vaikkei tietäisi, miksi ne juuri elävöittävät ja tuovat voimia, korjata tuon tilanteen, keventää, tuoda onnekkuutta ja onnellisuutta, elinvoimaisuutta ja elävyyttä. Näin sekä parantumisessa että sairauksien ym onnettomuuksien välttämisessä on olennaista, ettei uuvu liiaksi, vaikkei oikein tietäisi, että mikäpuoli uupuija miksi se puoli olisi niin tärkeä tai että miksi tietyn tyypin eloisuus nostaa alhoista.
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



213. Huono olo joulukinkusta ja Alaskan seiti sekä joulun tavalla oleminen
Huono olo kinkusta näyttäisi liittyvän siihen, että kinkussa on paljon jähmeää rasvaa, joka aiheuttaa aivoveritulpalle sukua olevan migreenin, mihin auttaisivat Alaskan seitin loiset.
Katso 28. Aivoveritulppa, migreeni ja Alaskan seitin loiset17.1.2015

Joulumaisesti eleleminen, joulumainen tunne-elämä ja sosiaalisuus vaikuttaisi lievittävän sian ajattelemisesta ja sian tavalla tekemisestä syntyvää huonoa oloa.
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A214. Molempien blogien hakemisto ja sisällysluettelo



A215. Hikka ja elävöittävä virta keskikropassa
Jos on hikka, niin pallean tienoo lienee elottomampi kuin mikä on terveellistä. On siis energianpuute siellä ja siksi auttaisi kai ajatella elävöittävää, esim. tuoremehua tai auringonpaistetta lehvillä, näitä elävöittävänä leveänä virtana kurkusta koko keskikropan läpi, herkkyyttä kuin valoisassa udussa ja tunnistaa tunteensa, myöntää ne, jottei pakota itseään johonkin elämänkielteiseen keinotekoiuseen muottiin, pakahduta.

Jos hikka johtuu siitä, ettei ole juonut tarpeeksi ruuan kanssa, niin pitäisi juoda vettä tuo puuttuva määrä.
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A216. Koomassa paraneminen ja vihreät lehdet iholla
Moderni elinympäristö on kovin keinotekoinen. Siksi luonnolliset ikiaikaiset elementit voivat kai tuoda ihmisille viisautta, jolla parantua helpommin, vaistomaisesti loksauttaa asioita kohdilleen siinä, miten kuuluu olla ja tehdä. Siksi arvaisin, että tiedottoman paranemismahdollisuudet olisivat paremmat, jos esim. ihoa vasten mahan päällä löysästi (tunteikkaasti) rullalla olisi vihreitä lehtiä (samasta ilmastosta), joita oma käsi koskettaisi.
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A217. Vanhusten heikotus ja verenpaineongelmiin kauniisti venyttely
Jos vanhaa ihmsitä heikottaa siksi, että joiltakin osin on jäykkä tai tönkön tapainen ja yrittää herkkyydellä keventää sitä, niin jäykkyys aiheuttaa verenpaineongelman ja muun kehon liiallinen herkistäminen heikkouden. Verenpaineongelmiin auttaisi kauniisti venytteleminen, ei tarvitse niin paljoa tai rankasti vaan juuri kauniisti venytellä aina silloin tällöin, jotta tönkköys, siis tönkkö osa kehosta, joustaa herkkyyteen ja parempaan koordinaatiokykyyn, hienomotoriikkaan päin.

Katso hakemistosta myös liikkuviuuden ylläpitäminen ja liikunna aloittamisen ohjeita heikkokuntoisille.
106. Liikkuvuuden ja kunnon ylläpitämisestä  24.8.2015  http://parantamisesta.blogspot.fi/2015/08/liikkuvuuden-ja-kunnon-yllapitamisesta.html

199. Voimattomuus ja tekojensa päivittäminen parhaan ymmärryksensä mukaisiksi  12.12.2015

Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A218. Isku päähän, tärähdys tms ja taju, että on puuhannut jotakin epätavallista
Useimpien aikuisten arki kuluu tuttuja uomia. Kuljetaan, tehdään, tavataan ihmisiä, mutta yleensä pystyy tietämään, mitä kaikkea esim. kadulla kulkiessa tavallisesti tapahtuu. Tälli ei kuulu niihin. Tällin kohdatessaan kroppa hetken ajan keskittyy kestämään tälliä mahdollisimman hyvin ja viisaasti. Sitten lojutaan maassa ja katsellaan tyhmänä taivasta tai muutaman sentin päässä olevaa kadun palasta tms. Sitten keskitytään parantamaan mustelmia, turvotusta, raajojen hankalaa asentoa. Tulee ihmisiä paikalle, ollaan sosiaalisia heidän kanssaan ja ihan tavallisten kuvioiden ulkopuolella, vaikkakin tavallisesta perspektiivistä ymmärrewttävästi. Ihmiskontakteilla on jatkuvuutensa, logiikkansa, mutta se ei ole tavallisia uomiasi. Jos siis tämän kaiken keskellä havahtuu miettimään, että tässä olen, niin se on häiritsevästi erilaista kuin tavallinen eikä oikeint iedä, mistä muutos tuli, koska epäonnistumisia kuten onnettomuuteen joutuminen ei ole hyvä musitella, jotteivät ne uusiutuisi, eikä vammoilla mässäillä, jottei tulisi niitä pahentaneeksi, vaan on ajateltava tervehtymistäja kaksia uomia: tätä tilannetta ja tavallista elämäänsä. Tavallisen elämän tapahtumien kulku on yleensä paljon hitaampi kuin onnettomuuteen joutuminen ja sen vaatima päivän suunnitelmien uudelleenarviointi. Silloin on vähän kuin pohja poissa jatkuvuudelta, jos sitä tavallisen elämän pohjalta miettii. Arkijärki kumminkin neuvoo mielekkäät tiet ja tuntemukset auttavat.

Katso myös pistävä kipu 178. Kivut energianpuutteesta ja lämpö sekä positiivisen mielin puuhaaminen  25.11.2015
37. Verenhukka & verenpysäyttäminen ja verenkierron kylmäsopewuma haavan lähimailla6.5.2015
156. Suolisolmu(?) tms paikallinen vika ja viereisten terveiden osien tunnelman ulottaminen ongelmakohtaan  11.11.2015
195. Ihmeparannusohjeyritelmä XX * Tulehdus & turvotus ja tyynnyttävä vaikute ihan terveestä kohdasta  10.12.2015
Ja ihmeparannusohjeyritelmät
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A219. Onnettomuuksien syistä
Onnettomuuksia tapahtuu joko silloin, kun olet onnettomuusaltis ja epäonninen kuten unettoman yön jälkeen tai ystävän petettyä (sosiaaliset kuviot muuttuvat ja niin tekemisentapa muuttuu, tekemiset vaihtuvat, sosiaaliset kiinnekohdat muuttuvat ja niin voi itsellä olla yllättäviä piirteitä, elämänkuviot muuttuvat ja uudet kontaktit mietityttävät vaikkeivät kiehtoisi, ja noille muutoksille ei ole etukäteistilausta tai suunnitelmaa), tai silloin, kun toimit jonkin kaavan mukaan etkä huomaa ympäristöäsi yhtä paljon kuin tavallisesti, kuten esim. jonkin sinua taitamattomamman ohjeet sydämellesi ottaneena, jonkin sinua vähemmän elämänviisaan pitämästä kurssista kiehtoutuneena, johonkin uppoutuneena, tokkuraisena jne. Onnettomuuksia siis vähentäisi paljon, jos opettelisit huomaamaan tällaisia piirteitä itsessäsi ja valitsisit paljon varovaisemmat vaihtoehdot, kun onnettomuusriskiä on. Lisäksi pitäisi vaalia terveitä elämäntapoja, jotka tuovat reaktiivisuutta, elämänmakuisuutta ja elämäntilanteet terveelle tolalle.
Rukoukseen uppoutuminen on jonkin sortin keskittymistä ja voi olla huomion kääntämistä poispäin ympäröivästä maailmasta ja siksi tuoda tokkuraisuuden ja reagoimattomuuden tapaan onnettomuusalttiutta. Toisaalta rukous usein herkistää huomaamaan enemmän ja vikkelämmin, elämänfilosofisestikin, eli jonkin aikaa rukoilemisen jälkeen (tai tietyllä tapaa rukoillessakin jo) voi havaintokyky ja reaktiivisuus olla parantunut, mitä ei kuitenkaan pidä sotkea tavallisen aistit auki toimeliaisuuden reaktiivisuuteen vaan uskonnon tuoma reaktiivisuus on pikemminkin älykkyyttä muistuttavaa vikkelyyttähuomiokyvyssä.
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A220. Liian suuri ruokahalu ja vähäruokaiset mallina sekä ilmasto-osaaminen
Jos ottaa mallia suuriruokaisista, esim. ruokakauppiaista tai niistä, jota selviävät viileästä ja kylmästä syömällä paljon, tai raadollisista, joiden aiheuttama tuho tuo nälän, tai niistä, jotka eivät viihdy muussa tekemisessä kuin ruuan kanssa, tai niistä, joita kiinnostaa vain ruoka, niin esimerkin myötä muuttuu itsekin suuriruokaisemmaksi. Mutta jos ottaa mallia pieniruokaisista mutta syö itse aika lailla tavallisesti, niin on jatkuvasti kylläinen ja hyvä olo ja energiaa riittää muuhunkin. Mutta pitää syödä ruokaympyrän ja mielitekojen eikä tottumuksen mukaisesti.
Pitää siis huolehtia lämmönhukan minimoimisesta, siitä, ettei ole liian raadollinen ja että puuhaa kaikenlaista kivaa eikä vain ole ruoakkeskeinen.

12. Sokeritauti ja positiivinen asenne luonnollisiin virikkeisiin  20.1.2013  http://parantamisesta.blogspot.fi/2013/01/sokeritauti-ja-virikkeiden-paljous.html
32. Lämmittelyohjeita, talviulkoiluohjeita, vuodenajat ja terveet elämäntavat22.2.2015
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A221. Ihmeparannusohjeyritelmä XXIII * Puntaroi eri vaihtoehtojen välillä
Joskus, kun miettii jotakin vaivaa, miettii, että oliko se näin vai näin ja miten se on minulla tavallisesti ollut, entä muilla. Niin se on samanlaista kuin miettisi eri elämäntapavaihtoehtojen välillä: menisinkö puiston kautta vai pitkälle lenkille vai katua vain, tms, ja niin yksittäisen asian kohdalla tulee tehneeksi elämäntapavalintoja, paljon laajempia jaksavaisuuteen ja vireeseen vaikuttavia valintoja. Niin kai myös kehon terveyden valinnat ovat tuollaisia, näin vai näin vai noin vai miten -valintoja, joissa valitsee tuollaisen pikkujutulta vaikuttavan ja se sitten määrää pitkälti sen, miten jatko sujuu: kenen tavalla elät, kenen määrissä parannut, miten isolta vaivasi jo nyt vaikuttaa, mikä taas keventäisi, parantaisi, miten pääsisi helpoimmalla terveimmin.
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A222. Tästä blogista loppuvuodesta 2015
"Blogimerkintöjä tuli kovin monta yhteen blogiin, joten vaihdoin kohdasta 214. uuteen blogiin, siis saman blogin kakkososaan. Uudessa on nyt sisällysluettelo ja 7 parannusohjeyritelmää, mutta katsomiskertoja on ollut vain 11, kun taas vanhaa blogia on tähän mennessä katsottu 1707 kertaa. Voikohan olla, että ihmiset etsivät hoito-ohjeita tiettyyn vaivaan ja niin harvempi seuraa uusia, kun luulen, että vielä aluksi en ollut valinnut, ettei omia katselukertojani saa seurata niin että puolet noista yhdestätoista voivat olla omia katselukertojani (sisällysluettelon tarkistus).
Nyt on netti reistaillut joulun, tai ainakin bloggerin vanhojen merkintöjen muokkaus. Saa nähdä, korjautuuko, kun jouluaika jää taa ja työt ja koulut alkavat. Jotenkin luulisin, että korjautuu kyllä.
Minulla on tuossa parantamisaiheisessa kaksiosaisessa blogissani nyt 221. merkintää (plus yksi tiedote, että blogi vaihtuu). En oikein tajua, miten niitä niin paljon voi olla. Lupasin vain kirjoitella koko näkemykseni sitä mukaa, kun sitä kertyy. Luulin, että yhteensä tulisi ehkä 5-15 kohtaa. Mutta sitten olin niin tunnollinen, että kirjoitin kaikennäköistä siltä suunnalta ja mikä voisi olla alkavaa näkemystä parantamisesta ja parantumisesta. Sitten jossain välissä, taisi olla viime kesänä, sain jotenkin langanpäästä kiinni. Aluksi olin hapuillut, että tällaisia vaikutelmia minulla on, miten niistä saisi parannusohjeen. Nyt tiesin, että jos minulla on tällainen vaikutelma, niin kirjoitan ohjeen näin. Osittain se oli sitä, että tingin laadusta: kirjasin vaikutelman enkä varmaa tietoa. Osittain sitä, että kaavin tietoni pohjia myöten eikä vain parasta näkemystä. Tautikeskeisestä lähestymistavasta olen siirtynyt terveet elämäntavat menevät näin tässä aihepiirissä -lähestymistapaan. Niin minusta tuntuu, ettei ohjeistani niin helposti sairastu, vaikkei niin paranisikaan, ja niin voin kevyemmin mielin kirjoittaa, kun kerran yritän kirjoittaa terveydestä enkä ajatella tautreja. Taudin kohdalta on jokin mennyt pieleen, jokin meni väärin ja aiheutti sairastumisen, ja näitä parannusohjeita kirjoitellessani minulle jää käsitys, että jokin aiheuttaa sairastumisen koko ajan, jos joku on kipeä, tai muuten paranisi. Ja usein vaiva on kollektiivinen, koska muuten viereinen ihminen esimerkillään tervehdyttäisi, ja koskei niin käy, niin silloin viereisetkin tekevät pieleen ja se meinaa, että vaiva on jotenkin luonteva ajatusvirhe, esim. jäsennystapakysymys, joka sysää rasituksen jollekin tietylle elämänalueelle kuin huomaamattaan. Ja se siis meinaa, että muualta tempaistu vastaus saattaa nostaa jonkin ongelman ylitse, vaikkei vastaus muuten kuin meiningiltään olisi erityisen informatiivinen. Siksi olen yrittänyt kirjoitata terveydestä käsin, terveyden vaalimiseen huomioni keskittäen."

29.12.2015 "Ennen vuotta 2015 olin laatinut 26 kohtaa ja nyt olen kohdassa 224. eli kahta vaille kaksisataa kohtaa laatinut tänä kuluneena vuonna, ohhoh! Toki osa on jotakin löpinää Tervola-nimestä tai tästä blogista ja kummassakin osiossa hakemisto, mutta toisaalta aika monessa merkinnässä on kaksi tai useampi vaivaa, niin että kai olen kaksisataa vastausyritelmää tänä vuonna laatinut. Äsken telkku-uutisissa näytettiin ebolaa sairastavaa afrikkalaista miestä ja sanottiin ebolan olevan miltei voitettu ja näytti siltä kuin se, miten olen ehdottanut ebolaa ehkä voitavan parantaa, että se, nimittäin elävöittävästi soivat virret ym kauniit arvot yhteiskunnassa, suuremman viisauden tukeminen yhteiskunnassa, olisi kai voinut hänet parantaa, noin silmämääräisesti srvioiden. Niin että kai sillä on väliä, että yrittää. Tuossakin sairasti sen verran kuin rankkaa flunssaa ja jos nyt vartin tietokoneella näpyttämällä voi sellaista oloa parantaa ja vieläpä samalla vaivalla useammalta lukijalta, niin onhan se vaivan arvoista. Sitä vaan ihmettelen, että montako tautia ja vaivaa on, kun nyt on jo yli kaksisataa ja esim. haavoista ei ole muuta kuin ihmeparannusohjeet ja verenpysäytys plus tulehduksen lievittämisestä jotakin. Mutta toisaalta jos terveyden pohjalta oli ideana laatia ohjeyritelmiä, niin ei viidestä minuutista varttiin silloin tällöin ole paljoa, jollei muuna aikana joudu aiheeseen keskittymään, kun onhan joka kerran kumminkin eri vaiva lievennettynä tais iis ainakin yritettynä, jos vaikka keksisi, miten parantaa."
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A223. Hankala olo ja pienentyneeseen henkilökohtaiseen tilaansa sovittautuminen
Sairastaessa henkilökohtainen tila kehon ympärillä voi pienentyä tavalliseen verrattuna ja kun raajat ja eleet ovat yhtä laajat kuin tavallisesti, joutuvat ne oman henkilökohtaisen alueen ulkopuolelle osin ja siitä jotenkin tulee hankala olo, vähän kuin virastossa kävisi. Jos silloin sovittaa jäsenensä ja eleensä suurin piirtein (siis jotain sinne päin vain) henkilökohtaisen tilaansa kehon lähellä, niin tulee parempi olo, jos näin tekee lokoisasti kuin löhöten sohvassa tai lämpimässä, pehmeästi ja herkästi, mutta tulehduksen tai oksennustaudin kyseessä olen pikemminkin viileyttä vaalien.
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A224. Hengenahdistus ja tilan ottaminen itselleen
Jos jostain syystä ei ota henkilökohtaista tilaansa tai enkilökohtaista itsemääräämisoikeuttaan itselleen niin paljon kuin minkä kokee hyväksi ja tervehenkiseksi, niin se voi tuntua heikkoutena, epäilyksinä ja hengenahdistuksena, mihin auttaisi ottaa hankilökohtainen tilansa taas itselleen omaan käyttöönsä ja kuunnella omia mielipiteitään, toiveitaan ja arvojaan tervehenkisen paljon.

Tässä voisivat auttaa:
"Elä ja anna toisten elää" ks http://opisuomalaisuus.blogspot.fi erillinen merkintä blogin alussa
 ja World is of love (a mechanical model) http://healthilymoral.blogspot.fi/2011/08/world-is-of-love.html sekä sivistynyt käytös.
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A225. "Kuin se olisi pallo"
Näitä suomenkielistä parantamisaiheista blogejani on katsottu yli 1500 kertaa ja mm katsottu paljon Venäjältä ja haettu (yli 50 kertaa) tuolla käsittämättömällä haulla "kuin se olisi pallo". Voiko olla, että suomalainen, siis ihan tavallinen suomenkielinen suomalainen, näyttää venäläisen silmissä hahmotustavaltaa jotenkin pallomaisen kokemukselliselta ja kokonaiskuvalliselta yhteiskunnan hahmotuksessaan, mitä puolta venäläiset haluaisivat oppia tuntemaan? Kokemuksellinen myös tuntein "Elä ja anna toisten elää"-periaatteella hahmottava arkijärki (ks. blogini http://opisuomalaisuus.blogspot.fi - katso blogista lisäksi mm terveet elämäntavat http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html) sekä sosiaalidemokraattien kai parhaiten hallitsema yleissuomalainen demokraatian perustana oleva yhteiskunnan hahmotustapa ovat kai tuollaisia. Samoin kai suomalaismallinen elämänviisaus, omakohtaisuus, luonnonrakkaus, liikunnallisuus. Eli kaavamaisen sijasta aistivat itse ja muodostavat siten kuvaa asioista, elämästä, maailmasta.

Katso edes kokeeksi tuo blogi! Luulen, että nuo ovat niitä asioita, joita etsit!

Tunne, että pitäisi olla kamalan lihava, jotta elämä sujuisi, liittyy yleensä suureen ravinnontarpeeseen tai väärin painottuneeseen ravintoon. nSuuri ravinnontarve kai johtuu huonosta moraalista tai huonoista elämäntavoista ym epäviisaasta. Hankkimalla maailmankuvan ja arkijärkisen ajattelukyvyn, jotka tekevät toiminnan rakentavasti yhteiskunnan osana mielekkääksi kohtuullisen helpoksi valinnaksi, luultavasti auttaa ylisuureen nälkäänkin. Terveet elämäntavat puolestaan, mm ilmasto-osaaminen niiden osana, tuo mielekkään tavan kohdata elämän haasteet ja viihtyvyyttä elämänsisällön ja viisaiden valintojen muodossa. Katso siis tuo blogi http://opisuomalaisuus.blogspot.fi .
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A226. Juuri aiheutuneet vammat, kokeile heti ihmeparannusohjeyritelmiä
Jos vamma on juuri aiheutunut, ei vielä ole tottumuksia ja inhorealismia, joka vaatisi, että siinä on oltava vamma, vaan voi ajatella, että "terveesti, terveesti, pian tervehtyen" ja mielikuvien ja asenteiden vaikutuksen avulla korjata mahdollisen vamman taas terveelle tolalle. Kokeile heti ihmeparannusohjeyritelmiä:
http://parantamisesta.blogspot.fi/2013/05/vammat-parantuvat-ihmeen-tapaan.html

Ihmeparannusohjeyritelmät :
1. Kuka sairastuu mihinkin - ja kuinka parantua * Ihmeparannusohjeyritelmä 0.   3.9.2011
ihmeparannusohjeyritelmä 5. Regeneraatio ja nuorentuminen  21.3.2012
11. Vaikutelmani henkiparantamisesta * Ihmeparannusohjeyritelmä I  16.1.2013
15. Vammat parantuvat ihmeen tapaan * Ihmeparannusohjeyritelmä II  5.5.2013
16. Paranemisen apuna toiveajattelu * Ihmeparannusohjeyritelmä III  2.6.2013
22. Parantumisen alkeita * Ihmeparannusohjeyritelmä IV  28.4.2014
27. Uskomaton yritys (videolla ihmeparantumistaitoinen brittimies?)4.1.2015
ihmeparannusohjeyritelmä  29. Miksi käsitys tautien aiheutumisesta jää tavallisesti hämäräksi5.2.2015
34. Näin kai vilaukselta ihmeparantuneen14.4.2015
43. Paraneminen ja tuntemukset * Ihmeparannusohjeyritelmä V20.5.2015
46. Seura ja paraneminen * Ihmeparannusohjeyritelmä VI28.5.2015
47. Vammaiset ja ystävälliset hyönteiset * Ihmeparannusohjeyritelmä VII1.6.2015
52. Vanhat totuudet ja parantavat uudet opit * Ihmeparannusohjeyritelmä VIII
57. * Ihmeparannusohjeyritelmä IX13.6.2015
59. Miksi ihmeparannusohjeyritelmiä14.6.2015
84. * Ihmeparannusohjeyritelmä X15.7.2015
88. * Ihmeparannusohjeyritelmä XI18.7.2015
96. * Ihmeparannusohjeyritelmä XII12.8.2015
99. * Ihmeparannusohjeyritelmä XIII    18.8.2015  
116. Palleroinen olo * Ihmeparannusohjeyritelmä XIV16.9.2015
117. Ihmeparannusohjeyritelmä XV * Elävöittävä vaikute 22.9.2015
120. Ihmeparannusohjeyritelmä XVI * Yhteenvetoa23.9.2015
138. Ihmeparannusohjeyritelmä XVII * Huonot ekemisentavat, elämäntavat yms aiheuttavat sairauksia ja vaivoja  30.10.2015
157. Ihmeparannusohjeyritelmä XVIII *  Rukoileminen ja parantuminen  12.11.2015
179. Ihmeparannusohjeyritelmä XIX  *  Lila soitin  28.11.2015
195. Ihmeparannusohjeyritelmä XX * Tulehdus & turvotus ja tyynnyttävä vaikute ihan terveestä kohdasta  10.12.2015
205. Jumittunut niska ja kohmeloisuuden suojaamat mielentilaa kuvastavat pienet liikkeet * Ihmeparannusohjeyritelmä XXI  15.12.2015
212. Ihmeparannusohjeyritelmä XXII *  Väsymys ja elävöittävyys  19.12.2015
A221. Ihmeparannusohjeyritelmä XXIII * Puntaroi eri vaihtoehtojen välillä  28.12.2015

Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A227. Jalat eivät kanna, liikkuminen hankalaa ja lämmittely
Suomen ilmastossa talvella ulkoillessa voi kylmetyttyä liikkuminen mennä kömpelöksi, vaikka osaisi ihan ok elää Suomen ilmastossa, ja silloin on korkea aika heti mennä sisälle lämmittelemään kunnolla ja pitkäksi aikaa. Niille, jotka eivät liiku yhtä toimeliaasti ja ovat oleskelevaisia, voi kylmettyminen käydä huomaamatta silloinkin, kun ei ulkoile kylmässä tai viileässä vaan pysyy sisällä, ja niin liikkeet mennä kömpelöiksi ja voimattomiksi, mihin auttaa kunnollinen lämmittely, mm liikkuminen, lämpimät vaatteet ja kai mallin ottaminen lappalaisista.

Lämmittelyohjeisiin linkki katso hakemistosta.
32. Lämmittelyohjeita, talviulkoiluohjeita, vuodenajat ja terveet elämäntavat22.2.2015
http://opisuomalaisuus.blogspot.fi

Jos on liian ohkaiset ihonmyötäiset vaatteet vuodenaikaan nähden, niin voivat jalat mennä heikoiksi siksi, että on kylmää liian lähellä ihoa, esim. jos talvihousut eivät ole pulleat vaan niin tiukat, ettei jää paljoa ilmaa jalkojen ja lonkkien viereen. Talvella tarvitaan lämpöiset pitkälahkeiset kalsarit tai paksut puuvillaiset talvisukkahousut paksujen riittävän väljien talvihousujen alle. Ulkoillessa voi käyttää lämpöhousuja housujen päälle puettuina.


Jos jalat eivät kanna heikotuksen vuoksi, voi verenpaine olla liian alhainen, mihin auttaisi kai elinvoimaisuuden lisääminen esim. luonnollisin virikkein (katso kohta Sokeritauti ja luonnolliset virikkeet) ja tervein elämäntavoin. Myös rukoileminen voi auttaa. Samoin tervehenkisen toimelias seura.
A217. Vanhusten heikotus ja verenpaineongelmiin kauniisti venyttely  24.12.2015
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A228. Sairastumisalttius ja terveet elämäntavat, muiden auttaminen & irti sanoutuminen huonoimmista vaikutteista
Se, miten elää ja millaisia tottumukset, asenteet, päivän kulku, kiinnekohdat, sosiaalisuuden tyyppi, henkireiät jne ovat, vaikuttaa sairastukisalttiuteen. Tarvitaan terveet elämäntavat, omarytmisyyttä ja omalta pohjalta tekemistä, vapautta ("Elä ja anna toisten elää" tuo vapautta) ja joustonvaraa, monenlaisia tervehenkisiä virikkeitä, tervehenkisyyttä myös asenteissa (eivät mässäilevät, epäaidot, kamalan kaavamiset tai luonnottomat) ja sosiaalisissa suhteissa.
Joskus sairastumisalttius tulee myös muilta: heiltä tarttuvat huonot elämäntavat, tottumukset, kiinnekohdat. Siihen auttaisi, jos vioille altistavat piirteet korjaisi pois myös heiltä, terveet elämäntavat kun ovat monessa parempi vaihtoehto ja siksi tervetullut valinta. Se rakentaisi näkökulmaa, joka jatkuvasti olisi tie terveempään elämään, sekä muille että sinulle. Vaihtoehtoisesti voi sanoutua irti huonoimmista vaikutteista ja etsiä itselleen tervehenkisempää ja muuten hyvää seuraa.

32. Lämmittelyohjeita, talviulkoiluohjeita, vuodenajat ja terveet elämäntavat22.2.2015
http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html

En tiedä, mutta tässä blogissa ehkä yksi näkemys siitä, mikä olisi niin tervettä, että sillä kiertäisi kunkintyyppiset vaivat.
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A229. Sikainfluenssa ja nuha&appelsiini
Käsitykseni sikainfluenssasta on hatara, mutta onko siinä vähän erilainen olo kuin tavallisessa flunssassa, jotenkin siankaltaisempi? Auttaisiko sairastaa sitä etenkin nuhana ja syödä mm appelsiinia? Olisi jotenkin tavallisen vilustumisen tapaan silloin ja siksi ei kai sen vaarallisempi kuin tavallinen flunssa tai nuha yms. Ja aivastaa siten, ettei tartuta muita, niin on röörit jotenkin auki ja kosteammat?

Katso myös http://parantamisesta.blogspot.fi/2013/08/flunssa-ja-nopeat-inspiroituvat.html
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A230. Hengellisten ihmisten liikunnallisuudesta
Uskonto on koko elämän kattavia teemoja kuten elämänfilosofia, elämänviisaus ja yleinen taitotaso. Sen sijaan useimmat muut tekemiset kestävät tietyn ajan kunakin kertana ja sitten vaihdetaan toisiin tekemisiin ja usein voi tehdä montaa asiaa kerralla, esim. katsella, miettiä, jutella, olla sosiaalinen ja kävellä sekä valmistautua jotenkin seuraavaan tekemiseen. Kovin hengelliselle ihmiselle ehkä käy niin, että hän on uskonnon perspektiivissä koko ajan, siis kovin vaativaan tekemiseen keskittyneenä, jolloin henkilökohtainen elämä jää kauemmas ja vire on uskonnollinen ja muut tekemiset, esim. kävely ja katseleminen jne sivuosassa siinä, miten on virittäytynyt. Kuitenkin sujuakseen hyvin tekemiset vaativat oman niille sopivan vireensä. Liikunnan vire on henkilökohtaisesti tekevä eikä ulkokohtainen. Ulkokohtaisuus sopii koordinaatioon, muttei tuo kivaa meininkiä, hyvää oloa, hyvää mieltä eikä hyvää liikkumistapaa sekä tervehenkisyyttä ym liikunnan etuja. Tarvitaan siis omien mielitekojen mukaisuutta: kroppa kertoo tuntemuksin, mikä on sopiva tapa liikkua minäkin hetkenä ja mikä ei, ja tunteet kertovat, mikä olisi hyvä tavoite, vauhti jne. Tutuin esimerkki omista mieliteoista ovat lempiruuat ja niiden valitseminen. Mieliteko ei ole sosiaalinen statusjuttu eikä kaavamaisuutta vaan jotakin, missä voi huoletta valita mieleisensä, kenties siksi, ettei tunne aihetta niin hyvin ja siksi kokeeksi valitsee ihan vain jotakin kivalta vaikuttavaa. Liikunnaksi ei sovi mikä tahansa vaan olisi kuunneltava omia mielitekojaan. Joku pitää punttiksesta, joku jalkapallosta hupimielellä, joku metsäpolulla kulkemisesta, joku karatesta, jne. Hyvä on kokeilla montaa lajia ja harrastaa vaikka paria kolmea, jotakin aktiivisemmin ja jotakin silloint ällöin. Kroppa tykkää, kun rasitusta on monenlaista. Koulussa tai jumpassa opetetut punnerrukset, vatsalihasliikkeet jne ovat usein liian kaavamaisesti hahmotettuja. Sen sijaan pitäisi liikkua riikkaasti kuin elekieli, kuin elämän ahhmottamisen rikkaus, kuin vaihtuvat mieliteot, mielenvireet, kroppatuntemukse sekä aistitut tilanteet.
Katso myös
Liikkuvuuden ja kunnon ylläpitämisestä
Liikunnan aloittamisen ohjeita kovin heikkokuntoisille
Sokeritauti ja luonnolliset virikkeet
Linkit niihin sisällysluettelossa

Jos hengellinen ihminen tapaa paljon sairaita ja onnettomai ihmisiä, niin tien luominen parempaan päin heidän tapasilleen luo samalla tietä itselle, vaikkei itse olisi yhtään niin pulassa, jos tien rakentaa ihan terveeseen onnelliseen elämään asti eikä vain vähän matkaa, ja niin kai, vaikkeivät he kulkisi sitä tietä omasta halustaan.
A228. Sairastumisalttius ja terveet elämäntavat, muiden auttaminen ja irti sanoutuminen huonoimmista vaikutteista  2.1.2016
http://kuolemastajasurusta.blogspot.fi

Perusidea liikkumisessa ei yleensä ole paneutuen ja kokonaiskuvallisesti hahmoettu eikä monimutkainen, vaan aistittu: katse, lihastunto, kroppakoordinaatiota, tunteenomainen mieliteko liikkua ja käytännön tekemisen tapainen liikkeelle lähtö ja liikkumistapa ilman, että etukäteen jotenkin paneutuu asiaan. Liikkumista ei opi miettimällä tai siis sen virettä ei opi miettimällä vaan liikkumalla, huomaamalla mikä sujuu hyvin ja mikä ei. Toki liikkuminen käyttää apunaan maailman hahmottamisen kykyämme, esim. järkeilyä siitä, mitä liikkeitä välttä, jos jossakin tuntui huonolta tai jopa kipua.

Luulen, että liikkumisen mielikuva itsestäsi on jotakin sellaista kuin sinä käytännössä tekevänä jamielitekoja sekä terveiden elämäntapojen palasia omaavana tuntevana itsenäisenä ihmisenä. Seuraa pitävä ei liiku yhtä hyvin vaan tarvitaan omille teilleen lähtöä jotenkin tyyliin, että seuranpitämisen lisäksi sanoo "Hei, lähden nyt treeneihin." ja lähtee aika vauhdilla, tai sitten ei niin pidä seuraa: jotenkin hanki itsellesi lokero, jossa voit liikkua, oli se sopivaa tai ei.

11.9.2016  Voisiko olla, että jos suomalaiseen tapaan liikkuu viileällä säällä reippaasti ulkona, missä on tienvierustoilla puita, niin tuo tunnelmallinen meininki, missä on sään tuntu suomalaiseen tapaan ja arkinen elämä lihakset kantaen, on se uoma, vire, millä kulkien, mitä tunnelmaa vaalien löytää Suomessa liikunnallisuuden?

7.11.2016 Jos papilla tms on koko seurakunta mietittävänään, niin ehkä jos hän kannattaisi tereitä ikiaikaisia elämäntapoja ohjeen
12. Sokeritauti ja positiivinen asenne luonnollisiin virikkeisiin  20.1.2013  http://parantamisesta.blogspot.fi/2013/01/sokeritauti-ja-virikkeiden-paljous.html
mukaan, niin toisiko tuo sama linjaus hänelle itselleen liikkumisen sujuvuuden, hyvän meiningin liikkumiseen? J auttaisi toki muitakin lähiympäristössä liikkuvaisemmiksi.

3.12.2016   Katso http://liikuntaa.blogspot.fi/2016/12/hiihtamassa-pitkasta-aikaa.htmlLähettänyt

28.2.2017
Palautuminen ja viisastuminen
Tavallista isomman rasituksen ja ylipäätään liikunnan jälkeinen palautuminen tuo hyvän olon ja on hyväksi kropalle ja mielelle, ks. kokonaiskuvat.blogspot.fi/2017/01/liikuntaa-vihreille.html
Liikunnan jälkeen palautuminen voi viisastuttaa saman tapaisesti kuin aamukohmelo (ks. kirjoitukseni terveistä elämäntavoista blogissani http://opisuomalaisuus.blogspot.fi), jos vain liikkeet ovta koko kropassa isoimman osan ajasta vapaasti, niin kuin kropasta ja mielestä kulloinkin hyvältä tuntuu, eikä lähes koko ajan käpertyen tai ihan limppuna.
Liikunnan tyypistä on tarkoitus ajatella, että sain tämän tyypin liikuntaa nyt mutta aion pitää liikkumismahdollisuuteni laajoina, nytkin palautuessani. Liikkeitä ei siis ole tarkoitus urauttaa siihen, minkä tyypin fyysistä rasitusta yleensä kohtaa.
On tarpeen antaa kehon löytää hyvä asento kullekin osalleen, sen ympäristölle myös ja kaikille kehon osille hyvät liikkumismahdollisuudet eri suuntiin, vaikkakin isolta osin nyt vasta aikeina, ja hyvä ryhti kullekin osalle, ja ryhdin on annettava elää hetkestä toiseen ja tuoda hyvä rehti reipas tapa elää, joustava askel ja paljon vapautuneita voimia ja tuoretta mieltä.

Hengellisten ihmisten ei pitäisi yrittää liikkua yhdessä kaikkien kanssa, sillä osa ihmisistä ei halua ollenkaan liikkua vaan laittaa kaikin keinoin hanttiin muidenkin liikkumiselle ja istuisi itse mieluummin pyörätuolissa, lukisi ja muut passaisivat, kone kuljettaisi eikä ihmisen tarviotsisi nähdä vaivaa.Kaisa Hannele Tervola



A231. Hampaiden reiät ja kokeile ihmeparannusohjeiden suunnalta
Hampaiden reikiin yms en tiedä, mikä auttaisi, mutta ihmeparannusohjeyritelmiä olen laatinut osin siltä kannalta, että mitä paraneminen yleensä on ja miten se tapahtuu, mikä sitä voisi edesauttaa jne, ja etenkin yrittänyt laatia ohjeita pyörätuolipotilaiden parantamiseksi, mikä mm k'sittelee luiden paranemista ym vaikeasti saavutettavaa, ja siksi ehkä olisi sovellettavissa hampaisiinkin, mutta kai se on taito, joka olisi erikseen opeteltava ja joka vielä vaatii joitakin lisäelementtejä, esim. uskonnon avukseen.

Eri ihmisillä on erilaiset hampaat, mikä kai riippuu jotenkin siitä, millaisia he ovat, miten elävät, millaisia luonteeltaan ja taitotasoltaan, tekemisentavoiltaan, luotettavuuksiltaan. Jos eläisi tervehenkisesti niinolisiko silloin myös terveet hampaat?
Auttaisiko huomata, että tässä mielessä hammaslääkäreillä voi olla taipumusta suureen huonohampaisuuteen, kun aina ajattelevat hampaiden reikiä ja tapaavat ihmisiä juuri silloin, kun heillä on hampaisa vikaa.

19.6.2016 Tuli mieleeni, että tuosta hammasrivin suoruutta koskevasta kohdasta
148. Hammasrivin suoruus ja edustusperspektiivin tapaan käytetty sivistynyt perspektiivi  4.11.2015
 saisi ehkä käsityksen siitä,miten erilainen luonteenlaatu, tekemiset, tekemisentavat ja laatu sekä arvot tuovat erilaiset hampaat,mistä ehkä voisi muodostaa käsityksen siitä, millaisella ihmisellä ja elämäntavalla olisi suunnilleen sinuntyyppisesi mutta ehjä hampaisto, ja niitä piirteitä vaalimalla tavoittaisi ehjemmät hampaat ja ajan myötä ihan ehjät.
Miksi sitten hampaan paraneminen olisi mahdollista? Kun kielellä koettaa hampaita, kun on jonkun ihan toisentyyppisen ihmisen kanssa jotenkin tiiviisti ollut tekemisissä, niin ne tuntuvat erilaisilta,hänentyyppisiltään tai välimuodolta, mutta johtuuko se tavasta koettaa kielellä vai hampaiden muuntumisesta, en tiedä, mutta ihan hänentyyppisensä viittaisi hampaiden muuttumiseen, koska muuten olisi vain havainto hänentyylisensä,ei sen kohde.
Jotenkin luulisi, että tietynlaisillaluonteilla on tietynlaiset hampaat, vaikkeivät olisi olleet sellaisdia koko ikänsä. Miksi aikuisella muka olisi lapsuutensa muovaamat hampaat, ei kuulosta tutulta havainnolta.Toisaalta tervehtyvä hampaastakin on kai paremmin elävän piirre kuin ihan vain ennallaan pysyvä.
Voikohan hampaat pikemminkin olla sellaiset kuin millaiseksi on itse kehittymässä 5-10 vuoden kuluttua: mistä parhaiten ouren asioihin, mikä parhaiten nykyisellään toimii, vaikkei se olisikaan vielä tottumukseni, missä minulla on nykyisin eniten potentiaalia ja mihin päin siis tulevaisuudessa luultavasti eniten kehityn, vaikka olisin ainakin osin muista asioista enemmän kiinnostunut, siis ne elämänalueet ja tekemisentavat, missä elämäntapani ja kiinnostuksenkohteeni, lähestymistapani parhaiten kantavat nykyisin?
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A232. Liikuntakyvyttömyys ja luontovirikkeet yms
 Niin kuin muullekin tekemiselle ja mielialalle, liikunnalle ovat tervehenkiset luonnolliset virikkeet tärkeitä. Niin kuin et pääse parhaimpaasi muussa tekemisessä, jos katselet samaan aikaan jotakin ruutu- ja viivamallista rakennettua, missä ei ole yksityiskohtia eikä hyvä tunnelma, niin et pääse liikunnassakaan siltä pohjalta parhaimpaasi, vaan luonnon, etenkin kasviern oksien katselu liikkeelle lähtiessä ja liikkuessa tekee hyvää sekä tekemisentavalle että sen rytmitykselle ja liikuntaan sopivan vireen löytää niin helpommin luonnon tunnelman avulla. Myös linnuista ym voi olla apua.

12. Sokeritauti ja positiivinen asenne luonnollisiin virikkeisiin  20.1.2013  http://parantamisesta.blogspot.fi/2013/01/sokeritauti-ja-virikkeiden-paljous.html
53. Ohjeita kovin heikkokuntoisen liikunnan aloittamiseen  2.6.2015  http://parantamisesta.blogspot.fi/2015/06/ohjeita-kovin-heikkokuntoisen-liikunnan.html
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A233. Pehmeät ikenet ja puhdas & viileä suun seutu
Jos ikenet tuntuvat pehmeiltä, on kai syy usein siinä, että suu on liian pöpöinen ja suun seutu päästä ja kurkusta liian lämmin, mihin auttaisi suun ja ienten pitäminen jatkuvasti puhtaina sekä pään seudun ja kaulan viileys. Ikeniä voi kai pestä hammasharjallla ja tahnalla mutta varovasti, sillä liian kovaa harjatut ikenet vetäytyvät pois hampaiden luota. Kai on joitakin desinfioivia purskutteita olemassa ja hammaslanka, jottei suuhun jää ruokaa.
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A234. Huono olo liikkuessa ja monin verroin enemmän huomiota liikkumiseen
Liikkuminen vaatii huomiota, sillä muutoin liikkuu huonolla tavalla, kun ei ole ottanut kaikkea huomioon, ja niin on ikävä olo. Liikkuminen on elämänalue, tekeminen siinä missä vaikkapa katseleminenkin. Kun omistaa liikkumiselle riittävästi huomiota ottane huomioon liikkumista häiritsevät tekijät, niin liikkuminen sujuu paljon paremmin ja siitä tulee paljon parempi olo.
Se, että toiset ovat liikunnallisempia, johtuu yleensä siitä, että he omistautuvat liikunnallisuudelle kamalan monta kertaa enemmän kuin epäliikunnalliset, esim. tuhatkertaisesti - ihan niin kuin vaikka tarkkanäköinen käytännön ihminen, joka on utelias ja aikaansaava, tulee huomanneeksi monin verrpin enemmän kaikenlaista katseltavaa kuin hajamielisesti omissa maailmoissaan kulkeva.

On siis liikuttava niin, että tavoittelee positiivisia tuntremuksia ja karttaa negatiivisten tuntemusten aiheuttajia tarkkaan. Jos joki tuntuu huonolta, jätä se tekemättä. Liiku sen sijaan niin kuin tuntuu hyvältä.

Usein jos on jokin muu asia mielessä urautuneella tavalla kuten vaikkapa työ tai teenjuonti, niin liikkumisella on eri urat, on päästettävä vanhoista urista irti ja lähdettävä liikkumisen urille, jotta olisi hyvä olo liikkuessa.

Liikkuminen on helpompaa, jos katselee luontoa tai muuten vain avarasti maisemia samalla.

Koulun tai jumpparyhmän kaavamainen liikkumistapa ei ole hyvä malli vaan pitäisi liikkua luonnollisemmalla tunteidenmukaisemmalla rikkaammin hahmotetulla tavalla.

Katso myös
106. Liikkuvuuden ja kunnon ylläpitämisestä  24.8.2015  http://parantamisesta.blogspot.fi/2015/08/liikkuvuuden-ja-kunnon-yllapitamisesta.html
53. Ohjeita kovin heikkokuntoisen liikunnan aloittamiseen  2.6.2015  http://parantamisesta.blogspot.fi/2015/06/ohjeita-kovin-heikkokuntoisen-liikunnan.html
12. Sokeritauti ja positiivinen asenne luonnollisiin virikkeisiin  20.1.2013  http://parantamisesta.blogspot.fi/2013/01/sokeritauti-ja-virikkeiden-paljous.html

Kivassa liikuntaryhmässä on parempi liikkua kuin kotona omin päin jumpata. Ulkonäön ajatteleminen ei ole liikkumiselle hyväksi.

Liikkuminen ei ole kokonaiskuvallista ja koordinaatiokeskeistä vaan vipeltämistä, mielitekojen perään ryntäämistä, kehon tuntemuksista nauttimista, ympäristön katselemista, yhdessä hupimielellä touhuamista. Liikkeessä on lähtökohtana tunnemotivaatio, mieliteko, jonka mukaan lähtemällä pääsee liikkeelle ja syntyy lihastuntemuksia, jotka kertovat hyvän tavan hahmottaa liike juuri noiden tuntemusten kautta.

Jos jokin rasitus tuntuu liian suurelta tuoden hankalan olon tai kipuakin, kokeile liikkua ja tehdä polveilevasti sitä sun tätä sen mukaan mikä tuntuu hyvältä ja virikkeelliseltä, eikä uarutuneen aikataulutetusti ja etukäteissuunnitelmallisesti.

* * *
Tässä näitä liikkumiseen liittyviä merkintöjä

1. Kuka sairastuu mihinkin - ja kuinka parantua * Ihmeparannusohjeyritelmä 0.    3.9.2011
2. Sydänvaivat ja eläväinen keho  2.2.2012
3. Lihavuus ja näköaistivirikkeet ja liikunta  2.2.2012
4. Säryt ja liikeintentiot  2.2.2012
5. Regeneraatio ja nuorentuminen  21.3.2012
7. Päänsärky ja rento huomio  21.3.2012
10. Nilkan nyrjähdys ja keskiasennossa pitäminen  23.11.2012
11. Vaikutelmani henkiparantamisesta * Ihmeparannusohjeyritelmä I  16.1.2013
12. Sokeritauti ja positiivinen asenne luonnollisiin virikkeisiin  20.1.2013  http://parantamisesta.blogspot.fi/2013/01/sokeritauti-ja-virikkeiden-paljous.html
26. Nivelvaivat ja liikunta  8.12.2014
32. Lämmittelyohjeita, talviulkoiluohjeita, vuodenajat ja terveet elämäntavat  22.2.2015
35. Juoppojen taidemaalarien huono koordinaatiokyky ja mielessä pidetyn vähentäminen  17.4.2015
36. Linttaan astuminen ja itsensä luokitteleminen maseentuneemmaksi  18.4.2015
38. Halvaus ja patoutuneiden tunteiden mukaan eläminen  6.5.2015
40. Tasapainotaju ja eläväiset niska, hartiat ja selkä  8.5.2015
53. Ohjeita kovin heikkokuntoisen liikunnan aloittamiseen  2.6.2015  http://parantamisesta.blogspot.fi/2015/06/ohjeita-kovin-heikkokuntoisen-liikunnan.html
55. Alkukesän jäsenvaivat ja kesästä nauttiminen  13.6.2015
58. Kivut ja koko elämäntavallaan varominen  13.6.2015
67. Hengitysvaikeudet ja yhteisön ääneen lausuttuun viralliseen valtavirtaan tervehenkisesti satsaaminen  14.6.2015
89. Vanhuuden vaivat ja kapeampi samaistumisryhmä  20.7.2015
92. Sukeltajantauti ja aurinkolasit  29.7.2015
94. Selkävaivat ja neljällä jalalla kävelyharjoitukset    4.8.2015
98. Verenpaineongelmat ja kauniisti venytteleminen    17.8.2015
106. Liikkuvuuden ja kunnon ylläpitämisestä  24.8.2015  http://parantamisesta.blogspot.fi/2015/08/liikkuvuuden-ja-kunnon-yllapitamisesta.html
107. Vaivaisenluu ja onnellinen tapa pitää jalkaa  25.8.2015
114. Elämäntapamuutokset ja liikunnallisuus viileässä  14.9.2015
115. Vanhuuttaan hauraat luut ja tsemppaaminen 16.9.2015
122. Vanhemmiten huonot elämäntavat ja itsenäinen linjaus 4.10.2015
129. Selkävaivat ja urautumattomuus & urheilullisuus  11.10.2015
136. Huonot liikkeet, krampit ja kokemuksellisuus  26.10.2015
139. Harmaa olo kuin energiavaje & sumentunut näkö ja moraali, terveet elämäntavat, vitamiinit  1.11.2015
143. Apeus ja lämpimät vaatteet  2.11.2015
151. Väliin jääneet sydämenlyönnit ja elinvoimaisuuden painotus raajoissa  8.11.2015
153. Kehonlämpötila on kullakin yksilöllinen  8.11.2015
154. Liika teenjuonti ja jalkojen pitäminen lämpiminä  9.11.2015
167. Liukkaalla kaatumisen varominen ja pehmentäminen  18.11.2015
171. Sairaanhoitajien yms lihavuus ja elämänviisauden jakaminen  20.11.2015
172. Lihassäryt & krampit ja liikunnallisuus & lämpö  23.11.2015
173. Liikunnan jälkeiset lihaskivut ja yhtä suuren huomion omistaminen liikkumiselle  23.11.2015
174. Vanhuudenjäykkyys ja lämpö, liikunnallisuus & herkkyys  24.11.2015
175. Polvikipu ja polven pitäminen oikeassa asennossa  24.11.2015
178. Kivut energianpuutteesta ja lämpö sekä positiivisen mielin puuhaaminen  25.11.2015
183. Lihasrappeuma ja liikunnallisuuden perusosaaminen  30.11.2015
184. Energia tarkoittaa elinvoimaisuutta  3.12.2015
185. Hermostunut ohkanen olo & heikotus ja suurempaan viisauteen satsaaminen  5.12.2015
186. Seksuaalisuuden tuomat kivut, heikkous ja jäykkyys sekä parin tavalla tekeminen  5.12.2015
188. Laihduttaminen ja oma tunteenomainen ihannepaino   8.12.2015
191. Hitaus ja itsenäisyys   8.12.2015
196. Elämäntapakysymykset ja polveilevuus  11.12.2015
197. Huimaus & koordinaatiokyvyn ongelmat vanhemmalla iällä ja tottumusten läpikäyminen  12.12.2015
199. Voimattomuus ja tekojensa päivittäminen parhaan ymmärryksensä mukaisiksi  12.12.2015
200. Lonksuvat nivelet ja oikeat liikeradat & lihasten tuki  13.12.2015
202. Kankeus ja liikunta & venyttely  14.12.2015
204. Revähtymät ja se, ettei jähmetä lihaksiaan kohmeloisesti paikoilleen  15.12.2015
205. Jumittunut niska ja kohmeloisuuden suojaamat mielentilaa kuvastavat pienet liikkeet * Ihmeparannusohjeyritelmä XXI  15.12.2015
210. Lihakset maitohapoilla ja mielitekojen mukainen liikkumistapa & pehmennys jälkikäteen  17.12.2015
A217. Vanhusten heikotus ja verenpaineongelmiin kauniisti venyttely  24.12.2015
A218. Isku päähän, tärähdys tms ja taju, että on puuhannut jotakin epätavallista  26.12.2015
A219. Onnettomuuksien syistä   26.12.2015
A220. Liian suuri ruokahalu ja vähäruokaiset mallina sekä ilmasto-osaaminen   27.12.2015
A223. Hankala olo ja pienentyneeseen henkilökohtaiseen tilaansa sovittautuminen   29.12.2015
A224. Hengenahdistus ja tilan ottaminen itselleen   29.12.2015
A225. "Kuin se olisi pallo"  29.12.2015
A227. Jalat eivät kanna, liikkuminen hankalaa ja lämmittely  1.1.2016
A232. Liikuntakyvyttömyys ja luontovirikkeet yms   6.1.2016
A234. Huono olo liikkuessa ja monin verroin enemmän huomiota liikkumiseen   6.1.2016

http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html

A237. Hitaus ja virikkeet   8.1.2016
A238. Vapaus olla oma itsensä ja "Elä ja anna toisten elää" sekä kivat harrastukset   8.1.2016
A247. Huono taitotaso ja tosissaan yrittäminen   16.1.2016A254. Univaikeudet ja tervehenkinen elämä, liikunta & ulkoilu   19.1.2016
A257. Mahdottomat elämänolosuhteet ja omankaltainen ympäristö   20.1.2016
A265. Väsymys ja terveet elämäntavat   25.1.2016
A269. Laiskuus ja "Elä ja anna toisten elää" & tervehenkinen elämä   27.1.2016
A271. Kömpelyys ja kiinnostus liikkumiseen   28.1.2016
A273. Heikko kapasiteetti & ilmastoon sopeutumattomuus ja polveilevuus sekä terveet elämäntavat   29.1.2016
A275. Kuulemma itsestä johtuvat vaivat ja rasitteiden huomaaminen sekä terveet elämäntavat  30.1.2016


A276. Pottuuntuminen ja luonnolliset virikkeet sekä terveet elämäntavat   31.1.2016
A277. Turvattomuus ja kansan valtavirran osana oleminen   1.2.2016
A278. Liikaa istuneen jaksamattomuus ja tervehenkinen liikunnallinen lihasjännitys&ryhti   1.2.2016
A285. Työpäivän jälkeinen uupumus ja polveilevuus   6.2.2016
A292. Sydänvaivat & rintakipu ja viisaiden etsiminen & elinvoimaisesti eläminen   7.2.20916
A319. Liian lihavan koiran huono olo ja vauhdikkaampi toimeliaampi teema   2.4.2016
A320. Kevätväsymys   2.4.2016
A341. Kesäaikaan olo kuin olisi sairas ja 1,5l virvoitusjuoma, liikunta & puolivarjo   4.6.2016
A344. Äkillinen sairaskohtaus ja taudin laukaisseista arvioista luopuminen   21.6.2016
A346. Sydänkohtaus helteellä & koiran kuumuuteen kuoleminen ja äkkinäisen viileän välttäminen   25.6.2016
A352. Huono liikkeelle lähtö ja motivaationsa jakauman merkille laittaminen   25.7.2016
A354. Puutuneet jäsenet ja nivelen keskiosistä suonet auki   31.7.2016
A361. Kuurojen koordinaatio-ongelmat ja kroonisen flunssan parantaminen   8.8.2016
A363. Verisuonen ratkeaminen päässä ja koulutetun perspektiivin tukeminen vanhempien vuosien viisaudella   12.8.2016
A365. Oksa silmään ja väistö & silmän eheyden vaaliminen    17.8.2016
A366. Roska silmässä ja silmän suojaaminen & "pikkuinen lintu" vie roskan silmänurkkaan   17.8.2016
A367. Polvilumpio sijoiltaan ja mielikuvat paikoilleen palaavasta & tervehtyvästä polvesta   17.8.2016
A371. Kihti ja rehevämpiin elämän puoliin satsaaminen   21.8.2016
A372. Nivelrikko ja liikunta vähitellen yhä enemmän   21.8.2016
A374. Verkkokalvorappeuma & putkinäköisyys ja kiinnostus ympäröivään maisemaan   21.8.2016
A375. Ihmeparannusohjeyritelmä XXX * Mallia niistä, joilla ei ole mitään taipumusta vaivaasi   21.8.2016
A382. Aivotärähdys ja maa vakaa, puutarha ja keskiasennoissa verkkaisat liikkeet   21.8.2016
B384. Krooniset säryt ja kauttaaltaan lämmin keho   26.8.2016
B385. Noidannuoli ja lämpö, hyvä mieli & vatsalihakset kantavat   1.9.2016
B387. Kiinalaisten liikunnallisten lahjojen puute ja tunnelmataju   4.9.2016
B388. Jaksamattomuus ja hidastuminen vanhemmalla iällä ja vapaat kiehtovat perustekemiset     5.9.2016
B390. Pyörtyminen ja kasvien ja hyönteisten ajatteleminen   20.9.2016
B403. Pänniminen ja isossa kaupungissa asuminen & "Elä ja anna toisten elää" & valinnanvapaus   4.11.2016
B409. Vänkyrä selkäranka ja kassin kantaminen hyvällä tavalla   8.11.2016
B411. Pakkassokeus ja Jouluyö, juhlayö   13.11.2016
B412. Parantamistaidoista kiinnostuneille hidasjärkisille miehille   14.11.2016 
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A235. Talvi-iho ja ihon pitäminen aina lämpimänä
Talvella, jos iho pääsee viilenemään liikaa ja etenkin, jos se on viileä pitkiä aikoja, niin iho voi mennä jotenkin huonoksi, mihin auttaisi, että varjelee ihoa viilenemästä ja että etenkin sisällä olisi iho ihan lämmin aina. Esim. Thinsulate-eristeiset lapaset taisrukkaset ovat lämpimämmät kuin ilman tuota vanua.
Ihoa suojelee sen oam rasva, joten talvella tai jos iho uhkaa mennä huonoksi, niin ei saisi pestä sitä pesuainein vaan vain pelkällä vedellä ja kuivata heti kunnolla, jottei vesi viilene iholla ja viilennä ihoakin.
Lämpimänä pitäisi pitää myös keho ihon alla eikä vain ihoa.
Pitäisi olla sellaiset talvivaatteet, jotka eivät ime rasvaa iholta.
Ihon voi rasvata esim. pakkasrasvalla, muttei kai millään, mikä sisältää vettä, koska sellaisia ei saa käyttää ulkoillessa. Iho saattaa tottua rasvaan ja sen vuoksi olla liian vähän rasvainen itse.

Ks. http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2015/01/viileaan-sopeutuminen.html

Ihoa ei saisi lämmittää pesemällä lämpimällä vedellä vaan pukeutumalla lämpimästi, esim. villasukat, villapaita ja viltti jalkojen ympärillä lattiaan asti ulottuen. Lisäksi kuumaa teetä tarvittaessa ja ruokaa, joka riittää korvaamaan kylmyyden ja viileyden tuoman energiavajeen. Reipas liikunta saa veren kiertämäänja tuottaa lämpöä ja pitää niin koko kehon lämpimänä.

Sisäilma on talvella kuivaa ja voi kuivata ihoa, etenkin, jos sitä pesee usein. Kuivaa ihoa ei tietääkseni kuulu kostuttaa vaan rasvata tai antaa olla lämpimänä ja terveesti niin, että se itse korjaa itsensä ja tuottaa tervettä rasvaa.

74. Huono iho ja positiivinen toimelias elämä5.7.2015
113. Huono iho ja tervehenkisyys14.9.2015

"204. Kylmä ja kostea ovat rankka yhdistelmä iholle. Jollei ole käsineitä tai jos käsineet ovat kastuneet, niin käsien iho usein kärsii. Siihen tulee karheutta ja halkeamia kuin ryppyjä, mihin auttaisi käsien pitäminen kuivina ja lämpiminä ja vedetön pakkasrasva, mutta kosteusvoidetta iholle ei saa viileinä vuodenaikoina laittaa, sillä se viilentää ja tuo iho-ongelmia. Myös muut voiteet voivat vaikuttaa vauriituneeseen ihoon eri tavoin kuin terveeseen ihoon, esim- käsiä turvottaen.
Jos kädet pesee, on ne heti kuivattava huolella ihan kuivalla pyyhkeellä, joten pyyhkeitä kenties pitäisi olla useampi. Samoin suihkussa käytyä kuivattava heti kunnolla isolla ihan kuivalla pyyhkeellä ja eri pyyhe hiuksille, puettava heti lämpöisesti päälle ja mentävä ulos vasta, kun on ihan kuiva, etenkin korvakäytävät kuivat, jottei tulisi korvatulehdusta, ja iho ei enää yhtään kostea, jottei se vaurioituisi kylmässä ja alkaisi kaivata ties mitä voiteita, mitkä taas altistavat sitä pakkasvaurioille ym viilentymiselle vaaroineen." http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html

Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A236. Hedelmättömyys ja useampi erityyppinen pari
Eri ihmiset huolehtivat eri asiat ja ovat taidoiltaan eritasoiset ja eri elämänalueisiin keskittyneet ja siksi vaikuttavat erilaisilta luonteenlaaduilta. Voi olla, ettei joku huolehdi kuntoon jotakin asiaa, mikä luonnollisessa tervehenkisessä lapsen saamisessa kuuluisi, ja niin se pari ei saa lasta. Joku toinen henkilö taas huolehtisi myös sen, ja niin lapsen saaminen olisi mahdollista. Usein kai riittäisi, että toinen puolisoista huolehtisi kunkin asian, että pari olisi positiivisesti toisiaan täydentävät ja tervehenkisesti pari.

Nykyihmisten elämäntavat ovat kaukana alkuperäisestä luonnollisesta, joka olisi tervein perusta lapsen saamiselle. Siksi voi olla, että joltakin nykymaailman mielessä ok parilta puuttuu lapsensaamisen mahdollisuus, vaikka samat ihmiset jonkin tervehenkisemmän parin kanssa voisivat saada lapsen.

Voi myös olla, etteivät kaikki halua lasta, mutta menevät sosiaalisten paineiden mukana niin, että yrittävät hankkia lapsen, ja niin luonto joidenkin kohdalla huolehtii, etteivät he saa lasta tai tulee keskenmeno. Ihminen voi kantaa kortensa yhteiskunnan tulevaisuuden eteen muutenkin. Kaikkien paikka ei ole kotiäiteinä ja -isinä.
Kaikki eivät halua kaikkien kanssa lasta vaan jotkut parit voivat olla sellaisia, ettei heidän kanssaan halua lasta, vaikka paljon sopivamman parin kanssa haluaa.

9.7.2017   Hedelmällisyys liittynee siihen, että antaa vauvan alkion, sikiön, vauvan lapsen, nuoren kasvaa kuin hedelmää puussa, omia aikojaan, häiritsemättömänä, vaalien muttei koskien. Kuin lehti oksassaan, kuin laskisi pikkuötökän tai linnun kämmeneltään vapaasti lentoon. Taikuljettaisi varovasti jotakin löytynyttä aarretta avoimella kämmenellään, rajoittamatta, sorkkimatta ollenkaan, ollen luonnon tapaan hedelmällinen elämälle, hyvälle tulevaisuudelle, hyville elinoloille, nuoren yksilön tarpeille, myös muuhun maailmaan tarvitsemansa yhteyden osalta, antaen yksilön elämälle tilaa, kasvaa vapaasti, perustarpeet vaalittuina vaistoluonnon, sivistyksen ja välittämisen myötä, tervehenkisesti, eheäksi, eheänä, täytenä yksilönä itsenäiseen elämään, kuin marjat irtoavat varvusta ja niiden siemenistä kasvaa uusi yksilö jonnekin kauemmas. "Elä ja anna toisten elää" lienee tähän hyvä ohje, samoin tervehenkisyys ja eheys, sorkkimattomuus.
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A237. Hitaus ja virikkeet
Jollei päivän mittaan tule tehtyä paljoakaan, niin hidastuu ja tokkuraistuu. Mutta jos virikkeitä on, monenlaista reipasta tekemistä, niin herää taas, valpastuu ja vikkeläjärkistyy.
Katso 12. Sokeritauti ja positiivinen asenne luonnollisiin virikkeisiin  20.1.2013  http://parantamisesta.blogspot.fi/2013/01/sokeritauti-ja-virikkeiden-paljous.html
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A238. Vapaus olla oma itsensä ja "Elä ja anna toisten elää" sekä kivat harrastukset
Jotkut ihmiset valittavat, ettei heillä ole kunnolla vapautta olla oma itsensä ja että toisilla taas on. Mutta vapauteen vaikuttavat monet omat linjaukset.
Vapautta tuo ohjeen "Elä ja anna toisten elää" noudattaminen, vaikkeivät muut sitä niin noudattaisi.
Vapautta tuovat myös omat kivat harrastukset, jotka eivät ole pätemistä tai kaavamaisesti valittuja vaan mielitekomaisia kuten lempiruuat ja valinnat aiheissa, joita ei niin tunne.
Vapautta tuo myös se, ettei matki muita, ainakaan yleensä liian tarkkaan, ei siis seksuaalisuuden tapaan eikä esikuvinaan vaan vain ollakseen seurallinen ja taitoja oppiakseen mutta muuten elelee omalla tavallaan.
Tervehenkisyys auttaa usein ratkaisemaan elämän hankaluuksia.
Jos tekee vaihtelevassa määrin omien kiinnostuksenkohteiden parissa ja suurin piirtein yhteiskunnan ok:na pitämällä tavalla, niin jää tilaa olla oma itsensä samalla kun saa hyväksyntää ja suojaa.
Suomalaisessa yhteiskunnassa on yritetty huolehtia hyvälle tolalle monta yksilönvapauteen liittyvää asiaa, esim. ammatinvalinnanvapaus, joita viralliset tahot tukevat tavalla, joka on sovitettu isoille joukoille.
Identiteettinä kuuluisi kai olla pikemminkin tekemiset kuin muualta kopioitu rooli.
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A239. Tavalliset pakkasvauriot ja lämpimänä pysyttely
Jos on kroppa viilennyt osin pakkasessa muttei sentään paleltunut, niin on tärkeää mennä pian sisälle lämpimään ja lämmitellä kunnolla sekä pysytellä lämpimänä, pitää yllä lämpimät sisävaatteet, siis mm villasukat ja villapaita, lämpimästi jaloissa ja ehkä viltti jalkojen ympärillä. Juoda teetä, jotta lämpenee kunnolla ja syödä kokeeksi jotakin, jotta tuntee, onko energianpuutetta, joka kaipaisi lämmintä ateriaa. Antaa teen, ruuan, lämpimien vaatteiden ja sisätilojen lämmön palauttaa lämpö koko kroppaan ja eheyttää sen osat, esim. iho yhdessä sen alla olevan kehonosan ja lähiympäristön (aura, sosiaalinen tila, tunnevire, mieliala, eheyden tunne, tervehenkisyys) kanssa.
Keho ei siis saa jäädä pintaosiltaan viileämmäksi vaan ihan kunnolla lämpimäksi kuin vaikka täkin alla nukkumalla. Ei saa jäädä viileitä raitoja ranteisiin yms. Toipumisen merkkinä eheä normaaliin tapaan toimeliaasti elämään osallistuva olo. Sitä ennen ei ole vielä kyllin toipunut vaan on omistettava aikaa, huomiota ja energiaa lämmittelyyn ja toipumiseen.
Pakkasessa eivät pöpöt selviä. On tarpeen olla niin lämpimät raajat jne, että niihin pöpöt palaavat lämpimämmistä ihonosista.
Toipuminen tuntuu vaativan jonkin verran palleroista oloa kuin unenpöpperöisellä, joillakin uskonnollisilla tai ruokapöydässä, vähän niin kuin lomapäivänä, vaikkapa viikonloppuna tai myöhään nukuttuna hitaasti heräiltynä aamuna.
Toipumisen isoimman osan jo mentyä syä jotakin tuoretta (hedelmiä, vihanneksia) myös, ja kiinnitä huomiota, miten luonnostaan eläisit terveiden elämäntapojen mukaan.
Koiralleni tuntuisi räsymatto tuovan pakkasvaurioiden korjaamista. Se on perinteinen mattotyyppi täällä pohjoisessa, joten voikohan sillä olla sellainen puoli, että auttaa pakkasella?

Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A240. Kuume vilustuttuaan ja oikean lämpötilan tavoittelu
Kuumeisella saattaa olla kehon lämpötalous osin rikki, osa kehosta, esim. iho viileä ja osa ihan kuuma. Jos kuume johtuu vilustumisesta, on kehon tärkeää palauttaa terve lämpimyys koko kehoon, ja koska keho on kauttaaltaan liian viileä, ei riitä kuumentaa vain vähän aikaa jostakin vaan tarvitaan isompaa lämpöä kauemman aikaa, samoin kuin vilustuttuaan lämmitellessä läpikotaisin.
Toisaalta, jso on liian hautovalla tavalla kuuma, niin sekään ei ole terveellistä, joten olisi hyvä varoa kamalan kuumaa kuumetta samalla kun huolehtii, ettei jäähdy vaatteiden yms puolesta niin, että kuume on tarpeen lämmittelyjakson ajaksi. Samoin koko kehon pitäisi olla lämmin eikä osan liian viileä.

Jos vilustuttuaan pakkasessa mieleen nousee kuin unikuvia lumesta ja lämmöstä yms, niin ne tarkoittavat, että pitäisi panostaa pakkasen kanssa elämisen taitoihin, niin lämpimiin vaatteisiin kuin verenkierron säätelyyn, jotta jalat ym pysyvät lämpiminä, yms. Lappalaisilta kai voisi mallista oppia näitä, vaikkapa Lapin Kansan kuvista: www.LapinKansa.fi .

Luulen, että tervehtymisessä on tärkeää, että syö edes vähän jotakin hedelmää tai vihannesta aina joskus, jotta saa vitamiineja.

A243. Kylmettyminen ja perusteellinen lämmittely   13.1.2016
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A241. Elvytys ja elävöittävyys keskeltä kroppaa
Auttaisikohan elvytyksessä elintoimintoja palautumaan luonnollisella tavalla, jos vaikka kädellä koskettamalla tai rukoilemalla tms elävöittäisi keskeltä kroppaa, jonkin verran selkärangan etupuolella pitkulaisella alueella keskikropan sisällä ehkä parista sentistä kämmenne laajuisella alueella noin läpimitaltaan.

11. Vaikutelmani henkiparantamisesta * Ihmeparannusohjeyritelmä I  16.1.2013
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A242. Ihmeparannusohjeyritelmä XXIV * Irti päästäminen ja jumiutumattomuus
Jos mietin, miksi ihmiset kuolevat tai sairastuvat, niin flunssaan ainakin sairastuu pahemmin, kun työ tai opinnot painavat, ikään kuin pakenee niitä sairauden avulla, vaikkei tietoinen mieli itse osaa päättää, että olisi loman paikka. Ja ihminen kai kuoleekin, kun olisi aika vaihtaa ympyröitä mutta samaa vanhaa vain jatkuu ja jatkuu - kun tietoinen mieli ei reagoi muutoksen tarpeisiin, mitä kai erityisesti tapahtuu läheisimpien ihmissuhteiden ja työn kohdalla, niiden jatkuvuuden viemänä. Jos vain polveillen kulkisi yhdestä sopivasta tekemisestä ja elämänkuviosta toiseen, jumiutumatta, ryöstöviljelemättä, elinvoimaisuutensa säilyttäen ja energisyyttä vaalien, harmoniassa maailman kanssa, niin ei kai niin sairastaisi tai niin helposti kuolisi pois. Mikä kai tarkoittaa jonkinlaista jumiutumisten karsimista pois, elämäntyylivalintaa urautuneen sijasta uutta oppivaan päin, vaihtelusta viehättyvään, polveilleen uuteen siirtyvään.
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A243. Kylmettyminen & kuume ja perusteellinen lämmittely
Jos kylmettyy ulkoillessaan pakkasessa,niin on tärkeää mennä heti sisälle lämpimään ja lämmitellä kunnolla.
Lämmittelyohjeita http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2015/01/viileaan-sopeutuminen.html
Olisi tärkeää lämmitellä perin pohjin, jottei kropan lämpötila jää viileänpuoleiseksi.
Kroppa saattaa jäädä kuulostelemaan haastetta, jonka edessä se oli, ja niin tuottaa kuumaa tarpeettomastikin. Mutta tavallaanhan se on osa kokemuksista viisastumista.
Jos sisällä on ihan tavallinen lämmin lämpötila ja tasaista oleskelua vain tavallisella tavalla, niin kropan kohtaama haaste jää lämmön tuoman unisuuden vuoksi tokkuraiselta kenties senhetkisen elämänpiirin ja huomion piirin ulkopuolelle ja niin sitä on vaikea hahmottaa, ettämikä tuo lämpimänäpysymishaaste oikein oli ja mikä olisi nyt oikea lämpötila. Jos sen sijaan, kunnolla lämmettyään on hiukan liikkeellä ja kenties hiukan kohtaa eri lämpötiloja niin, että huomion piiri sisältää myös muiden lämpötilojen kohtaamisen mahdollisuuden, niin kroppa paremmin tietää, mitä varten se tuottaa lämpöä, mitkä ovat lämpimänäpysymisvaateiden vaihtelut tilanteesta toiseen. Ja niin ei kai niin helposti tulisi kuumetta holtittomasti?
Jos on tokkurainen ja ei ole ennen tai ainakaan tänä vuonna kylmettynyt noin pahoin, niin olisi kai hyvä lämmitellä aika tavallisin tavoin: lämpimät sisätilat, kuumaa juotavaa, lämmintä tai muuten tuhtia ruokaa, saunassa kyllin pitkään ja lämpöiset vaatteet, niin ovat tuttuja omat reaktiot lämmittelytapoihin, kylmettyneisyyden sulaminen vähitellen pois. Niin ei hahmota väärin, että missä mennään ja siksi sairastu.
Suomalaiset puulajit, kai etenkin mänty ja kai koivu, opettavat tunnelmallaan Suomen säiden kanssa elämistä, joten niihin olisi ehkä hyvä kiinnittää kylmettyneen huomiota.

Flunssan vaara 128. Vilustuminen ja ihan lämpimänä pysytteleminen sekä vitamiinit  9.10.2015
17. Flunssa ja nopeat inspiroituvat elämänrytmit  6.8.2013
flunssa A229. Sikainfluenssa ja nuha&appelsiini  4.1.2016
flunssa & kuume A240. Kuume vilustuttuaan ja oikean lämpötilan tavoittelu   9.1.2016
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A244. Kroppa keskeltä kuuma & pinnalta viileä ja liikunnan vilkastuttama verenkierto
Jos on helle tai juo jatkuvasti kuumaa tai syö liikaa tai on pakkasessa, niin voi käydä, että kroppa on keskeltä liian kuuma ja pinnalta liian viileä, mihin auttaisi kunnolla toimiva vilkas verenkierto, minkä saavuttaa liikkumalla reippaasti tai urheilullisesti ja vähentämällä teen juomista.
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A245. Väärä ammatti ja "Elä ja anna toisten elää!" sekä keskusteluseura vain haavealoja arvostavaa
Ammatti on aikuisen ihmisen elämän isoimpia tekijöitä. Eri ihmiset sopivat eri ammatteihin, ihan niin kuin arvot, mieliteot ja jaksavaisuudetkin ovat erilaiset. On tärkeää yksilönvapauden kannalta, että kukin voi valita ammattinsa vapaasti mutta edellyttäen, että kunnioittaa sen arvoja ja moraalia yhteiskunnassa. Olen kirjoittanut ohjeet siitä, miten oppia lahjat ja taidot kaukaiseen rakkaimpaan haaveammattiinsa: katso Haaveammattiin-blogini alku http://nopeaoppisuus.blogspot.fi . Blogissa kymmenittäin tai sadoittain sosiaalisen lokeron vaihdon ohjeita haaveammattiehin päin. Niistä olennaisimpia tuntuu olevan, ettei keskustelisi lainkaan henkilöiden kanssa, joiden näkövinkkeli tai seuran vaikutus jumiuttaa vanhalle väärälle ammattialalle. "Elä ja anna toisten elää" (katso blogini http://opisuomalaisuus.blogspot.fi alku) tuo sosiaalista vapautta valita ammattinsa vapaasti.
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A246. Burn out ja aivan erilainen kiva ammattiala
Burn out syntyy kai, kun työ- tai opiskelutehtävät ovat liian aivottomia tai muuten motivoimattomia verrattuna siihen, miten paljon, miten pitkään ja miten suurella jööllä niitä tehdään. Alkuperäinen motivoitunut työntekointo palaa loppuun. Voimat eivät jaksa aivottomia työtehtäviä ja itselle sopimatonta arkea. Itseä ei pitäisi pakottaa työhön, johon ei sovi. Työn kiehtovuus, mielekkyys ja sen tekemisen antoisuus ovat tärkeä osa siitä, minkä varassa jaksaa työtä. Jos jokin työ ei noita tarjoa, ei tuon yksilön kannata siinä pysyä. Ihmiset ovat erilaisia ja joillekin muille tehtävät saattavat sopia. Samantapaiset ammattialat ovat luultavasti samoilla tavoilla uuvuttavia, joten niistä parhaimmillakin palaisi nopeasti loppuun tai olisi loppuunpalanut jo heti alkuun. Täytyisi siis aloittaa aivan uusi ammatti tai montakin. Niiden olisi oltava kivantyyppistä tekemistä, jota kyseinen ihminen tekee mielikseen vaikka aina, ja hänen arvomaailmansa, kiinnostuksenkohteidensa, taitotasonsa, sosiaalisuutensa tyypin jne valossa mielekästä kiehtovaa tekemistä, hienoja työn tavoitteet tai ainakin tekemisen arvoisia ja sopivat osaksi hyvää elämää tuon yksilön kohdalla. Katso Haaveammattiin-blogini http://nopeaoppisuus.blogspot.fi .
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A247. Huono taitotaso ja tosissaan yrittäminen
Huonoon tai surkeaan taitotasoon on yleensä syynä se, että tekee jotain ihan muuta kuin mitä sitä taitoa varten tarvittaisiin.
Esim. että ensin tekee ihan kunnolla tavallisestui kuten muut, jotka osaavat, mutta ajattelee sitten, että hei minullehan jäi tässä vielä voimia yli tehdä pari kikkaa, ja niin ryhtyy tekemään kikkojaan ja alkuperäinen laatu tulee unohdetuksi ja lopputuloksena on jokin kikoista johtuva solmu ja huono laatu.
Esim. jos näyttelee kaiken, niin näyttelee myös tekemisensä ja ajattelunsa ja niin ei opi niitä tekemällä, kun ei huomaa, miten ne menevät vaan vain valehtelee.
Huonoa laatua tekevä yleensä tuumii osittaisesta onnistumisesta, että hyvinhän tämä meni, tämä riittää jo vallan mainiosti minulle. Taidoista kiinnostunut sen sijaan katsoisi samalla, miten voisi oppia lisää, mikä on seuraava taitotaso ja mitä se vaatii, miten sen voisi oppia.
Ajattelun taidoissa neuvoo ajattelukurssini http://pikakoulu.blogspot.fi/2011/11/ajattelukurssi.html .
Samassa blogissa myös ajattelukyvyn kehittämisestä ja kohdassa http://pikakoulu.blogspot.fi/2013/07/vaarinkasityksia-ajattelukyvysta.html tavallisista ajattelukykyä haittaavista vääristä luuloista.
Sosiaalisia taitoja haittaa pahantahtoisuus ja kokonaiskuvan puute sekä kaavamaisuus, ja auttaa hyvän toivominen, "Elä ja anna toisten elää" sekä kokonaiskuvat ja arkijärkisyys.
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A248. Paleltumat ja lämpö & elävöittävyys
Paleltumat pitäisi estää etukäteen pitämällä iho ja koko keho lämpiminä. Jos jokin kohta on viilennyt, sen voi lämmittää lämpimin paljain käsin ja kädet lämmittää lämmintä kaulaa tai lämpimiä kylkiä vasten ja heti rukkaset taas käteen. Yleensä näin tarvitsee käsin lämmittää vähän väliä, jollei juokse lämpimikseen tms niin että lämmöntuotanto paranee ja veri kiertää kunnolla koko kehossa ihoa myöten. Ja äkkiä sisälle lämpimään. Laita myös heti kaikki lämmikkeet yllesi, esim. huppu. Vältä tarkkaan kaikki paljon viilentävät asiat kuten tuuli, vaatteiden puutteet, kehon lämmöntuotannon alhaisuus (liiku reippaasti lämpimiksesi), silmälasit, korvakorut, liikkumattomuus jne. Kuuman juominen ja eväät voivat tuoda lämpöä, mutta varo, ettei juoma jäähdy pakkasessa viileäksi, sillä se jäähtyy sekunneissa, vaikka olisi ensin tulikuumaa. Lämpimään on päästävä pian! Varo, etteivät vaatteet tai mikään kehon osa kastu tai kostu.

Jos sisälle palattua ja lämmiteltyä iho jostakin kohden tuntuu jotenkin huonolta, kokeile vaalia ilman lämpimyyttä ehkä 10cm sisällä siitä seudusta ja sitä, että tuossa ilmassa olisi sisätilojen ja kehon lämpimien osien viereisen ilman tapaan terveesti jonkin verran tavallisia pöpöjä. Kokeile myös elävöittävää kevennystä viottuneelta tuntuvan seudun tienoolle & sen ympäristöön. Mikä tahansa elävöittävä ja samalla keventävä kuten tuoremehu, rukous, luonnon vehreys, valossa kulkeminen, kiva liikuntatuntemus/-meininki, kivat ihmiskontaktit, avartavat ylentävät aiheet, yms terveiden elämäntapojen tienoilta.
Varo kylmettymästä enää yhtä pahoin, koska tietääkseni kylmänherkkyys pahenee vilustumisista aika pitkäksi aikaa eikä suinkaan totu kylmään tai keho itsestään opi.
Tämä on kuolleistaherättämisohjeeni, katso http://kuolemastajasurusta.blogspot.fi . Paleltuminen on vältettävä etukäteen!Katso myös ihmeparannusohjeyritelmäni!

Voisi lisäksi syödä aina silloin tällöin hiukan hedelmää tms vitamiinirikasta, esim. omenanmuutamassa palassa tunnin tai parin kuluessa. Ja lisää vitamiineja tarpeen mukaan.

Muuta kylmyyteen liittyvää:
A239. Tavalliset pakkasvauriot ja lämpimänä pysyttely   8.1.2016
A240. Kuume vilustuttuaan ja oikean lämpötilan tavoittelu   9.1.2016
A243. Kylmettyminen & kuume ja perusteellinen lämmittely   13.1.2016
A244. Kroppa keskeltä kuuma & pinnalta viileä ja liikunnan vilkastuttama verenkierto   13.1.2016
A248. Paleltumat ja lämpö & elävöittävyys   17.1.2016
A235. Talvi-iho ja ihon pitäminen aina lämpimänä   7.1.2016
A226. Juuri aiheutuneet vammat, kokeile heti ihmeparannusohjeyritelmiä   31.12.2015
189. Lämmönsäätelyongelmat ja liikunta   8.12.2015
180. Ilmastoriippuvaiset vaivat ja samaistuminen vain kulloisenkin ilmaston asukkaisiin  29.11.2015
32. Lämmittelyohjeita, talviulkoiluohjeita, vuodenajat ja terveet elämäntavat  22.2.2015
33. Viileän kehon säryt eli kylmänsäryt ja koko kehon lämpimänä pitäminen  27.2.2015
81. Liika antiseptisyys ja suomalaiset elämäntavat  6.7.2015
121. Korvasärky ja korvien suojaaminen tuulelta 30.9.2015
128. Vilustuminen ja ihan lämpimänä pysytteleminen sekä vitamiinit  9.10.2015
149. Poskiontelontulehdus ja kevennys & positiivista elämänsisältöä  4.11.2015

Paleltumat kai yleensä liittyvät siihen, ettei keho tuota riittävästi lämpöä sään vaateisiin nähden, jolloin auttaisivat ne keinot, jotka yleensä tuovat eniten lämmöntuotantoa: fyysinen ponnistelu urheilullisesti ja tuhti ruoka, esim. lihapiirakka varaeväänä, ja etenkin se, että olisi voimissaan ja tuhdisti syönyt ulos lähtiessään ja ulkoilu olisi kyllin lyhyt ja kyllin lämpimissä vaatteissa sekä kyllin varovaisesti äkkiä sisälle pakeneva jo vähäisemmästä palelemisesta.
Joululaulut opettavat lämpimän talviulkoilun taitoja, joten vaikkei olisi joulu, niin joululaulujen hyräileminen itsekseen voi auttaa saamaan langanpäästä kiinni siinä, miten pysyä lämpimänä ulkoillessa pakkasessa. Kylmällä säällä laulaminen voi viedä äänen (kenties vaurioittaa kurkkua tehden äänen karheaksi), joten ääneen ei voi laulaa enempää kuin korkeintaan lyhyitä pätkiä kurkun lämpimyyttä vaalien (eli sisäänhengitys aina nenän kautta ja leuka aika lähellä kaulaa tai muuten kurkku lämpimässä).


Minulla oli radio Dei auki jonakin yönä, kun oli kova pakkanen, niin siellä kuului laulavan venäläinen mies, pappi, joka osasi pakkasessa kulkemisen ja paleltumien parantamisen lähistöllä kulkevilta ihmisiltä uskonnollisella laululla, pakkasukko! tuli mieleeni, mahtava laulu.
Mutta pakkasessa kulkiessa venäläinen, pappikin, on iholtaan ja jäseniltään paljon kylmempi kuin suomalainen, ehkä siksi, että heillä on taitoa paleltumien parantamisesta ja suomalaisilla ei, ja niin ei suomalaisen kannata ulkoiluun ottaa vaikutetta tai mallia venäläisiltä, pakkasukoltakaan (joka siis saa mielestään huoletta paleltua, kun paranee kyllä). Parempia talviulkoilun ohjeita ovat tavalliset suomalaiset, esim. kirjoitukseni vuodenajoista http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/02/vuodenkierto-ja-henkinen-hyvinvointi.html (lue syksyn viilenevien säiden ohjeet myös) ja sisätiloissa lämmittelystä (sisältää jotakin talviulkoilusta) http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2015/01/viileaan-sopeutuminen.html . Jolleivät ne ja arkijärki riitä, pakene sisälle lämpimään, ja jollet voi heti sitä tehdä, niin pue huppu, etsi lähellä olevia varmoja lämmittelypaikkoja, vältä tuulisia paikkoja, syö osa varaeväänä olevasta lihapiirakasta tai kokeile joululaulujen pätkiä.
Tuo pakkasukon? paleltumien parantamistapa vaikutti olevan elävöittävä virta vähintää 10cm sisempää kehon sisäosista ainakin 2cm syvyiselle, isommissa paleltumissa vastaavasti syvemmälle, alueelle ihon pinnasta ja vähintää 10cm läpimittaiselle pallukkamaiselle alueelle iholla, suuremman paleltuman kohdalla laajempi, siis paleltuma ympäristöineen, ja myös hyväntuulisen toimeliaan tyylin myötä isompi ja useammassa kohtaa, luulen. Paleltuma-alueen ympäristöineen oletti olevan äkkiä, sekunnissa paljon ja kokonaan sekunneissa, tervehtyvän mutta viileän terveeksi kuin välivuodenaikoina ulkoillessa joillakin tai ovivälikössä pakkasella.



16.12.2016   Eskimoilla ja joillakin venäläisillä lienee osaamista paleltumien parantamisesta.
17.12.2016  Mutta noissa kulttuureissa kai sitten vastaavasti varotaan paleltumista aivan liian vähän, eli suomalaiset ja etenkin lappalaiset ovat paljon parempi malli talviulkoiluun.
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A249. Kuolio ja elävöittävyys
Kuolio pitäisi estää etukäteen. Jos kuolio on vasta aiheutumassa tai ihan uusi, niin se luultavasti on helpomi parantaa kuin myöhemmin.

Elävöitä mielikuvin ja teoin kuoliovaarassa oleva alue lähiseutuineen, mahdollisesti koko kroppa lähiympäristöineen, esim. kroppa ja aura. Mikä tahansa elävöittävä, mikä sinulta luonnistuu, käy, mieluiten kai monta elävöittävää yhdessä. Esim. pala hedelmää, elävöittävä rukous, hyvän toivominen, sään ihaileminen, katselemisen virkistävyys, luonto, kivat ihmiskontaktit, kiva elävöittävä musiikki, kiinnostavat aiheet, avarakatseisuus, jne.
Mieluusti myös lähiaikoina syö muutaman kerran hedelmää, esim. omena muutamana palana, niin saat vitamiineja.

Katso edellinen kohta: paleltumat ja lämpö & elävöittävyys

Tämä on siis kuolleistaherättämisohjeeni, voit katsoa http://kuolemastajasurusta.blogspot.fi mutta parempia olisivat varmaan tämän blogin (blogien) ihmeparannusohjeyritelmät, ks. hakemisto.

* * *
Kuolioiden välttämisestä
Jos kuolioita tulee etenkin miehille, jotka eivät kuuntele ohjeita vaan ovat vaan tai tekevät vaan kuin ei mitään varottavaa tai huolehdittavaa olisikaan, niin arkijärki aisteineen kuuntelee uutta paremmin kuin koulutettu pää koulutuksen ulkopuolisia aiheita ja jos piittaamattomuuden syynä on lämpimyyden tarve tms mukavuudenhalun sukuinen mutta vahvistuneena pakottavaksi kuin vaikkapa kuumeessa, niin olisi noista tarpeista huolehdittava hyvin sen ajan osalta, jonka omistaa kuoliovaarassa olevan osan tarpeista huolehtimiseen. Hienomotoriikkaa parantaa, kun ei ole rakennetun kanssa eikä kovin kaavamaisten kanssa eikä tapoihinsa piintyneiden kanssa vaan moneen ehtiväisten,tarkkasilmäisten ja musiikin kanssa. Reaktionopeutta parantaa, jos pyrkii oppimaan taitavaksi, on taitavuusmotivoitunut. Luonto, etenkin kai mäntyjen katselu, parantaa aisteja ja toimeliaisuuteen liittyviä taitoja ym tervehenkistä, luulen.
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A250. Kuumehorkka ja ruoka, lämpö & lämmöntarpeen taju
Kuumehorkkaan katso vilustumisohje ja kuumeen ohje:
128. Vilustuminen ja ihan lämpimänä pysytteleminen sekä vitamiinit  9.10.2015
A243. Kylmettyminen & kuume ja perusteellinen lämmittely   13.1.2016
A240. Kuume vilustuttuaan ja oikean lämpötilan tavoittelu   9.1.2016
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A251. Malaria & trooppiset kuumetaudit ja lämpötilantaju, oikea lämpötila & ruoka
Malarian ja trooppisten kuumetautien kuumehorkkaan katso vilustumisohje ja kuumeen ohje:
Taju kulloisestakin lämpötilasta ja siinä tarvittavasta kehon lämöntuotannosta, vilvoittelusta, verenkierron säätelystä, vaatteista yms on tärkeä: A243. Kylmettyminen & kuume ja perusteellinen lämmittely   13.1.2016 sekä A240. Kuume vilustuttuaan ja oikean lämpötilan tavoittelu   9.1.2016
Oikean lämpötilan vaaliminen ja kehon energiavarantojen sekä vitaaminintarpeesta huolehtiminen kuten vilustumisohjeessa 128. Vilustuminen ja ihan lämpimänä pysytteleminen sekä vitamiinit  9.10.2015
Lisäksi pitäisi ottaa huomioon erot kulttuuritaustassa, mitä ilmastoon tulee. Sopivin malli olisi omasta ilmastosta kotoisin oleva, joka osaa uuden siis nykyisen ilmaston. Toiseksi sopivin malli olisi ehkä paikallinen musiikki, vaikkapa pop tai hengellinen, jos uskonto on sama ja kyllin tuttu.
Luontovirikkeet auttavat yleensä luonnollista arviointi ja säätelykykyä, esim. ikkunasta näkyvä oksa (pimeällä lampun valossa) tai huonekasvi tai kukkanen, kenties myös kaunis kuiva oksa tms luonnosta poimittu koriste.

Auttaisikohan sisäilman lämpömittari ja mieluusti kosteusmittari samassa?

 * * *

Olisikohan näistä apua trooppisiin kuumetauteihin laajemmalti?

Katso myös 195. Ihmeparannusohjeyritelmä XX * Tulehdus & turvotus ja tyynnyttävä vaikute ihan terveestä kohdasta  10.12.2015

Jos jotakin kuumetautia tulee erityisesti silloin, kun on viileämpää tai kuumempaa kuin tavallisesti tuolla alueella, tai viileässä tai kuumassa oleskelun jälkeen, niin silloin luulisi kuumeen johtuvan lämmönsäätelyn oikean lämpötilan ja oikean kehon lämmöntuoton tehon arvioinnin puutteista, mihin usein syynä sisätilojen tyhjät seinät ym rakennetun ulkonäkö, ja mihin auttaisi esim. ikkunasta katsella paikallista puuta tai sen oksaa tms paikallista perinteistä luonnonvaraista kasvia. Jollei se riitä, niin viereisten seutujen, joiden kanssa ollaan paljon ok ystävällisissä tekemisissä mutta joissa sää on useammin sen kaltainen kuin mikä lämmönsäätelyongelman toi, niin noiden seutujen puut ym luonnonvaraiset kasvit katseltuina - jollei muuten, niin telkusta vaikka tai valokuvakirjasta tai vaikka postikortista tms.


Katso myös
A280. Dengue kuume & hyttysten aiheuttamat taudit ja ettei ajattele mitään hyttysiin liittyvää
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A252. Oireiden lieventäminen ja tasapainoilu ääripäiden välillä & terveet elämäntavat
Monesti elämässä monenlaisissa asioissa ei kumpikaan ääripää ole hyväksi vaan olisi valittava jotakin siltä väliltä mutta viisaasti ja tervehenkisesti eikä liian tiukkapipoisesti.
Jos ei osaa tasapainoilla, se ehkä on kapasiteetin puutteesta kiinni, mihin auttavat terveet elämäntavat ja esim. maisemien katselu elämineen, puineen, kaikkineen, sillä se on luonnollinen tapa saada paljon virikkeitä kerralla ja kyetä hyvin ymmärtämään näkemänsä.
Myös moraali voi auttaa tasapainoilussa, sillä moraalissa usein pidättäydytään hiukan jostakin, ollaan toisissa suhteissa vapaasti tilaa elämälle ottaen ja ollaan samalla viisaasti maisemallisen asioita kanssa ja eletään samalla tervehenkisesti niin kuin tekemisten, yhteisön ja oman elämänsisällön kannalta hyvä on.
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A253. Unenpuute ja uni & tunteidenmukaisuus
Jos valvoo ihan liian myöhään tai jos nukkuu ihan liian vähän, elimistö ja mieli jäävät kaipaamaan lisää unta ja olisi paras nukkua tarpeekseen vaikka olisi väärä aika päivästä.
Jollei täyteen yöuneen ole mahdollisuutta, olisi hyvä nukkua tai edes levätä niin paljon kuin voi mutta edes 5min kertoen elimistölleen ja mielelleen, että lepään nyt syvään ja hyvin tämän niin ja niin pitkän ajan, jotta jaksan myöhemmin paremmin, onnettomuusriskeittä.
Jos on unenpuutetta, niin jotkut urautuvat ja reaktiot hidastuvat. Uni toisi rentoutuksen ja niin oikein tunteidenmukainen rentoutuminen - kuin käpertyisi nukkumaan oikein mukavaan asentoon - nauttimaan olosta, vapaudesta olla tunteidenmukainen, näkymän aistimuksista, tunnelma-aistimuksista ja tuntevammasta tavasta elää, tavallaan tuo lepoa samalla kun on hereillä, ja niin oikein tunteva ja rento voi tuolla tavalla valvoa pidempään ja tarvita vähemmän unta. Tämä on siis terve tapa elää ja siksi vähemmän rasittava ja enemmän virkistävä, lepoa tuova, eikä unenpuutekikka.
Tästä päättelisin, että australialaiset kenties selviävät hyvin vähällä unella. Aasialaisilla taas puolestaan on paljon liian huonosti tai ihan liian vähän nukkuneiden puutteita.

18.2.2017   Univelka ja lyhyet nokoset syvään leväten
Jos on paljon univelkaa tai väsymystä, muttei mahdollisuutta levätä pitkään, niin olisi hyvä aluksi levätä noin 5 min (5-15min) syvässä horteessa liikkumatta, hengittäen vain tyynesti, antaen kehonsa levätä syvään ja mielensä levätä syvästi myös etenkin niiltä osin, miltä unta on jäänyt puuttumaan. Sitten avata silmät ja katsella vain maisemaa päivänvalon ajan tapaan, säätyen toimeliaisuuteen valoisassa maisemassa.
Jos on mahdollisuus levätä lisäksi 15min- 1,5 tuntia, niin nukkuisi rennosti virvoittaen aamu-uneliaan tavalla, keholle ja mielelle hyvällä tavalla. Ja heräisi sitten taas toimeliaisuuden keskelle.
Sitten kun on hyvä uni löytynyt, niin voi nukkua niin kuin hyvää tekee, jos siis on tarpeeksi aikaa nukkumiseen.
Hyvä yöuni ja se, että on levännyt kyllin hyvin, ovat kovin tärkeitä. Niitä sanotaan yhdeksi pitkän iän ja terveyden salaisuuksista.

4.4.2017   Jos on kovin väsynyt, ihan krooninen unenpuute kai, niin että pelkää vajoavansa liian syvään uneen tai horteeseen ja kuolevansa, jos nukkuu, tms, niin voi levätä niin, että osa ihmisestä valvoo elävöittävän tiedostavalla tavalla ja osa nukkuu pahimmat univelat pois. Ensin tarvitaan elävöittävä tiedostavuus, vähän niin kuin rukous tai luonnon helmassa ja hyvä tahto, terveet elämäntavat yms. Parhaiten levänneet osat mielestä, sellaisena alueena kuin mikä takaa valveilla pysymisen ja lepäämisen yhtä aikaa, valvovat elävöittävän tiedostavassa tilassa ja vaalivat väsyneimpien kohtien  unta kuin peittelisivät yms, antaen niille tilaa kuin omaa elämäänsä aloittelevalla teinillä niiltä osin kuin saa olla ihan vapaasti. Aluksi antaa niiden levätä hyvällä tavalla syvästi virkistyen 5-8 min, sitten herättää nekin ja tekee tilannekatsauksen, että miten paljon millaistakin unta mikin osa tarvitsee ja voivatko ne nukkua vajoamatta vaarallisen syvään horteeseen. Ihan vain horre ei virkistä yhtä hyvin kuin hyvällä tavalla lepääminen, siksi vaaliva valvova puoli elävöittää ja koettaa etsiä kehon ja mielen osille hyvää vapaata asentoa ja tilaa olla ja levätä hyvällä tavalla, syvään virkistyen.

13.8.2017   Arvaisin, että jos on jotenkin sairas tai sairas olo, niin tuo
viimeinin kikka ei toimi yhtä helposti kuin tavallisesti,ja niin
sitävoisi kokeilla istuallaan valot päällä huoneessa, jotta
hereilläpysymisen puoli on autettu, ja keholla antaisi olla
vapautuneet ilmeikkäät liikkeet, ei-kaavamaiset vaan elämää elävät.
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A254. Univaikeudet ja tervehenkinen elämä, liikunta & ulkoilu
Jos nukkuu huonosti tai jos unensaanti on hankalaa esim. siksi, että asiat pyörivät mielessä, niintervehenkinen elämänsisältö ja tervehenkiset linjaukset koko elämänpiirissä sekä päivän aikana kyllin rasittavaa liikuntaa ja ulkoilua katsellen mm luontoa, tuovat uneenkin tervehenkisyyttä.

13.8.2017   Jos olet lämpimästä tai kuumasta ilmastosta ja et kerta kaikkiaan vain osaa nukkua viileässä ilmastossa, jossa oleskelet, niin pidä kehon lämmöntuotannosta hyvä huoli, etenkin lämpimin vaattein ja kääriytymällä kauttaaltaan suureen vilttiin tai pariin sekä villasukat jalkaan niin, ettei viltin alle pääse mistään viileää ilmaa, saati sitten kylmää, ja ennen kaikkea kehon lämmöntuotannolla pidä itsesi lämpimänä. Käperry lämpimään viltin alle ja jollet edelleenkään saa nukuttua, niin vajoa horrokseen lämpimänä pysytellen. Ja anna horroksen olon aueta positiiviseen mielialaan päin, jos joltain puolin tunnet olosi hyväksi ja kenties aamumaiseksi. Nuku niin. Aluksi voit nukkua tuolissa ja jos tästä syntyy osaamisalue, niin vaihtaa lämpimään sänkyyn viltin alle. 
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A255. Illalla kitisevät lapset ja että vanhemmat tunnistaisivat oman uupumuksensa
Illalla kitisevät lapset, etenkään teinit ja aikuiset lapset, eivät yleensä kitise väsyneisyyttään vaan kitinä on kivun ääni ja se johtuu siitä, että vanhemmat ovat illalla ryhtyneet tunnottomiksi niin kuin mobnella uupuneella on tapana: tekevät vain jotakin mutteivät jaksa seurata, miten se vaikutti lapseen ja mikä tarkka tilanne on kulloinkin. Niin tunnottomana ei saisi käyttää valtaa. Pelkkä komentelu sattuu kun on tuntevasta omalla ymmärryksellä varustetusta komenneltavasta kyse. Jos vanhemman oma puuha sujuu hyvin lasten mentyä nukkumaan, niin se ei ole merkki siitä, etteikö vanhempi olisi väsynyt, vaan puuha ei vain ole niin laajaa huomiota vaativaa eikä niin muista kuin omista kiinnostuksenkohteista kiinni. Jos on oma puuha odottamassa, juuri alkamassa, niin jo siksikin on usein hajamielinen ja aatokset muualla ja niin tulee tehneeksi enemmän virheitä ja tunnottomuuksia kuin tavallisesti päiväsaikaan.
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A256. Käsien tärinä ja omaa ikäluokkaa olevat hoitajat ym
Kädet tärisevät, kun pelottaa kamalasti. Usein pelko liittyy huoleen omasta terveydestä tai omasta tulevaisuudesta. Jollei syytä pelkoon tunnista, niin luultavasti toimii tavalla, joka oli itselle ok tai ihan hyvä nuoremmilla vuosillaan, mutta jonka tason itse on ylittänyt jo ajat sitten. Lapselle kunnollinen sairaanhoito voi merkitä neulaa, lankaa, reflejksivasaraa yms, mutta aikuinen on jo itse keksinyt muutaman flunssanhoito-ohjeen ym arkitarpeellista terveyteen liittyvää ja edellyttäisi sentasoista hoitonäkemystä ainakin. Ja oppiessaan kaikenlaista hyödyllistä elämän varalle ihminen usein tutustuu vaihtoehtohoitojen näkökulmiin, kansanviisauteen, terveisiin elämäntapoihin, elämänviisauksiin ja odottaa, että hoitohenkilökuntakin niitä tuntisi ja osaisi käyttää työssään. Ja vanhuksena uskontoon ja rukouksen parantavaan voimaan. Jotta hoitohenkilökunta sopisi yhteen näiltä osin, tulisi heidän olla samaa ikäluokkaa tai ehkä vähän vanhempia kuin hoidettavansa. Sama voi toki olla muillakin elämänalueilla, muiden ammattien & ihmisten kanssa tekemisissä ollessa: elämäntilanteet, ymmärryksen tyyppi ja lähestymistapa sekä yksilöllisyyden tyyppi oppeihin nähden ja uskonnon asema muuttuvat iän tuomien taitojen ja kokemuksen myötä vähitellen erilaisiksi.
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A257. Mahdottomat elämänolosuhteet ja omankaltainen ympäristö
Jos sosiaalinen ympäristö ym ihmiskontaktit ja päättämässä olevat arvioivat ihmiset ovat liian vanhoja tai liian erilaisia kuin ihminen itse, he yleensä asettavat mahdottomia vaateita. Liian vanha olettaa, että joka juttu on jo tuttu ja että mistä vaan pääsee noin vain, kun taas nuorelle, kokemattomalle ne voivat olla ihan tuntemattomia, hahmottumattomia, asioita, joista ei ole koskaan kuullutkaan ja joissa ei ole mitään manoveeraustaitoja. Nuorempi käyttää perusperspektiiviä ja nojaa perussivistykseen ja pärjää hyvin, jos hänet sillä tavoin yhteisön sivistyneiden arvojen ja aika koulumaisen ajattelun varassa manöveeraavaksi olettaakin.
Vastaavsti ulkomaalaiset voivat olettaa, että elämä sujuu joidenkin aivan eri asioiden varassa kuin minkä varaan ihminen on oppinut rakentamaan, ja niin tehdä ihan mahdottomia vaateita. Samoin eri tavoin suuntautuneet, esim. eri ammattialasta haaveilevat, voivat usein asettaa oman suuntautumisensa mukaisia vaateita kuin elämä olisi kisa, että kuka on heidän kaltaisensa, ja niin tehdä elämästä hankalaa, jollei mahdotonta. Samoin voi käydä, jos toisilla (pätemisenhaluisilla?) on ihan erilaiset olosuhteet, esim. vankka sosiaalinen tukiverkosto, mitä toisella ei ole. Siksi elämä usein sujuu parhaiten, jos arvioimassa ja päättämässä ovat oman ryhmän samoin suuntauneet jäsenet.

Katso myös A356. Insinöörialoilta pois ja lukeminen, harrastukset & haaveammatti   4.8.2016
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A258. Tyrä ja kuviteltu viileähkö virta keskikroppaa ja jalkoja alas
En nyt taas tätäkään vaivaa niin tiedä, mutta eikö tyrä ole jokin navanseudun  laajan ympäristön solmumainen kramppi tms. Auttaisiko sellaiseen kramppaamattomuus: kuviteltu viileä(hkö) virta keskikroppaa ja jalkojen seutua alas, rentouttaen, herkkätunteistaen vähän kuin hengellisyys tai hyvä tahto. Ettei niin yrittäisi kapeaa putkinäköistä perspektiiviä myöten aina samaa vaan yrittäisi olla avarakatseisemmin objektiivinen ja siltä laajemman kokonaiskuvan kannalta herkän tuntevastikin toimiva.
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A259. Tämän blogin pituudesta
Taustatiedoksi, että minulla on kirje Vatikaanista paratiisiteoriaani liittyen: http://paratiisiteoria.blogspot.fi/2014/12/sovussa-kirkon-kanssa.html

"Nyt olen kohdassa 258. Eli vuodessa on tullut noin 200 uutta kohtaa,
etenkin kesästä alkaen.
Jouluna, kun mietin, että katsoisinko paavin jouluyön messun telkusta,
mutten sitten katsonut, niin tuli mieleeni, että tuota blogia pitäisi
kirjoittaa, yrittää parantaa kaikki taudit myös ulkomaalaiset, luokkaa
tuhatkunta ohjetta. Mutten oikein tajua, miten osaisin. Tällä tahdilla
se veisi kolme vuotta. Ideana on, ettei pakertamalla ja yrittämällä,
ei tauteihin upoten vaan terveyslähtöisesti, terveen elämän
näkövinkkelistä niin, että blogini auttaisi tuomaan monta hyvää
tervettä ja onnellista tervehenkistä vuotta tai vuosikymmentä lisää
elinaikaa, parani sitten näin tai muuten. Ei kai tarvitse joka
kohdassa onnistua, kun riittää, että on edes jotakin parantavaa
välissä ja kokonaisuus hyvää tervettä elämää tuova vaikute.
Olikohan eilen lisäsin kuumehorkan aiempien vilustumis- ja
kuumeohjeiden avulla ja keksin siitä sovelluksen, että malaria samoin
hoidettaisiin. Aiempia muun maailman tauteja on ebola ja sitten on
tulehduksista jokin yritelmä ihmeparannusohjeissa, muttei taida oikein
muuta muun maailman taudeista olla. Malaria kai yleistyiti trooppisiin
kuumetauteihin laajemmalti. Nämä ovat niin terveyskeskeisesti
lähestyttyjä, ettei kirjoittamisesta ole tullut yhtään huono olo. Jos
joskus on jokin tauti tullut mieleen liian läheltä, niin olen
sukeltanut sen luoviin havaintovirheisiin niin, etten ole keksinyt
siihen mitään parannusta tai lievitystä. Niin, ettei tämä hoitoalalle
tunnu vievän."

* * *
2.2.2016 Blogeissa yht. 280 kohtaa, joista osa tosin muiden vaivojen parannusohjeita, mm tyhmyys, laiskuus, brutaalius, turvattomuus, mahdottomat elinolosuhteet. Kävijöitä tai siis katselukertoja on ollut jotain 1935. Tuhannen tavoite tuntuu etäiseltä ja mahdottomalta, mutta jos saan kasaan vielä noin 50 kohtaa, on siitä jo kolmannes kasassa, mikä on kyllä enemmän kuin olisin uskonut. Mikä osa tästä on ajattelukyvyllä? Olen lapsesta asti ollut ajattelussa taitava. Joskus joku, olikohan äitini, sanoi, että sairauksissa tuntuu olevan niin, että monesti tarvittaidsiin hyvä selkeä pää, jotta niistä selvittäisiin, ei sen kummempia, mutta sairaana ihmisen pää ei ole parhaimmillaan - Nyt lisäisin: minkä huomaa mm Suomeen muuttaneista ulkomaalaisista, jotka kärsivät kylmyydestä ja tyhmentyvät siksi.

* * *
7.2.2016 Nyt blogissa 295 kohtaa, oikeastaan tosi monta, niin monta, että ensiksi tuntuu tyhmältä näitä kirjoitella, mutta toisaalta tuntuu kyllä syntyvän jonkinlainen näkemys parantamisesta, niin kuin minulle lapsena kerrottiin ja miksi pyydettiin silloin, että aikanani kirjoittaisin näkemystäni ylös.
On siinä eroa, miten voi etäämpää keksiä jotakin ideaa, että mistä taudissa on kyse ja miten siitä voisi parantua. Kun taas itse sairastuessa ei noon keksi, mutta olisi kyllä tärkeää keksiä sekin, että miuten parantua, jos itse sairastaa.
Tartteeko näitä niin laskea? Kai hakemisto on parempi mitta. Sitä paitsi en näitä huvikseni kumminkaan tee vaan siltä varalta, että niistä tai jostakin kenties myöhemmin syntyvästä osasta niitä olisi apua muille. Kai itsekin ajattelisin, että tavallaan olisi hyvä tietää, millaista näkemystä Tervola-nimi tuo tai voi tuoda tullessaan, ehkä verrata sitä omaan näkemykseesnä sekä käyttää tervehenkisyyden tukena. Että jos jonkun aika tavallisen ihmisen näkemystä kirjaa ylös, niin Tervola olisi yksi hyvä tärppi, arvaus siitä, kuka olisi voinut tervehenkisyyttä painottaen parantamista ja paranemista pohtia.
1969 katselukertaa yhteensä tähän mennessä näillä kahdella blogin osalla.
En oikeastaan ole niinkään harrastunut tämän blogin tekemisestä kuin pidän sitä jonkinlaisena lupauksena: kai tämän verran voin, vaikkapa varmuuden vuoksikin, tehdä sairaiden eteen, jos kukin blogin kohta vie ehkä viidestä minuutista varttiin tehdä ja loppu aika on minulla vapaa, voin käyttää sen muuhun ja niin on tämän bloginkin kannalta parempi: tervehenkisempi ja siis tervehdyttävämpi. Jos joku on sairas, niin hänelä menee siihen päiviä, viikkoja tai kuukausia, joissakin tapauksessa jopa vuosia. Kai siltä edes jotkut pelastaakseen voi nähdä viidestä minuutista varttiin vaivaa yhden kerran joskus - ja toisen kerran sitten joitakuita muita varten saman verran jne. ja muuten elää omaa elämäänsä ihan ilman, että blogi roikkuu mielessä tai häiritsee.

* * *
29.2.2016
"Minusta näyttää siltä kuin aika moni savonlinnalainen vanhus olisi lukenut blogiani tai kuullut sen parannusehdotuksia, mutten nyt sitten tiedä, olenko vain kulkenut kaupungilla sellaiseen aikaan kuin ne harvat, jotka ehkä lukivat blogiani. On kuin etsisivät kahden ääripään väliltä toimivaa jujun omaavaa kohtaa, jotenkin tervehenkisempää, mutta se oli kyllä terveiden elämän tapojen ohjeessa."

* * *
15. elokuuta 2016
Tässä blogissa on nyt 363 kohtaa. Olen kerännyt blogimerkinnät sadan kohdan kokoelmiin ekan blogin loppuun ja sinne myös hakemiston, jota edelleen päivitän. Ekaa blogia on katsottu nyt 2277 kertaa ja tokaa 497 kertaa, eli yhteensä 2774 kertaa.
Ekoja kertoja olen nyt alkanut pohtia ihmsiä nähdessäni, esim. jos joku ontuen kulkee kadulla, että ehkä ihmiset paranevatkin tähän tapaan, kun tämä näkökulma tuntuu huojentavan heidän oloaan, esim. keventävän liikkeitä tai tuovan tajua siitä, miten suunnistaa, jotteivät taudit ja vaivat niin arkea painaisi. Ennen ajattelin, että nämä ovat vain vaikutelmia, mutta joku kommunikaatio elekielisesti ohikulkijoiden kanssa tuntuu huojentavan heidän vaivojaan niin, etteivät ne minuakaan enää niin kammota vaan ajattelen, että ne ehkä voidaan parantaa. Kaipa sairaanhoitajat ym osaavat tosiaan parantaa monenlaisia vaivoja hyvin ja taitavasti, kun kestävät työtään, mutten minä niin taitava ole, enkä lääketieteen aloille sopisikaan, kun en ole mikään hoitajan tapainen luonne vaan aina isojen ryhmien kohtaloista kiinnostunut, mikä johtaa kirjoittamiseen ja kiinnostukseen kulttuureista yms eikä yksittäisten ihmisten lääketieteelliseen hoitoon suuntautumiseen.
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A260. Vuoriston kuumetaudit ja verenpaineen ja vilustumisen huomaaminen
Korkealla vuoristossa verenpaine on kai erilainen kuin alangolla. Verenpaineen säätelyyn auttaisikai kauniisti venytteleminen, sillä se parantaa hienomotoriikkaa, mikä puolestaan vaikuttaa siihen, miten kömpelösti lihasjännitykset etenkin keskikehossa vaikuttavat verenpaineeseen.
Vuoristossa on lisäksi tietääkseni kylmempi kuin alangolla, mikä voi aiheuttaa vilustumistyyppistä kuumetta ja tottumattomille kuumetta siksi, ettei tunnista, mikä olisi oikea tapaa elää noissa oloissa, mihin paikalliset mallit ja elinympäristön eri paikoissa ohimennen käyminen kai auttaisivat.

Katso myös
128. Vilustuminen ja ihan lämpimänä pysytteleminen sekä vitamiinit  9.10.2015
A240. Kuume vilustuttuaan ja oikean lämpötilan tavoittelu   9.1.2016
A243. Kylmettyminen & kuume ja perusteellinen lämmittely   13.1.2016
A239. Tavalliset pakkasvauriot ja lämpimänä pysyttely   8.1.2016
32. Lämmittelyohjeita, talviulkoiluohjeita, vuodenajat ja terveet elämäntavat22.2.2015
Ehkä myös http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/02/vuodenkierto-ja-henkinen-hyvinvointi.html

Jos vuoristossa on selvästi viileämpi kuin alangolla, niin siellä on myös paljon vähemmän pöpöjä, kenties osin jopa lähes antiseptistä. Silloin keho voi kaivata lisää pöpöjä, etenkin jos se on pintaosistaan liian viileä ja siksi jatkuvasti pöpötön.
195. Ihmeparannusohjeyritelmä XX * Tulehdus & turvotus ja tyynnyttävä vaikute ihan terveestä kohdasta  10.12.2015
81. Liika antiseptisyys ja suomalaiset elämäntavat6.7.2015

Vuoristolaisten elämäntapa, vire, liikkumistapa ja lämpötalous sekä luonteen leiskuvuus tms voivat olla erilaiset kuin alangolla ja siksi toimeliaisuuden tyyppi rytmiltään ja painotyuksiltaan toinen kuin alangolla. Silloin myös kehon lämpötalous toimii toisin ja pöpötkin ovat kai jotenkin eri elämänalueisiin liittyviä, mikä voi aiheuttaa niihin reaktion itsestäänselvän helpon tapojen kopioimisen sijaan, jos luonteenlaatumaiset tyylierot ovat liian suuret.
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A261. Mahakivut ja elämänvalintojen korjaaminen tunteidenmukaisiksi
Joskus, jos tekee elämänkielteisen valinnan, vaikkapa kuuntelee toisten neuvoja, vaikka nämä ovat eri ihmistyyppiä kuin mitä itse on, niin nämä pitävät hyvänä valintana jotakin, mikä ei itselle sovi ollenkaan, ja jos siihen lähtee mukaan, niin kenties tulee mahakipuja, sairastuu niihin, mihin auttaa, jos korjaa omat elämänvalintansa omien tunteidensa mukaisiksi, positiivisiksi siis omalta kannalta, vaikkei osaisi kertoa muille, miksi ne juuri olisivat paras valinta tai miten heidänkaltaisilleen mahdolliset (eihän niiden tarvitse olla heidän oman elämänsä valintoja). Itse haluat niihin satsata, joten kai ne itsellesi helpommin ovat mahdolliset. Sinulla on eri esikuvat ja opit heiltä eri asioita, eri lahjakkuuksia, eri elämänvahvuuksia. Siksi sinulle sopivat eri valinnat + tunteidesi vuoksi tottakai.

Katso 61. Kuukautiskivut ja karkki  14.6.2015
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A262. Oksennustauti ja rääkin korvaaminen lempijutuilla
Jos on joutumassa johonkin rääkkiin, esim. ikävään ammattiin, niin se voi aiheuttaa oksennustaudin, josta paranee korjaamalla elämänsä suunnan elämänmyönteiseksi ja itselleen sopivaksi, esim. ryhtyy haaveammattiinsa (katso Haaveammattiin-blogini http://nopeaoppisuus.blogspot.fi).

Katso myös edellinen kohta
261. Mahakivut ja elämänvalintojen korjaaminen tunteidenmukaisiksi  24.1.2016
sekä  61. Kuukautiskivut ja karkki  14.6.2015
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A263. Maksakirroosi ja onnellisuuden taitojen kasvattaminen
Voiko maksakirroosin syynä olla elämän pakko hyväksyä jokin karvas osaksi elämää, niin kuin vaikak raittius tai ei-sopiva ryyppäämisen kustantava heila? Auttaisiko elämänviisaiden mietelmien lukeminen, terveet elämäntavatym onnellisuuden taitoja parantava? (Olisi hyvä huomata, etteivät taiteilijat yleensä ole niin onnellisia kuin tervehenkiset ihmiset ja terveitä elämäntapoja harrastavat, eivätkä taidemaalarit yhtä onnellisia kuin radiosta poppia kuuntelevat.)
http://happinesstipsblog.blogspot.fi
32. Lämmittelyohjeita ja talviulkoiluohjeita (yht. 150kpl), vuodenajat (pitkästi) ja terveet elämäntavat (110kpl)  22.2.2015
http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html

31.8.2017   Jos maksakirroosin syynä on, että yrittää kantaa jotakin ikävää elämän osana, koska se on rahanlähde, niin auttaisiko silloin työvoimtoimisto: katsoisi juuri ihanimpia ammatteja, jos niissä vaikka voisi aloittaa heti harjoittelijana tms aloittelijana. Katso myös Haaveammattiin-blogiani http://nopeaoppisuus.blogspot.fi mutta senkin avulla työtä ilmeisesti saa helpoimmin, jos jo alkuinnostuksessa kenties ekana päuivänä jo hakee töitä haavealoiltaan. 
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A264. Jälkeenjääneisyys ja ettei ollenkaan kopioi roboteilta ym rakennetulta
En nyt tuosta Zika-viruksesta tiedä, uutisista siitä luin, mutta luulisi, että nykyaikana jälkeenjääneisyyttä etenkin lapsilla aiheuttaa tietokoneiden ja robottien matkiminen. Niitä ei saisi antaa lapselle edes yhtenä mahdollisena mallina useampien joukossa, sillä bne eivät tosiaankaan ole kyllin fiksuja eivätkä kyllin samankaltaisia kuin ihmiset. Lapsille kai usein käy niin, että matkivat kaikkia annettuja malleja ja oppivat paljon, mutta sitten jokin niistä, yleensä se insinöörimäisin, ei ole yhtä fiksu kuin nuo muut mallit ja niin se takeltelee muihin verrattuna ja niin he jäävät treenaamaan sitä sen sijaan, että valitsisivat fiksut mallit ja oppisivat itsekin fiksuiksi. Kömpelön treenaaminen on kovin näkyvää, kun taas fiksu juttu voi mennä sekunnissa tai muutamassa ositse, ja niin vanhemmat kenties luulevat lasta tyhmimpään lapsen osaamaan ajattelutapaan tai lähestymistapaan tai elämänalueeseen erikoistuneeksi. Mutta tietenkin parhaisiin vaihtoehtoihin pitäisi satsata eikä heikoimpiin.
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A265. Väsymys ja terveet elämäntavat
Väsymystä on monesta syystä. On unentarvetta, tuoreiden hedelmien ja vihannesten ja valon puutetta, liikunnan ja ulkoilun puutetta, vapaa-ajan tarvetta, elämänmakuisuuden puutetta, liikaa keinotekoisuutta, epäterveellisiä elinoloja, pakkotahtisuutta, elämänviisauden puutetta, epäterveellisiä tottumuksia, kiinnostavuuden puuttumista, liikaa kaavamisuutta, täyden ymmärryksen käytön puuttumista, tervehenkisen elämänvirran puuttumista, ym
Lisäksi on sairauksien ja lääkkeiden sekä heikon kunnon tuomaa väsymystä. Mielestäni lääke ei saisi väsyttää, koska eläväisyys ja elinvoimaisuus tuntuvat olevan ne, jotka pitävät terveinä ja tuovat onnen.

Katso myös
12. Sokeritauti ja positiivinen asenne luonnollisiin virikkeisiin  20.1.2013  http://parantamisesta.blogspot.fi/2013/01/sokeritauti-ja-virikkeiden-paljous.html

32. Lämmittelyohjeita ja talviulkoiluohjeita (yht. 150kpl), vuodenajat (pitkästi) ja terveet elämäntavat (110kpl)  22.2.2015
terveet elämäntavat http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html

53. Ohjeita kovin heikkokuntoisen liikunnan aloittamiseen  2.6.2015  http://parantamisesta.blogspot.fi/2015/06/ohjeita-kovin-heikkokuntoisen-liikunnan.html

106. Liikkuvuuden ja kunnon ylläpitämisestä  24.8.2015  http://parantamisesta.blogspot.fi/2015/08/liikkuvuuden-ja-kunnon-yllapitamisesta.html

Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A266. Pistelevä tunne ja energiavarantojen täydentäminen
Jos on joskus pistelevä tunne ihossa ja ihon alla tai ilmassa ympärillä, niin se on energianpuutetta, ihan niin kuin väsymys ja sumentunut näkö, kenties huimaaminen. Samaa kuin kylmäävä tunne viileällä tai kylmällä säällä, kun vahingossa vetää ihosta sisäänpäin kylmää sen sijaan, että yrittäisi pitää kehon pintaa myöten lämpimänä. Eli lepo, etenkin vapaa-aika, terveellinen kyllin tuhti ruoka, vähemmän rasittava seura, vähemmän rasittavat olosuhteet ja tervehenkinen elämä sekä positiiviset tervehenkiset ihmiskohtaamiset auttavat, tuovat energiavarantoja. Mutta tilanne on siis sama kuin päivän lopulla: lepo auttaa muttei niin paljoa, että kestäisi rasitusta uudelleen kovinkaan paljon. Toisena päivänä hyväntuulisena tervehenkisenä, kyllin syöneenä ja viisaampana voi jaksaa paremmin, mutta pikemminkin niin, että ohittaa tilanteet kuin että menisi niihin suoraan pläts ja jäisi siihen ikävän keskelle kuin lätäkköön seisoa tollottamaan. Keksi siis mukavampi vaihtoehto, jokin tervehenkinen ja positiivinen.

Lainaus vuodenaikakirjoituksestani syksyn kohdalta:
"Kylmääminen on eri juttu kuin tunne, että on viileää tai kylmää. KUn kehon pintaosia kylmää, liittyy se verenkiertoon, verisuonet ovat kehon pintaosissa supistuneet, osin kai ajatusten seurauksena, ja siksi on vähäverinen ankea olo, ja siihen auttaa reipas liikkuminen ja rempseämpi toimelias tyyli sekä aterioiden huolehtiminen. Sen sijaan tunne, että on kylmää tai viileää, kertoo kehon lämpötilasta ja ympäristön lämpötilasta ja se on tervettä havaintokykyisyyttä ja silloin usein tarvitaan lämpimämmät vaatteet plus muuta lämmittelyä.
Kylmää kroppaa, jos sanoo "hytshj ku kylmä". Jos sen sijaan menee vaan pokkana "humphf humphf humphf reippaasti vaan, niin ei tule kylmä" niin pysyy paljon lämpimämpänä, ainakin jos välttää tuulisia paikkoja tarkkaan ja laittaa kädet ennemmin hihojen sisään tai taskuun ja hupun päähän kuin jäähtyy niin että palelee. Pian tarvitset hanskat ja pipon."
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A267. Brutaalius ja ymmärryksen piirin erojen tunnistaminen oikein
Ihmisillä on hyvin eri määrä ymmärrystä. Jotkut osaavat joitakin elämänaloja hyvin ja toiset eivät lainkaan. Yleensä ihmisillä on arkijärkinen hyvä ymmärrys tutuimmista asioista ja muista asioista ulkoa luettua tietoa ja sitä etäisemmistä vain uskomuksia ja kuvitelmia. Arkijärki näyttää aistitulta ja arjen tapaan mm tunnelmatajulla hahmottavalta. Ulkoa luettu vaikuttaa terminologiselta ja moni pitää sitä parhaana mahdollisena tietona ja on siksi brutaalin dominoiva sen osalta. Mielikuvitus näyttää usein jotenkin epärealistiselta.
Osaavammat ovat usein positiivisemmin tuntein ajattelultaan ja luonnolliselta tyylilajiltaan kuin ei-osaavat. Ei-osaavat sotkevat sen usein kanttiinin tunnelmaan tms höttöön, joka kuuluisi leikata pois häiritsemästä oikeita tekemisiä.
Henkilön suurimmat puutteet ovat yleensä aloilla, joita hän ei hahmota ollenkaan, ei osaa niiltä mitään, joten niille tulee hänen edesottamuksiensa sivuvaikutuksina ihan mitä sattuu sivutuotteita. Aika yleistä on, etteivät henkilöt usko muiden voivan osata valtavan paljon enemmän kuin hän itse noilla alueilla, joita hän ei osaa - hän kaiolettaa, että heidän tarvitsisi osatakseen olla tosi fiksuja ja viisaita tavanomaisissa asioissa niin, että sen hyvin huomaa.
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A268. "Phyi!"-olo ja vikkelästi sisälle lämpimään & lämpimämmin ylle
Lämmittelyohjeits http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2015/01/viileaan-sopeutuminen.html

"3. Jos on liian kylmä, menee kankeaksi ja äkäiseksi tyyliin "Mä en kestä!" ja tyhmentyy paljon, koska perustarpeet ovat tyydyttämättä, siis lämmöntarve, mikä usein tuntuu nälän tapaan mutta hoituu lämpimässä oleskelulla 10-15 min (kunnolla toipumiseen menee yli puoli tuntia) ja ehkä parilla kupillisella kuumaa. Silloin olennaisinta on mennä heti sisälle lämpimään, tajuta, että henkesi riippuu siitä, se on ainut päämäärä sosiaalisen toimeentulevuuden ja yhteiskuntakelpoisuuden lisäksi, vaikka matkaa olisi vain 20 metriä. Muista, että eteisessä ja kerrostalon rapun alaosissa voi olla kylmä, mutta ylempänä ja käytössä olevissa asuintiloissa on kunnolla lämmin.
Jos olet ulkomaalainen, näin käy ehkä jo sisätiloissa, jos on hiukan viileää. Silloin laita heti kuivat paksut villasukat jalkaan, teevesi tulelle, etsi jostakin paksu pitkähihainen villapaita ja vaihda lämpimät kalsarit tai paksut sukkahousut paksujen housujen alle. Juo pari tai muutama kupillinen kuumaa, syö ehkä voileipää tai lämmin ateria. Suunnittele illaksi saunaa, lämpene siellä läpikotaisin ja varo vilustumasta saunan jälkeen, pue esim. villatakki, villasukat, juo teetä ja syökää perhepiirissä jotakin (esim. karjalanpiirakkaa) sen kanssa."

"16. Jos olet ulkona kylmässä tai kehosi on ainakin osittain viileä, niin jos sinulla jossakin kohden on olo että phyii, niin se tarkoittaa, että siltä kohden on liian kylmää kehollesi, esim. pakkanen etäällä pidettävän kylmä tai keho siltä kohden niin viilennyt, ettet siltä osin pysty tekemään muuta kuin vaalimaan kehosi lämpimyyttä. Se ei siis ole sosiaalinen phyi vaan kehosi kehotus sinulle ettet olisi siltä osin sosiaalinen tai paljoa muutakaan vaan vain yksinomaa äkkiä huolehtisit kehosi lämpimämmäksi. Se edellyttää, että pidättäydyt pois muista tekemisistä, esim. sosiaalisuudesta ja edustamisesta, ja keskität voimasi lämmittelyyn. Vertaa tätä painavan laukun raahaamiseen: sekin on rasite kehollesi ja estää tekemästä muuta samanaikaisesti, vaikka jättääkin sosiaalisuuden mahdolliseksi. Joillakin tällainen phyi olo on tavanomainen, mikä kai useimmiten johtuu riittämättömästä pukeutumisesta tai rauhallisesta oleskelusta viileässä. Pakkasessa, kun se alkaa käydä voimille ja täytyy mennä heti sisälle lämmittelemään, saattaa tulla phyi olo pakkasta kohtaan ja ihon luona.
Kylmä ja pakkanen, viileäkin, voivat vaurioittaa kehoa, mutta yleensä ne eivät tuota vahvoja varoittavia tuntemuksia, vaan viilentyä voi huomaamattaan yllättävän paljon ja silloin on lämmiteltävä sisällä huolella pitkään ja syötävä ja juotava lämmintä.
Jos lämmin pukeutuminen ei suju, niin huomaa, että se on opeteltava kiinnittäen huomiota lähes yksinomaa siihen, mikä pitää sinut lämpimänä milloinkin ja mitkä jutut taas viilentävät. Eli ei riitä pukea tietyt vaatekappaleet, sillä hihojen pituudella, vaatteen väljyydellä, materiaalilla ja liikkumistavallasi sekä lämmöntuotannollasi on väliä, samoin mielentilalla (pois vetäytyvä vai rempseä) ja tekemisillä, rytmillä yms. eli on vain flunnsaisen tapaan käperryttävä lämpimään ja herkästi huomattava, jos jossakin jää jokin kohta viileäksi, esim. ranteet on tärkeää pitää lämpiminä. Kehitettävä oma havaintokyky lämpimänä pysymisestä!"

"17. Ulkoillessa pakkanen tuntuu samaan tapaan kuin nälkä, jos kroppa on kylmennyt niin, että tarvitsisi mennä sisälle lämmittelemään. 10-15 minuuttia lämpimässä villasukat jalassa sisävaatteissa, ehkä viltti jalkojen ympärillä (jos lattian luona on kylmä), pari kupillista kuumaa juoden lämmittää kehon ja se tuntuu vähän niin kuin lämmin ateria: poistaa ruuan tarpeen ja nälkää muistuttavan tunteen, joka itse asiassa oli lämmöntarvetta. Jos siis haluaa aterian, sitä kannattaa ryhtyä laittamaan vasta varttitunti lämpimään tulon jälkeen, jottei vahingossa syö, vaikkei oikeasti ole nälkä, ja lihoa. Ulkona pakkasessa pakkanen kai tuntuu kehon viilennyttyä mahan tienoilla nälän tapaisena rankkuutena ja nälkä jäsenissä jonkinlaisena heikkona kaipuuna tai samaan tapaan kuin ravintoaineiden tarve, esim. vitamiinien, joita niitäkään ei sovi unohtaa talvella."
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A269. Laiskuus ja "Elä ja anna toisten elää" & tervehenkinen elämä
Jos laiskuus johtuu jaksamattomuudesta tai motivoitumattomuudesta, enemmän tilaa omille toiveille, spontaania rynnistämistä omien mielijuttujen pariin tuo ohje "Elä ja anna toisten elää!". Voimia tuo tervehenkinen elämä ja terveet elämäntavat, ks. 12. Sokeritauti ja positiivinen asenne luonnollisiin virikkeisiin  20.1.2013  http://parantamisesta.blogspot.fi/2013/01/sokeritauti-ja-virikkeiden-paljous.html
32. Lämmittelyohjeita ja talviulkoiluohjeita (yht. 150kpl), vuodenajat (pitkästi) ja terveet elämäntavat (110kpl)  22.2.2015   http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A270. Parkinssonin tauti & jumiutuminen ja monialaisuus & useat lähestymistavat
Törmäsin uutisia lukiessani mainintaan Parkinssonin taudista, jonka oireet toivat mieleen vanhan miehen, joka turvaa ylen määrin koulutukseensa, työhönsä, ammattialaansa ja sen nuorempiin mieskollegoihin tms yhtä lailla kaavamaiseen väkeen. Iän myötä ihminen yleensä oppii työtään ja tavallaan kasvaa siitä ulos. Jos on kumminkin pitänyt työtään arvossa, niin ehkä haluaa jatkossa satsata siihen, mutta se ei kanna yhtä hyvin kuin vanhusten tavallinen taitotaso vaan työ on yleiseltä taitotasoltaan heikompaa, mikä aiheuttaa epävarmuutta (käsien vapina), kun siihen satsaa, ja kapeuttaa näkökulmaa sekä urauttaa osaamista simppelimmäksi kuin mitä se muuten olisi, mikä näkyy muun tekemisen hidastumisena ja liikkeiden kömpelyytenä. Tarvittaisiin siis useampaa eri elämänalaa eikä vain vanhaa työtä ja avarakatseisempaa useaan eri aiheeseen ja niiden tekemisentapoihin ja näkövinkkeleihin mukaan lähtemistä eikä työhön (tai työn muistelemiseen tai seuran pitämiseen mielessää nuoremmille kolleegoille ym jatkajille) jumiutumista ja arkijärkisyyttä ja koko elämänkoekmuksesta viisastumista eikä nuorempien egon paisuttelua tms: vuosien kuluessa oppii kaikenlaista ja hyvä niin.

Laatimani ajattelukurssi sopisi ehkä tähänkin tuomaan helppoutta muihin tekemisiin, jumiutumattomamman järjen: Helppo ja tehokas objektiivisen ajattelun kurssi http://pikakoulu.blogspot.fi/2011/11/ajattelukurssi.html , on arkijärkinen ja kokonaiskuvallinen ja sopii monenlaiseen tekemiseen

Katso ehkä myös A256. Käsien tärinä ja omaa ikäluokkaa olevat hoitajat yms   20.1.2016

Jos jumiutumisen syynä on se, ettei ole rahaa mutta työ toi rahaa, niin olennaista on elää varojensa mukaan, esim. ettei asunnossa ole huoneita enempää kuin asukkaita ja ettei lahjoita työssäkäyville rahaa kun itsellä on vähänlaisesti, http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2015/06/rahavarojen-riittavyys.html
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A271. Kömpelyys ja kiinnostus liikkumiseen
Liikkuminen vaatii huomiota. Jollei kiinnitä huomiota liikkumiseen, liikkuu kömpelösti. Pelkkä näköhuomio ei riitä vaan on kuunneltava kehotuntemuksia ja käytettävä elämänfilosofista näkökulmaa, joka ymmärtää hyvän ja huonon tekemisentavan eron sekä hyvän ja huonon elämäntavan erot. Tarkka koordinaatio yleensä käyttää apunaan näkömielikuvia. Tarkan liikkumisen kyky puolestaan pohjaa elämänfilosofisiin taitoihin ja tunnelmatajuun sekä sosiaalisten tyylien havaitsemiseen. Liikkumisessa on tärkeää liikkumisen vire, liikkumisen makuinen meininki, joka tuntuu kivalta kropassa ja nostaa mielialan korkealle. Jos vire puuttuu, on liikkumistapa jotenkin huono, esim. liian ajatuksin ohjattu. Käytännön tilanteissa yleensä myös sosiaalisen huomaavaisuuden avulla vältetään törmäyksiä yms.
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A272. Tyhmyys ja ajattelukurssini sekä älynkohotusohjeitani
Helppo ja tehokas objektiivisen ajattelun kurssi http://pikakoulu.blogspot.fi/2011/11/ajattelukurssi.html . Samassa blogissa älykkyydenkohotusohjeita tuolta pohjalta.

Easy and efficient thinking course http://quickerlearning.blogspot.fi . On links advices about increasing intelligence after that.

Tavallisia väärinkäsityksiä ajattelukyvystä, jotka voivat olla älykkyyden esteenä http://pikakoulu.blogspot.fi/2013/07/vaarinkasityksia-ajattelukyvysta.html

Järki on jokseenkin sama kuin rakenteet hahmottava maisemakatse: ks. ajattelukurssini!
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A273. Heikko kapasiteetti & ilmastoon sopeutumattomuus ja polveilevuus sekä terveet elämäntavat
Suomen ilmastossa ulkomailta Suomeen muuttaneen heikko kapasiteetti voi johtua esim. siitä, että on jatkuvasti flunssassa tai muuten kehon lämpötalous pielessä. Flunssainen ei jaksa asioita täydellä kapasiteetillaan mutta usein kaipaa seuraa. Flunssaisella voi olla pöhnäinen olo ja hitaan puuhailun taipumus. Parantuakseen tarvitsisi pitää koko keho terveen lämpimänä: lämpöiset vaatteet, liikkuminen suomalaisen vauhdikkaasti, ateriat huolehdittava siten kuin tuntuu voinnille hyvältä ja vitamiineja usein: vaikkapa pala omenaa taia ppelsiinia aina kun olo on jotenkin samean harmaaseen vivahtava. Ulkomailta muuttaneella jatkuva flunssa johtuu luultavasti liian hitaasta tavasta liikkua: se on kuin 30C:n helteelle sovitettu eikä 22C sisätiloihin, mihin vauhdikkaammat liikkeet ja valpas ryhdikäs vire lihaksissa sekä katselemistaipumus, tunnelmataju, toimelias yhdessäolo istuen seuranpidon sijasta ja aika nopea liikkumistapa sopisivat. Ulkona välivuodenaikoina ei voi pitää seuraa ilmalle, täytyy liikkua rivakasti, katsella maisemia, olla sosiaalinen elämän kanssa, olla toimeliaasti suuntautunut ja tietoinen aina siitä, miten kauan vielä voi viettää ulkona, miten pääsee sisälle ja kuinka paljon silloin on viilennyt. Hitaat liikkeet lienevät tottumus ja tottumusten muuntaminen käy helpommin, jos tekee polveilevasti sitä sun tätä ja etsii siitä kirjosta oikeat hyväätekevät valinnat ja kimpale kerrallaan siirtyy painottamaan niitä arjessaan. Terveet elämäntavat ovat se, mitä pitäisi tavoitella: ne tuovat elämänlaadun ja terveyden.

Katso 128. Vilustuminen ja ihan lämpimänä pysytteleminen sekä vitamiinit  9.10.2015

Lämmittelyohjeita http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2015/01/viileaan-sopeutuminen.html
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A274. Spitaali ja ettei sotke elollista ja rakennettua
Spitaalista saa vaikutelman kuin se olisi aiheutunut siitä, että pitää seuraa talojen seinille yms rakennetulle kuin ne olisivat elollisia olentoja kuten pensaat, linnut ja vaikkapa hyönteiset. Elollinen jotenkin elävöittää, mutta rakennettu ei ollenkaan. Eli pitäisi lakata olettamasta rakennettua elävän kaltaiseksi ja tehdä selvä ero rakennetun elottoman lättänyyden ja oman elävän elämänviisauden puuttumisen sekä elämän puuttumisen ja toisaalta elollisen eläväisyyden, tuntevuuden, elämänviisauden, elämän virran välillä.
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A275. Kuulemma itsestä johtuvat vaivat ja rasitteiden huomaaminen sekä terveet elämäntavat
Jos toiset sanovat jonkun vaivan johtuvan ihan vain itsestäsi, niin tuo vaiva siis luultavasti johtuu elämäntavoistasi ja asenteistasi, jotka laiminlyövät ainakin joltain osin terveyden vaalimisen ja kasaavat rasitteen enemmän jonkin kehonosan tai joidenkin elämän puolien niskaan kuin mitä muut tekevät. Katso tämän blogin eka kirjoitus 1. Kuka sairastuu mihinkin - ja kuinka parantua * Ihmeparannusohjeyritelmä 0.    3.9.2011
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A276. Pottuuntuminen ja luonnolliset virikkeet sekä terveet elämäntavat
Jotkut ihmiset pottuuntuvat helposti toisiin ja he (vai jotkut tuttunsa?) olettavat, että se on usein nälkää, mutta käsittääkseni se on luonnollisten virikkeiden puutetta: ks.
12. Sokeritauti ja positiivinen asenne luonnollisiin virikkeisiin  20.1.2013  http://parantamisesta.blogspot.fi/2013/01/sokeritauti-ja-virikkeiden-paljous.html
Sekä terveiden elämäntapojen puutetta, ks.
 32. Lämmittelyohjeita ja talviulkoiluohjeita (yht. 150kpl), vuodenajat (pitkästi) ja terveet elämäntavat (110kpl)  22.2.2015   http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html

* * *

Yksi tavallinen pottuuntuneen mielialan syy on riittävän päivänvalon saannin puute. Päivänvaloa tarvitaan monta tuntia päivässä, talvellakin. Ulkoilu lisää päivänvalon saantia, samoin oleskelu auringon eikä varjon puolella taloa.
Vitamiinien puute voi myös olla syynä.
Tai liian keinotekoiset tottumukset, esim. pakkotahtisuus, asioiden pakottaminen jollekin tolalle tms.
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A277. Turvattomuus ja kansan valtavirran osana oleminen
Monesti, kun miettii eri ammatteja, vaikkapa poliisi, pankki tai media ja poptähti, niin ei voi olla ihmettelemättä, miten niin tuulisella paikalla voi ylipäätään työskennellä. Mutta sitten jos miettii, että millainen on vaikkapa hyvä media tai hyvä hallinto, hieno poptähti taipoliisin ym ammattien olemassaolon tarkoitus, oikeutus, niin huomaa, että ne ovat kansan enemmistön viisauden mukaisia, vastaavat kansan näkemystä siitä, mitä tarvitaan, miten se on järjestettävä ja millä pelisäännöillä ja millaiset ihmiset olisivat hyviä siihen työhön. Eli ei olekaan jöö vaan kansan elinolojen vaalimista hyvälle tolalle jotenkin reilusti ja viisaasti ja hyvälaatuisesti siitä vinkkelistä, mistä kansa asiansa järjestää, minkä eniten allekirjoittaa, mutta suvaitsevasti ja viisaasti myös muita kohtaan. Esim. poliisi kansan oikeustajun mukainen (eri asia kuin heidän oman moraalinsa määrä käytännön sopissa) (mikä kai usein olisi "Elä ja anna toisten elää" http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2013/11/ela-ja-anna-toisten-elaa.html http://finnishskills.blogspot.fi/2012/10/live-and-let-others-live.html) eikä lain kirjaimen ja poptähti tarjoaa kansalle hyvää elämää, elämänviisautta, virasto mm tukia mahdollisimman reilusti ja väärinkäytökset pois karsien.
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A278. Liikaa istuneen jaksamattomuus ja tervehenkinen liikunnallinen lihasjännitys&ryhti
Jos joku istuu ihan liikaa eikä paljoa tee muuta,a inakaan reippaasti, esim. vanhus, niin joskus käy liikkeelle lähtiessä, että ryhti on jotenkin voimaton ja hankala, voi tuntua kipua jossakin tai pakotusta ja toiselta kohden olla ihan lösö. Siinä puuttuu liikkumisen vire, liikkeellä olon tottumus ja meininki, etenkin lihasten käyttö liikunnallisen terveryhtisesti ja tervehenkisiä liikunnallisia lihasjännityksiä omaten, mitä voi hakea mm luonnosta ja säästä, pidemmistä tuokioista liikuntaa ym toimeliasta liikkeellä oloa ilman ruoka-aatoksia ja lukemista yms., jotta keho taas tavoittaa liikkumisen rytmin, vireen ja niihin sopivat lihasjännitykset, pikemminkin taakkaa kantavan öihasjännitykset kuin oleskelevan.

Katso myös
Pistävä kipu 178. Kivut energianpuutteesta ja lämpö sekä positiivisen mielin puuhaaminen  25.11.2015
205. Jumittunut niska ja kohmeloisuuden suojaamat mielentilaa kuvastavat pienet liikkeet * Ihmeparannusohjeyritelmä XXI  15.12.2015
A234. Huono olo liikkuessa ja monin verroin enemmän huomiota liikkumiseen   6.1.2016
106. Liikkuvuuden ja kunnon ylläpitämisestä  24.8.2015  http://parantamisesta.blogspot.fi/2015/08/liikkuvuuden-ja-kunnon-yllapitamisesta.html
53. Ohjeita kovin heikkokuntoisen liikunnan aloittamiseen  2.6.2015  http://parantamisesta.blogspot.fi/2015/06/ohjeita-kovin-heikkokuntoisen-liikunnan.html
32. Lämmittelyohjeita ja talviulkoiluohjeita (yht. 150kpl), vuodenajat (pitkästi) ja terveet elämäntavat (110kpl)  22.2.2015   http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html
12. Sokeritauti ja positiivinen asenne luonnollisiin virikkeisiin  20.1.2013  http://parantamisesta.blogspot.fi/2013/01/sokeritauti-ja-virikkeiden-paljous.html
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A279. Unen piirteitä valvetajunnassa ja uni lepoaikana, johon valveen projektit eivät puutu
Ihminen tarvitsee lepoa, päivän urautumista irti päästämistä, uutta alkua aamulla viisaammalta pohjalta viisaammalla tavalla.
Unen on siis oltava erillinen vaihe, jolloin ei skarpata päivän valvemielen keinotekoisesi ylläpidettyjen mielekkyyksien ylläpitämiseksi, jottei ihminen uuvu valvetajunnan tarpeellisten piirteiden osalta ja unen piirteet siirry valvetajuntaan, kun yönunen aikana niille ei ollut tilaa.
Unen ei siis kuulu olla päivän toimeliaisuuden jatke eikä päivän valveillaolon unen jatketta. Siksi ei saa illalla yrittää skarpata, että olisi jotenkin järkevä, luonnoton unissaan. Eikä saa pitää unipäiväkirjaa ja yrittää muistaa uniaan.
Unissa ei ole päiväajan mielekkyyksiä. Niinpä omien unien järjen etsiminen näyttää kapeuttavan kykyä tajuta päiväajan valveillaolon mielekkyyksiä ja toisaalta vähentävän rentoa kykyä lähteä luontevasti ja tunteidenmukaisesti asioihin mukaan järjen mukana pitäen.

Käsitykseni unista
Ihminen urautuu ollessaan illalla väsynyt ja urautunut tekeminen on turaavaa, helposti epäonnistuvaa ja paikoillaan juuttuvaa, näköalatonta ja muita asioita huomioimatonta, paljon tyhmempää kuin sama ihminen virkeänä. Väsyneenä ei jaksa yrittää yhtä hyvin. Niinpä tarraa selkeisiin onnistumisiin ja maamerkkeihin sekä saman onnistuvan toistamiseen, mistä kai syntyy urautuneisuus ja urautuneisuuden huono laatu, paitsi että huonosta laadusta iso osa johtuu siitä, ettei huomioi kyllin laajaa joukkoa asioita.
Ihminen menisi siis tyhmäksi ja osaamattomaksi, jos tekisi urautuneesti. Uni on keino päästää urautumista irtija aloittaa aamulla viisaammalla tavalla uusi päivä kuin lomalta juuri tulleena.
Unessa on ainakin minulla usein jokin aihe, jolla on tai on olevinaan oma mielekkyytensä, joka jotenkin muistuttaa päiväsaikaisen tekemisen mielekkyyksiä, etenkin niistä tekemiäni merkintöjä, että tät on tärkeä seurata nyt, tehdään tätä juuri nyt. Ja niin uni jatkaa ja ne mielekkyydet ovat mukana mutta johtavat johonkin ihan absurdiin ja niin on pakko lieventää noita päiväsaikaisia tärkeyden tunnemerkintöjä yms tai yrittää purkaa ne. Ja näin käy useina versioina, aina uudestaan menen lankaan että tärkeää tätä tapahtuu nyt ja nyt on tärkeää huolehtia se ja se mutat maisema vaihtuukin ja asioista huolehtiminen menee ihan mönkään tai tuottaa kummia tuloksia kuten vaikka että aprikoosinvärinen villakoirani löytyi kyllä lopulta mutta oli muuttunut ruskean labradorinnoutrajan pennuksi.
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A280. Dengue kuume & hyttysten aiheuttamat taudit ja ettei ajattele mitään hyttysiin liittyvää
Kuumeesta katso
A251. Malaria & trooppiset kuumetaudit ja lämpötilantaju, oikea lämpötila & ruoka   19.1.2016

Hyttysenpistoista leviävissä kuumetaudeissa (mm. dengue kuume) taudin syynä voi olla hyttysen "iik yäk piston ääk sairastunko nyt hyttysenpistosta" tuoman vähäverisen kylmäävän olon sotkeminen lämmönsäätelyn verenkierronsäätelyyn, kamalan tulevan ajattelemisen tuoman oksetuksen, hyttysen neulamaisen kärsän ajattelemisen kehon sisäosissa tuomat krampit ja kivut "iik yäk kun saisin sen pois mikä tuli hyttysenpistosta kehoon"+kauhu sotjkeminen kehon normaaliin toimintaan, mm lämmönsäätelyyn ja lihasten vireeseen lihasjännityksiin. Eli pitäisi kai tuumia, että jos en ajattele hyttysenpistoja ja niiden vaikutuksia vaan kaikenlaista tervehenkistä, niin vaikutukset hälvenevät pois, vähän niin kuin terveet elämäntavat hälventävät elämäntapasairaudet.
Ei siis saisi ajatella mitään hyttysiin liittyvää, ei esim. dengue kuumetta hyttysiin liittyvänä, jottei esim. kehon tunnelma mene vääränlaiseksi, huonoksi sotkien elimistön toimintaa. Sen sijaan pidettävä kehoaan positiivisten tunteiden mukaisesti ja tervehenkisesti, jotta on hyvä olo ja keho toimii oikein.
Jos ja kun dengue kuume liittyy hyttysiin, aiheutuu hyttysistä juuri, niin väärnlainen tunnelma kai meinaa hyttysten tuomaa tunnelmaa sekä taudinpelkoa eikä muita samantapaisia tunnelmia: esim. jos pidät lukemisesta tai viilennetyistä sisätiloista, niin eivät ne kai aiheuta tuota tautia, joten ei niiden tunnelmaa tarvitse välttää, kunhan ei sotke sitä hyttysten tuomiin tunnelmapiirteisiin.  Hyttyset luontokappaleina ja kai sosiaalisina, sisätilojen koneelisen ilmastoinnin tuoma keinotekoinen viileä lämpötila ja lukeminen mielikuvineen ja kirjoineen ovat eriluonteisia ilmiöitä ja siksi niillä on kullakin eri tunnelma, vaikket erottaisi tunnelmasävyjä niin tarkkaan. Hyttysten ajattelemisen sijaan mieti siis jotakin mielestäsi kivaa mieluusti tervehenkistä.
Voiko olla, ettei hyttysten ajattelemista pitäisi yhdistää pelkoon siksi, kun hyttystä pelottaa kamalasti, että jokin iso läiskäisee sen ja siinä käy sille kehnosti. Hyttysen aikaskaala vain on toinen kuin ihmisen.

Katso ehkä myös
178. Kivut energianpuutteesta ja lämpö sekä positiivisen mielin puuhaaminen  25.11.2015

Jos on vaikea tarkoituksella olla ajattelematta jotakin, niin ei juju ole, ettei kertaakaan ajattelisi vaan että ajattelisi mahdollisimman lyhyen hetken kerrallaan hyttysiä ja ei niin usein myöskään ja mieluummin pinnallisesti kuin aiheseen mitenkään sukeltaen tai sitä tuntein paisutellen.
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A281. Uskonnollisuuden puuttuminen ja ihmissilmä&kokoluokkien taju
Käsittääkseni ihmisillä yleensä on paikka uskonnolle ja vain käytännön seikat pitävät ateistit poissa uskonnollisuudesta, jos nekään. Yleisin ongelma on sotkea hankalat ihmissuhteet valtaan uskonnon kontekstissa, esim. typerän kaavamaiset ja suvaitsemattomat tai ihmiset, joiden maailmankuva ja vastuuntunto eivät ole kyllin laaja-alaiset.
Jos ihmisen tyylistä tuntuu puuttuvan uskonnollisuus, se yleensä on kuitenkin mukana käsityksessä olevaisen luonteesta, jumalasta maailman, etenkin luonnon, ihmeiden (luonnontieteellisessä mielessä) selityksenä tai niiden yhtenä tekijänä. Ja usein myös maailman isoista asioista ja moraalista kiinnostuneena sen sijaan, että jaksaisi kiinnostua, ehdinkö bussiin, jollei se liity mihinkään järisyttävän tärkeään. Esteenä uskonnon tiellä on kai silloin, että maailmankuva näkyy tyylissä, kun taas uskonnon mukaan tyylissä kuului näkyä luonnollisella tavalla uskonnollisviritteisesti eläminen ja rukoukset maailmaa koskettavista aiheista vain silloin tällöin lisänä, hyvää toivovien tunteiuden tuodessa niihin väriä eikä ajattelun kaavamaisuuksien muodon.
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A282. Pahuus ja "Elä ja...", itsekkyys, tervehenkisyys, kokonaiskuvat & aihepiirien taju
Jos ihmisluonto on sama kuin terveet elämäntavat, on se hyvän ja pahan kannalta aika neutraalia: sekä kovan maailman kestävää että yhteisen tulevaisuuden hyvälle tolalle huolehtivaa. Oikein jäsentäen voisi siis ihmisen toiminnan nähdä tervehenkisen elämäntavan osasista koostuvana ja siinä mielessä moraalisesti ok:na. Mutta jos tekee isoja ajatusvirheitä tai rajaa vaikutusalueet väärin, niin lopputulosvoi olla paha. Vaikutusalueiden rajaamisessa hyvä ohje on "Elä ja anna toisten elää!", mikä myös jättää yksilölle niin paljon elintilaa, että pahanteon tarve elintilan saamiseksi jää vähäiseksi. Terve järki ja kokonaiskuvat tarvitaan siinä avuksi.
Jos jonkun vaikutus on ihan pielessä, on hän usein eri aihepiirissä kuin mistä oikeasti on kiinnostunut ja usein eri kokoluokassa myös. On tavallista, että hän on väittänyt olevansa kaikin tavoin hieno ja kelvollinen vaikka mihin ja joutunut sitten niihin ja se onkin ollut toisten haave-elämää eikä hänen omia juttujaan, jotka puolestaan olisivat löytyneet erikoistumalla niihin, mitä muut eivät olisi pitäneet hienona, kiinnostavana tai arvostettavanakaan, mutta mikä yksilölle olisi kai ollut sitä haave-elämää.
Helpoiten saa kaiken kohdalleen, kun on tervehenkinen. Se on se ikiaikainen ratkaisu kaikkeen. Ja itsekkyys on osa sitä, mutta nuo vaikutusalueiden rajat muisten.

http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A283. Heikotus nivelissä & etova olo ja ettei haaveile lukemisesta
Jos turvaa johonkin keinotekoiseen, niin se ei suju, ei tue elämää, ja tulee jotenkin heikko olo, jotenkin sellainen "ettei voi" ja samaan aikaan etova olo, kun turvaa vääränlaiseen.
Lukemisen usein tunnistaa, että mikä on mitäkin, millaista lukeminen ja lukemisen anti, miltä istuminen vaikuttaa jne, mutta jos vain haaveilee lukemisesta, niin voi ladata liikaa odotuksia toimimattomaan, luonnottomaan ja silloin tulla helpommin oireita, mihin siis auttaisi, ettei haaveile lukemisesta ainakaan jatkuvasti. Kanssa jos ottaa mallia lukemisesta haaveilevista, niin ehkä voi tulla samantapaisia oireita.
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A284. Parantumisen harjoittelun mahdollisuudesta
Näistä parannusohjeyritelmistäni olen saanut sen vaikutelman, että tekemisentapa, mielenvire, tunnelma, kiinnekohdat, elämäntavat, olo, teot ja sosiaalisuus vaikuttavat siihen, miten paranee. Eli jos oikealla tavalla olisi, oikealla tavalla tekisi, niin paranisi, ainakin paranisi paremmin. Mutta mikä siis on oikeanlainen tapa, miten siitä saada langanpäästä kiinni? Olen kirjannut ihmeparannusohjeyritelmiini vaikutelmiani parantumista edeauttavista tekijöistä. Eli niihin ainakin voisi satsata. Luulen, että paras harjoittelukohde on jokin pieni vaiva, joka osan aikaa on ja osan aikaa ei, ja joka ei vaivaa niin suuresti, että tervitsisi mennä lääkäriin tms. Esim. vaikka että on istunut huonosti ja jokin jäsen on jumissa, puutunut tai kolottaa, tai että on pikkuhaava, hiertymä, jokin kohta kehosta rasittunut tms. Niin saisi siinä sitten kokeilla, miten osaisi säätää olemistaan ja yrittämistään niin, että tulisi parempi olo, kokeilla eri vaihtoehtoja ja etsiä sellaisia, joista tulee koko ajan hyvä olo ja paranee. Olisi siitä kertynyt sitten jo jonkinlainen käsitys siitä, miten keventää vaivoja ja parantua. Niin osaisi sitten paremmin, jos joskus on jokin oikea tauti tms.

Ja jollei osaa parantaa pikkuvaivaansa, niin kumminkin, kun se menee välillä päälle ja välillä pois päältä, niin syntyy jonkinlainen vaikutelma siitä, mistä se voisi olla kiinni. Ja niin vähitellen ajan myötä paranemisesta harrastumalla voi oppia, mikä tuo hyvän olon ja terveyden.
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A285. Työpäivän jälkeinen uupumus ja polveilevuus
En tätäkään niin tiedä, mutta arvelisin, että jos työpäivä on uuvuttava, niin palautuminen on tärkeää ja siinä on tärkeää, että säätää oikein, mikä määrä mitäkin, milloin ja että on monenlaista, mitä tarvitsee. Kovin kaavamaisesti se ei siis oikein käy, kun ei siinä ole säätöjä, vaan jos töistä lähdön aikoihin ja työmatkan sekä kotona ensi ajat tekisi jotenkin polveillen niin, että olisi omnenlaista mutta päivästä toiseen eri verran niin että kunkihetkiset tuntemukset määräisivät, mitä, milloin ja miten paljon, niin sujuisiko palautuminen paremmin. Vapaa-ajalle "Elä ja anna toisten elää!" tuo tilaa omien ja muiden tunteiden ym tarpeiden noudattamiselle, miksei työhönkin.
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A286. Isorokko ja laitosmaisen järjen vallan karsiminen
En nyt tätä ollenkaan tiedä, mutta luin isorokon oireiden kuvauksen ja tuli mieleeni, että eikö usko huonolaatuiseen laitosmaiseen järkeen parhaana hyväätekevänä ymmärryksenä toisi jotakin tuontapaista: siihen satsaa kuin terveeseen järkeen ja tervehenkisyyteen, mutta se ei kanna vaan senpuoleiset osat pettävät: suu ja iho kärsivät. Alun kuume, pään- ja selkäsärky sekä väsymys olisivat kai huonoon työntekotapaan liittyviä oireita, esim. lähiympäristön tai median huonolla tavalla tekevien liian koulutetusti ja tehottomasti joskin haittapuolia omaavalla tavalla ajattelevien miesten vaikutetta. Eli auttaisi karsia tuollaisen huonon järjen asemaa, ks. esim. ajattelukurssini älynkohotusohjeita ja eri ajattelutyyppien älykkyyden arvioimisesta http://pikakoulu.blogspot.fi .
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A287. Tuhkarokko ja eläväisyyden arvostaminen
Luin nyt tuon tuhkarokonkin oireiden kuvauksen ja mieleeni tuli, että jos (lapsi?) arvostaa niinä aikoina tavallista enemmän sisätilamaista teoreettistä ei-tervehenkistä ei-luontoon-liittyvää ajattelua ja elämäntapaa, on siis epäviisaan keinotekoisuuksiin satsaava, niin tulisiko siitä tuollaiset oireet? Jos vaikka huhuna laoselta lapselle tuollainen näkökulma? Auttaisi siis kai eläväisyyden arvostaminen, tervehenkisyys, terveen järjen arvostaminen ja epäilevä asenne keinotekoisuuksiin ja julmaan/elämänkielteiseen teoreettisuuteen.
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A288. Vihurirokko ja ettei valehtelisi niin epäviisaasti
Vihurirokon oirreiden kuvaus toi mieleeni valehtelijan, joka valehtelee niin epäviisaasti, että häntä alkaa epäilyttää siinä samalla ja jotenkin asiat jäävät noiden valheiden myötä heikommalle pohjalle. Eli ei pitäisi valehdella niin epäviisaalla tavalla.
Jos sikiö matkii äitinsä valheita, kenties itseensä liittyviä, niin voi siitä aiheutua oireita kuin karttaisi jotakin huomiota tai jättäisi jonkin tavalliseen elämiseen kuuluvan tekemättä tai huonosti tehdyksi. Voihan olla, ettei kaikkea raskauteen liittyvää haluta sanoa ääneen, mutta jos ne ovat tavallisia juttuja, jotka raskaana olevat äidit kohtaavat jossain välissä raskauttaan, niin kai voisi miettiä jotain keinoja elää viisaammin niiden ylitse.
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A289. Kolera ja että koulutetut välttäisivät totalitarismia & suvaitsevaisuus
En tätäkään niin tiedä, mutta eikö ripuli usein liity siihen kun henkisesti "maha ei kestä" jotakin? Eli jos vaikka jokin juttu on huonolla tavalla institutionaalinen, epäviisas, paljon typerämpi järjenjuoksultaan kuin terve järki, heittää pois paljon elämänlaatua, paljon tilaisuuksia elämänviisauteen, niin äkkiä sen kohdatessaan esim. sosiaalisesti, kun joku muu sitä miettii tai on pulassa sen kanssa, tai vaikkapa jonkin vieraan kulttuurin tai vieraan ammatin esineen muotoilussa, niin menee maha kuralle, kun ei haluaisi sellaisen totalitaristisen typerän koulutetunjärjenomaisuuden kanssa olla tekemisissä, ja sen mukaan, meneekö uhka oman itsen osalta kaukaa oghitse uhkaamatta vai omien elämänolojen kohdalla juuri, niin saa joko lievän ripulin tai rankan. Myös sosiaalista kautta hajusta, tilanteiden hengestä, rytmityksistä yms voisi saada käsityksen siitä, millaisesta j'rjestä on kyse. Siihen auttaisivat kai koulutetun järjen åerustelut, sen tervehenkinen motivaatio kerrottuna ja katsottuna, ettei sovelleta sen laajemmin eikä liian yksisilmäisesti laajemman ymmärryksen ja esim. ryhmien väliset suhteet unohtaen, sekä arkijärjen ja elämänmyönteisyyden suosiminen koulutyuksen taholta.
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A290. Keltakuume ja sivistynyt näkökulma työn rooliin yhteiskunnassa ja elämässä
Luin sitten keltakuumeenkin oireistaja sain siitä vaikutelman, että sairastunut on kiinnostunut työkeskeisestä huonolaatuisesta kuivasta teoreettisuudesta, siis enemmän kuin ennen, juuri muutamana viime päivänä kiinnostunut, muttei halua myöntää sitä. Esim. roskalehtien lukemisesta annetaan joskus tällainen kuva: sensaatiomaiset, kenties rahanhioiset otsikot houkuttalevat mutta sisältö on vahingollinen. Eli sivistyneempi käsitys työstä ja työtehosta (terveet elämäntavat, koko ymmärrys, viisaus, elämänviisaus) sekä rahan ja työn kanssa moraalin vaatimus ja sen tukeminen yhteiskunnan käytännöillä ym sivistysmateriaalilla.
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A291. Ihmeparannusohjeyritelmä XXV * Elämän virta ja oireet vain lisänä
Tuossa kun äsken mietin keltakuumeen oireiden perusteella, millainen tilanne sen voisiaiheuttaa, niin huomasin, että jos tavalliseen elämän virtaan tulee tunteiden ilmaisun ja sosiaalisuuden sekä elämäntavan osalta sellainen olo, sellaiset piirteet, niin siitä syntyy kuva siitä, mikä elämäntilanne taudin voisi aiheuttaa. Ja tavallisella tervehenkisyyden tajulla voisi ehdotta jonkin parannuksen.
Mutta toisaalta kun jäin juttelemaan koirani kanssa elekielellä ja ilmein aiheesta, niin huomasin, että jos se esim. painottaa kuumeen tuntemusta jossakin sosiaalisessa tilanteessa tai elämäntilanteessa, missä olisi sellainen kuumeen suuntainen tai kuumottava piirre, niin jos tuo kuume luokittuu oireeksi ja se katsoo asiaa oirekeskeisesti, niin se onkin tavalliseen tapoaan sairastunut. Sen sijaan, jos katsoisi elämän virtaa tavallisena tervehenkisenä elämistään ja huomaisi, että siihen tuli nyt tuollainen kenties liiallinen variaatio tai reaktio tms, niin siinä olisi ohje parantumisesta eli tuo terve elämäntapa pääjuonteena ja niin ilmeisesti pysyioisi terveenä.
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A292. Sydänvaivat & rintakipu ja viisaiden etsiminen & elinvoimaisesti eläminen
Sydänvaivoja on ihmisillä yleensä vanhalla iällä, kun itse on jo ehtinyt oppia taitavammaksi kuin työikäiset ja niin ei voi nojata kaikkiin, esim. nuorempiin sukulaisiinsa yms, vaan jos yrittää nojata, muttei siinä ole taitoja heillä, millä kantaa, niin alkaa kolottaa, on kuin tyhjään nojaisi, mikä voi tuntua rintakipuna, mihin auttaisi viisaiden etsiminen ja juuri viisaisiin nojaaminen.
Vastaavasti oma nuoremoien vuosien taitotaso ei kanna niin hyvin kuin mitä vanhemmiten olettaa omien taitojensa kantavan, ja niin tarttisi satsata suurempaan viisauteen, elää viisaammin aikilla elämän saroilla, elinvoimaisemmin, tervehenkisemmin, vanhvemmin, virikkeiden mukaan lähtien eikä lösien kuin juuri töistä tullut nuorempi polvi, jolla ei ole vapaa-aikaa niin paljon tukenaan.
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A293. Puuttumaan jäänyt ansaittu asema ja perusasiat selkeästi
"Tyhmä huomaa siis vain vähän. Hänen ajtuksiaan on muiden helppo seurata. Niinpä ryhmissä usein käy niin, että tosissaan hyvälaatuista jälkeä tekevä tyhmä saa kaikkien arvostuksen ja tuen, siis asemaa. Mutta fiksut, joilla on uusia ideoita tarjottavanaan, jäävät monille liian korkealentoisiksi jsa niin heille vastataan "juu, ehkä niin" tms. joka osoittaa, ettei kuulija ole itsde ajatellut samoja linjoja, ja niin suurin osa hyvistä rakentavista ehdotuksista jää helposti käyttämättä. Tästä johtuu mm. naisten ja muiden fiksumpien huonoi asema: heidän hyvin perustellut mielipiteensä, saati sitten omat päähänpistonsa, ohitetaan helposdti kokonaan."
http://pikakoulu.blogspot.fi/2013/07/vaarinkasityksia-ajattelukyvysta.html

Toisten ajattelukykyä voi myös nostaa: ks. saman blogini ajattelukurssi ja älykkyydenkohotusohjeet. Mutta helposti käy niin, ettei muisti kanna, jollei ohje ole tutun kuuluinen ja oman tasoinen, tutusta vinkkelistä, joten kirjalliset ajattelukyvyn kehitysohjeet ovat parempia kuin hienovaraiset. Toisaalta arkijärkeen on hyvä luottaa ja sitä yleensä myös muistaa hyvin.

Joillekin ulkomaalaisille, aivan eri ammattialan ihmisille ja niille, joilta jotkin perustaidot ovat ruostuneet tai muuten heikentyneet uiän myötä, saattaa käydä niin, että vanhastaan luulee ansainneensa jonkin aseman, esim. jokseenkin saman, mitä muutkin, muttei sitten olekaan huolehtinut moraalia tai laatua niin hyvin kuin olisi tarvittu tai mitä muut ovat osanneet ja huolehtineet myös, ja niin ei ansaitsekaan hyvää asemaa, jollei ensin korjaa virheitään pois.
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A294. Kaikki prakaa ja nojautumiskohteiden vaihtaminen tervehenkisiin
Jos kaikki prakaa, niin luultavasti nojautumisen kohteet ovat liian huonotasoisia, liian huonot elämäntavat omaavia ja aivan liian epärakentavia, kenties vihamielisiä, ja epäviisaita. Tarvitsisi verrata aikaan ennen prakaamisongelmaa tai hyvinä aikoina ja vaihtaa nojautumiskohteet tervehenkisiin, ihan vain muihin erilaisiin mutta lupaaviin, joita ei ole huonoina aikoina erityisemmin ajatellut, tai siis niihin tähdännyt, satsannut tai nojannut, ihaillut tms.
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A295. Mers ja työnkuvan elävöittäminen & viisaampi tapa tehdä töitä
Lui tässä myös mersinfektion oireista:
"Tämän hetkisen tiedon perusteella suurimmalla osalla sairastuneista henkilöistä on ollut vakava hengitystieinfektio, esim. keuhkokuume. Taudinkuvaan on kuulunut kuumetta, yskää ja hengenahdistusta, joissakin tapauksissa munuaisten vajaatoimintaa. Useilla sairastuneilla on todettu myös ripulia. Immuunipuutteisilla henkilöillä taudinkuva on saattanut olla epätyypillinen. Diabetes, sydänsairaus ja tupakointi lisäävät riskiä sairastua vakavaan MERS-koronavirusinfektioon. Henkilöillä, joilla ei ole perussairauksia, MERS-infektio voi olla lieväoireinen tai oireeton."
(https://www.thl.fi/web/infektiotaudit/taudit-ja-mikrobit/virustaudit/koronavirus)
Kuume viittaisi vireen vaihteluun, lämmönsäätelyyn tms ja ehkä työorientoituneisuuteen. Yskä viittaisi vähäenergisen valinnan tekemiseen tähänastiseen verrattuna, eli ehkä kiinalaiseen tms työhön, ja hengenahdistus elimahdollisuuksien yllättävään vähyyteen, mikä kai myös sopisi aasialaistyyppiseen työhön. Jos tulevat elinolot ovat vaikuttaneet elämänviisauden osalta köyhiltä, olisi se ehkä voinut aiheuttaa lisäksi ripulia. Munuaisten vajaatoiminta tuo mieleen glup-tuntemuksen eli jotensakin vaisun reaktion. Jos immuunipuutteisuus liittyy vieraiden ihmisten laskemiseen lähelle, olisi näiltä voinut tulla sosiaalista ja seksuaalista vaikutetta ja sen myötä näiden asenteita työhön, elämään, yhteiskuntaan jne. Diabetes ja sydänsairaus lienevät eläkeläisten tauteja eli merkkejä siitä, että lähtöelämäntapa oli kovin kaukana työelämästä, kun taas tupakointi kai liittyy työhinkuun tai työelämän ihannointiin, jolloin työtä on voinut tulla kamalan iso annos. Jos taas olisi hyvä perusterveys ja perusterve elämäntapa ja luonteenlaatu, niin osaisi luultavasti hyvällä tavalla suhtautua työhönkin.
Eli auttaisiko tuohon nyt tuon työnteon tervehenkistäminen, elinvoimaistaminen, elävöittäminen, kauniit tervehenkiset arvot yhteiskunnassa ja elämässä muutenkin. Vanhemmalle väelle kai enemmänviisautta työntekotapoihin.
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A296. Keuhkokuume ja luontoelementti
"Keuhkokuumeen tyypilliset oireet ovat nopeasti nouseva kuume, kylki- tai vatsakipu, uutena alkanut tai pahentunut yskä ja hengenahdistus. Poikkeuksellinen väsymys ja sairauden tunne ovat keuhkokuumeelle tyypillisiä yleisoireita, ja hyvin iäkkäillä nämä sekä sekavuus voivat olla sen ainoat oireet."
(http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00273)
Nopeasti nouseva kuume tai kuume ylipäätään viittaisi lämmönsäätelyyn. Kylmettyminen on kai yleisin keuhkokuumeen syy. Silloin haluaa kovasti olla sisällä lämpimässä, tulla äkkiä pois ulkoilemasta sisälle ja ei mennä ollenkaan enää lähiaikoina tai päivinä ulos. Se taas huonontaa elämänlaatua ja elinoloja olennaisesti. Ihminen tarvitsee ulkoilua, luontoa, liikuntaa, vaihtelua, vapautta, virikkeitä, sosiaalisia kontakteja, tervehenkistä elämänsisältöä, harrastuksiaan ym laajempaa elämänpiiriä. Niiden puuttuminen, äkillinen luopuminen niistä voi kai tuntua kylkikipuna ja huonot lähitulevaisuuden näkymät elämänlaadun kannalta vatsakipuna. Auttaisivatko esim. viherkasvit, kukat, ikkunasta näkyvä puun oksa, lämmin mukavan värinen viltti yms kivat talvivaatteet, harrastusvälineitä jossakin näkyvillä, seuraa mm. laittamassa ruokaa, ehkä musiikkia tai radio, lemmikkieläin? Liika sisällä istuminen voi väsyttää ja jatkuessaan tuoda kipeän olon, visuaalisten virikkeiden vähyys ja elämänrytmin tapahtumattomusu tuoda sekavuutta: asioita jäsennetään muistiaineksen luomaa taustaa vasten, ei tyhjän päällä. Kanssa, jos tekemisten ja ajattelun rytmiä, rakennetta on tukenut kehon tietynlainen tavanomainen jännitys, asento ja liikkumistapa & liikkeen rytmit, niin kuumeen myötä kehon lihäsjännitykset ja rytmit muuttuvat ja niin tavanomaisen perspektiivin tavoittaminen voi olla hankalaa kuumeiselle, joka ei muutenkaan juuri silloin elä tavallista arkeaan vaan on keskittynyt sairastamiseen, paranemiseen ja paremman olon tavoitteluun, ehkä lähipäivien järjestelyjen vaihtamiseen yms. Kanssa jos sisällä olemisen pakko on epämiellyttävä, niin se aiheuttaa yleensä joidenkin aiheiden kaihtamista, mikä voi tehdä katkoja ja hyppyjä ajatuskulkuihin ja tekemisiin.
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A297. Yskä & keuhkoputkentulehdus ja leppoisa vapaa-aika & kivat harrastukset
Netti opastaa, että keuhkoputkentulehdus on jokseenkin sama kuin yskä. Yskää esiintyy usein yhdessä äänen käheyden, nuhan ja kurkkukivun kanssa. Flunssan yhteydessä siis. Joskus yskä voi tulla syvempää ja irrota keuhkoputkesta limaa.
Tuosta tulisi mieleen, että kurkkukipua tulee, kun itkettää, äänen käheyttä, kun ei haluaisi sanoa jotakin, kun tunteet ovat vastaan sen sanomista, ja itkiessä tulee nuhaa. Yskä taas tuntuisi liittyvän kuivaan epäenergiseen työntekoon kuten vaikka kouluun, jota syksyllä on paljon, mikä rankkuus tuntuu, kun ilmojen viiletessä paetaan sisälle ja päiuvän valoisa vapaa-aika lyhenee tuntuvasti, niin että huojennusta koulusta, opinnoista ja työstä on vähemmän per päivä, viikonloppuisin tosin jotakin. Omaa rennompaa vapaa-aikaa etenkin päivänvalon aikaan tekee hyvää ihan niin kuin leppoisampi tahti joulun lähestyessä ja jouluvalmistelut. Ehkä musiikkivoisi tuoda samaa, viikonloppujen ulkoilu ym tunteiden ja tervehenkisyyden kannalta hyvin kytetty päiväsaikainen vapaa-aika, sekä kivatharrastukset!
Jos työhön on enemmän samaistunut sydämellään, identiteettinään, niin näkyisikö se syvemmältä tulevana yskänä?
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A298. Addiktio ja samojen tarpeiden täyttäminen tervehenkisesti
Jos ihmisellä on addiktio johonkin, hän kai jollain tavalla saa siitä jotakin, mitä tarvitsee tai kaipaa. Silloin auttaisi täyttää sama tarve & tarpeet laajemmin tervehenkisesti jo etukäteen ennen kuin seuraavan annoksen aika lähestyy, esim. ainakin puoli tuntia aiemmin.
Esim. jos Suomen ilmastossa osa tottuu juomaan paljon teetä, täytyisi ainakin lämmön ja viihtymisen tarpeet täyttää etukäteen sekä jotain pikku tekemistä silloin tällöin.
Jos tupakanpoltto liittyy työhenkisyyteen, työhenkisyyden näkemiseen hienona ja tavoiteltavana, niin auttaisiko muutamaa astetta kuivempi työ, jos juuri kuivuutta mm. arvostaa?
Jos huumeiden käyttö liittyy viihtyvyyteen, niin auttaisiko lämpö, hyvä lämmin ruoka, tervehenkinen ulkoilu, liikunta, vilkas sosiaalinen elämä, kivat harrastukset, elämänviisaana pitämäänsä elämäntapaan kuuluvat vaatteet, viihtyvyyden ja osin kiehtovuuden perusteella valittu työ tai opiskeluala, elämänlaatua arvostavat tuttavat, paikkakunta jolla viihtyy, yms?

Katso kohta 12. Sokeritauti ja positiivinen asenne luonnollisiin virikkeisiin  20.1.2013  http://parantamisesta.blogspot.fi/2013/01/sokeritauti-ja-virikkeiden-paljous.html
ja http://opisuomalaisuus.blogspot.fi Terveet elämäntavat sekä Vuodenkierto
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A299. Sekava pää & hölynpölyn tuottaminen ja Suomenilmastoon sopeutuneella tavalla eläminen
Jos jollakulla on sekava pää ja/tai tuottaa hölynpölyä, se usein liittyy siihen, että hänen kroppansa on palleroisen lämpöisellä tavalla ja hän itse kenties harrastunut tropiikin ihmisistä. Kropalla on Suomen ilmaston tapaan elettäessä omaa viisautta, joka liittyy sen rytmeihin, vireeseen, katselemiseen, toimeliaisuuden polveilevaan virtaan, liikuntaan ja suomalaiseen vinkkeliin elämään (järjellä maisema, katse, tunnelmataju, tuntein elämän ilmiöt, toiminta parhaan ymmörryksen mukaan ja elämänviisaudella osin järjellä ennakoiden). Palleroisen pöpperöisellä liian lämpöisellä kroppa ei ole sillä tavoin viisas, vaan jos silloin luottaa kroppaan kuin se olisi viisas, tuottaa hölynpölyä ja sekavuutta. Palleroisen järki löytyy kai katseen kohdalta mutta oikea tervehenkinen isompi ymmärrys suomalaiseen ilmastoon sopeutuneiden terveiden elämäntapojen kohdalta. Palleroisuutta tarvitaan joskus, esim. jonkin verran kylmästä sisälle tullessa lämmetessä tai pakkasella ulkoillessa, loma-aikaa suojatessa, keskittyessä taiteeseen, paranemiseen tai uskontoon tms vaativaan tunneviisautta sisältävään taitoon. Mutta jos talviajan palleroisuutta jää jäljelle ilmojen lämmettyä (jo nolla tienoo on suunnilleen puoliväli talven kylmimpien päivien ja kesähelteiden välillä asteissa mitattuna eli pikemminkin syksyn ja kevään säitä), se on kuin kuume ja jos sitä kuumeen tapaisena kohtelee, löytää kai terveet elämäntavat ja tervehenkisyyden hiukan viileämmän suomalaisen elämäntavan vaalimisesta.
http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/02/vuodenkierto-ja-henkinen-hyvinvointi.html
http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html

Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola



A300. Holtittomuus ja taitotason uudelleenarviointi & sosiaalisen paineen vähentäminen
Ihmiset käyttäytyvät holtittomasti yleensä, kun tehtävät menevät yli heidän oman kunnollisen osaamisensa rajojen ja kun niihin on sosiaalinen paine selviytyä niin kuin muutkin tai tehdä nuo työt kun muka hyvin osaavat. Usein sosiaalinen paine syntyy siitä, kun väittä olevansa yhtä taitava kuin muutkin saman ryhmän jäsenet. Holtittomuutta aiheuttaa myös, jos yhteen ammattialaan ja sen ihmisiin tottuneelle ehdotetaan jotakin liian kaukana hänen tai tuon ammattialan osaamisesta olevaa, esim. että jokin keskustelutoveri osaa sellaisia, niin silloin ammatti-identiteetti jotenkin osalla ihmisistä vääristää arvioksi, että osaa sen, mitä muutkin, ja eihän se yleensä niin ole vaan eri ihmiset osaavat eri asioita ja eri ammatit huolehtivat kunnolla ja paneutuen eri asiat ja eri arvot. Myös epätavallinen tilanne, kuten helle, kuume, unenpuute, viimetuntien seuran taso ja seuran käsitykset elämänalueista, joka laskee omaa taitotasoa tavalliseen verrattuna, aiheuttaa holtittomuutta, jollei taitoeroa huomaa ja ota täydesti huomioon.
Lähettänyt Kaisa Hannele Tervola

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti