keskiviikko 23. joulukuuta 2015

213. Huono olo joulukinkusta ja Alaskan seiti sekä joulun tavalla oleminen

Huono olo kinkusta näyttäisi liittyvän siihen, että kinkussa on paljon jähmeää rasvaa, joka aiheuttaa aivoveritulpalle sukua olevan migreenin, mihin auttaisivat Alaskan seitin loiset.
Katso 28. Aivoveritulppa, migreeni ja Alaskan seitin loiset17.1.2015

Joulumaisesti eleleminen, joulumainen tunne-elämä ja sosiaalisuus vaikuttaisi lievittävän sian ajattelemisesta ja sian tavalla tekemisestä syntyvää huonoa oloa.

lauantai 19. joulukuuta 2015

212. Ihmeparannusohjeyritelmä XXII * Väsymys ja elävöittävyys

Jos on väsynyt, niin ei jaksa kannatella itseään vaikeuksien yli, ei valita viisaimpia strategioita kantaa ongelmien yli, vaan voi tehdä tökerösti, tyhmästi, romahtaa ongelmiin. Ja tämä kai on tavallista väsymystä, jokaon tuttu esim. liian pitkästä työpäivästä tai uurastaen valvotusta illasta, rasituksesta kun ateriat ovat jääneet väliin, yms. Jos olisi tauonnut rasituksesta aiemmin, kun huomio vielä oli eloisa ja itse elinvoimainen, onneen tarttuvainen, ja käyttänyt ajan lepoon, toipumiseen, ateriaan, mukavaan tekemiseen, niin ei olisi ollut niin väsynyt, että vastustuskyky on heikompi. Vastaavasti voivat elämän muut ongelmat, hankaluudet, huonot puolet, vaikkei oikein tietäisi, miksi ne juuri ovat niin ylitsepääsemättömiä, tuntua rasituksena, joka vetää piippuun, harmaaksi, toimimattomaksi, romahtelevaiseksi, helmpommin sairastuvaksi. Ja vastaavasti voivat elävöittävyydet, esim. täyden ymmärryksen mukaisuus, vaikkei tietäisi, miksi ne juuri elävöittävät ja tuovat voimia, korjata tuon tilanteen, keventää, tuoda onnekkuutta ja onnellisuutta, elinvoimaisuutta ja elävyyttä. Näin sekä parantumisessa että sairauksien ym onnettomuuksien välttämisessä on olennaista, ettei uuvu liiaksi, vaikkei oikein tietäisi, että mikäpuoli uupuija miksi se puoli olisi niin tärkeä tai että miksi tietyn tyypin eloisuus nostaa alhoista.

perjantai 18. joulukuuta 2015

211. Hiustenlähtö ja aito kiinnostus elämäänsä

Niiltä, joilla on kaljua ja hiuksia lähtee helposti, vaikuttaisi olevan kyllästynyt asenne esim työhönsä, kuin kiinnostuksen aika olisi jo ohi, "joko tätä oli taas". Kun taas niillä, joilla vaikuttaa olevan vahvat tuuheat hiukset, tuntuu olevan elävä kiinnostus tekemisiinsä kuin lapsella tai nuorella, elämänmakuinen. Auttaisivatko hiustenlähtöön siis esim. uudet kiehtovat harrastukset tärkeässä roolissa elämässä, elämänsisältönä? Tekemisentavan elämänmakuisuus eikä teoreettiseksi lätistyneisyys?

torstai 17. joulukuuta 2015

210. Lihakset maitohapoilla ja mielitekojen mukainen liikkumistapa & pehmennys jälkikäteen

Jos liikkuu huonolla tavalla, esim. miettii rakennettua sen sijaan, että kuuntelisi tunteitaan, niin lihakset eivät toimi kunnolla: niiden tarpeita liikkumistavan suhteen ei ole kuunneltu. Mutta jos liikkuu mielitekojensa mukaan ja katselee ja ajattelee lähinnä luontoa, luonnon kauneutta, niin liikkeisiin tulee kepeyttä ja sujuvuutta, tuntuu mukavalta liikkua ja koko kroppa toimii kuin laulaen.
53. Ohjeita kovin heikkokuntoisen liikunnan aloittamiseen  2.6.2015  http://parantamisesta.blogspot.fi/2015/06/ohjeita-kovin-heikkokuntoisen-liikunnan.html

Jos liikunnan jälkeen lihakset tuntuvat iskevän maitohapoille, niin on se kai energianpuutetta. Tarttisi olla pehmeästi ja kuunnella kroppansa tarpeita, olla vähän niin kuin flunssanvaarassa: löysät villasukat, joissa tossutella, ja lämpöinen paita, ehkä (lauantai?)makkaravoileipä ja lasillinen tuoremehua, kotoisaa oleilua kunnes kroppa on toipunut, saanut energiansa takaisin vähän samaan tapaan mutta hitaammin kuin hengästynyt tarvitsee tauon. Lämpö, pehmeät liikkeet ja kotoisuus, ravinnontarve ja vitamiinit, lepo ja leppoisasti ottaminen.
Rasituksen jälkeinen pehmennys, energiavarantojen palautus ja toipumisaika on myös vilustumisen hoito-ohjeessani
128. Vilustuminen ja ihan lämpimänä pysytteleminen sekä vitamiinit 9.10.2015

209. Näppylät ja Suomen ilmastoon sopeutuneen tavalla oleminen

Ihmisistä, joilla on paljon näppylöitä tai finnejä, tulee vaikutelma, että he niiden seutuvilta ovat keskeltä kroppaa auki ihon pinnasta ulos kuin hönkisivät jotakin lämpöä ja höyryjä ulos kehosta,oliskohan brittien tapaan, tai sitten sosiaalisesti tekevät jotakin samantapaista, hönkimistä siis. Terveen ihon omaavat taas vaikuttavat yleensä olevan Suomen ilmastoon sopeutuneella tavalla lämmönsäätelyltään, verenkierroltaan ja tavaltaan pitää ihoa ja olla sosiaalisia, jotenkin tervehenkisesti siis vuodenajat eläen, hönkimättä.

208. Peräpukamat(?) ja peräsuoli auki kakkaa viistäen

Jos peräsuolen alaosan puristaa kiinni, ei kakka mahdu ulos. Jos on liian ajatuksin hahmottava, käy niin ehkö vahingossa, mutta intuitiivisemmin ja hyväätoivovammin on lihakset helpompi rentouttaa ja avata väylä kakalle. Jos lihaksin avaa peräsuolen oikein auki, heikentää se kai ylempänä suolen sisällön työntämistä alemmas, jolloin kakka ei liiku. Vaan suolen pitäisi olla auki jotakuinkin kakkaa viistäen ja pikemminkin elävällä tavalla kuin ajatellusti. Ja ylempänä sitten elinvoimaisuuden avulle työntää kakkaa alemmas.

tiistai 15. joulukuuta 2015

207. Mykkyys ja diplomatian oppiminen sekä äänen sävyjen variaatiot

Jos joku on mykkä siksi, että päästää sammakoita suustaan, niin silloin pitäisi oppia diplomaattista sanankäyttöä. Eivät muutkaan puhu aina kaikkea, mitä mieleen tulee. Toisaalta jonkin verran on saatava ilmaista, itseään, jotta olis  elintilaa.
Symppis World is of love (a mechanical model) http://healthilymoral.blogspot.fi/2011/08/world-is-of-love.html
Sovussa "Live and let others live" http://yksinaisille.blogspot.fi/2012/03/build-perfect-relationship.html
Usein oikea määrä on jokin kohta kahden ääripään välillä. Sen sijaan, ettei puhuisi, puhuu viisaammista mallia ottaen ja ei painota puheitaan niin paljoa ja ottaa kantaa laimeahkosti.

Jos ei ole koskaan osannut puhua, niin kun tuottaa jotakin ääntä, niin sen variaatiosta muodostuu tarkemman ääntämisen taito. Silloib kenties voi puhua niin, että pitää mielessään mielikuvaa siitä, mitä haluaa sanoa, ja tuottaa vapaamuotoisesti ääntä niin kommunikoidakseen.
Pienten nyanssien taitoa oppii helmpommin luontoa katsellen kuin seiniä ja huonekaluja tuijottaen.

Jos sanomisen halu on kova niin, että tulee sanottua ajattelemattomasti, niin olisi ehkä hyvä, jos olisi jokin kiva harrastus, vaikkapa käsityöt, niin saisi siitä sanoa kaikenlaista eikä se häiritsisi kummemmin ketään.

206. Roikkuvat piirteet & löysä nahka ja tunteenomainen ihannepaino

Minulla on se vaikutelma, että ihmiset, joiden nahka roikkuu pahoin, ovat tunteenomaisesti kiinnittyneitä niin paljon lihavampana elämiseen kuin mihin nahka sopisi. Siitä on kai lähinnä jäänyt lämpöinen mielikuva, tyytyväinen olo ja siihen kroppa siis uskollisesti ihmistä sovittaa, valmistaa. Eli ei pitäisi ottaa mukavuuskysymyksissä mallia ihmisistä, joiden painoihanne on jotakin ihan muuta kuin omasi.

Kropan roikkuvuus, esim. roikkuvat rinnat, tuntuisi olevan kiinni samaistumiskohteista. Jotkut naiset haluavat roikkuvat rinnat, koska eivät halua, että rintoihin kiinnitettäisiin niin paljon huomiota heidän itsensä sijasta. Toiset taas haluavat pystyt rinnat esim. siksi, että ne ovat nätimmät tai luonteenomaisemmat heille itselleen. Jos näiden tyyppiset naiset ovat paljon tekemisissä ja toistensa identiteettien osia, vaikuttaa se käsittääkseni sekä elämäntapoihin että ulkonäköön samanlaistavasti. Niinpä on väliä sillä, että samaistumisryhmään kuuluisi suurin piirtein saman tyypin ihmisiä kuin itse on.

205. Jumittunut niska ja kohmeloisuuden suojaamat mielentilaa kuvastavat pienet liikkeet * Ihmeparannusohjeyritelmä XXI

Jos niska tms on jumiutunut, on sitä krampannut jotenkin ja usein ajatellut muuta tai ollut ei-niin-energinen, jolloin toisaalta pitäisi päästää krampeista irti ja toisaalta suojata niskaa, mikä kai yleensä käy kom´hmeloisin pehmein lämpöisin oloin & liikkein.
Jos on jotenkin hukannut hyvän tavan liikkua, niin pitäisi mielessään lähes vain kuvitella, mikä olisi mielentilaa ja liikkumisenhalua kuvastava aavistuksenomainen liike ja ryhti, niin saa kaularankaan suoristusta ja luonnollista tunnevireestä nousevaa ryhtiä, mielenkiinnon tuomaa hyvää ryhtiä ja samalla liikkuu ihan hiukan sillä tavoin kuin luonnollista on, niin kuin aina pitäisi liikkua, ihan vain mielitekojensa mukaan kropan hyvästä asennosta huolehtien. Noita pikkuliikkeitä kun tekee ainakin muutaman, niin ehkä siitä saa langanpäästä kiinni, miten liikkua, ja voi sitten liikkua hyvällä tavalla isompiakin liikkeitä. Ja taas jos hukkaa sävelen, niin ihan vain on pehmoisesti niska hyvällä tavalla, kuuntelee tunteitaan ja mielitekojaan ja liikkuu hienoisesti niiden mukaan, sitten enemmänkin, niska huonoilta asennoilta pehmoisen lämpöisen kohmeloisen liikkumistavan suojaamana.

Samaa voisi kokeilla, jos kroppa muuten on jumittunut. Ja ehkä, vaikka olisi pyörätuolissa tai liikuntakyvytön, niin noista aavistuksenomaisista liikkeistä etsiä hyvää liikkumistapaa ja edes jotakin lihaskuntoa ja niin kenties oppia liikkumaan.

204. Revähtymät ja se, ettei jähmetä lihaksiaan kohmeloisesti paikoilleen

Lainaus kohdasta Liikunna jälkeiset lihaskivut:
"Jos jäykistää lihaksensa paikoilleen kuin kohmeloisena edellispäiväisen liikunnan jäljiltä, vaikka liikkuu kömpelösti tai hitaasti tai muutenkaan, niin lihakset eivät ole sopeutuneet senhetkiseen liikkeeseen vaan paikallaoloon, mikä tuntuu kylmässä oleskelusta tutulta kivulta, joka tuo mieleen monta pikku revähtymää esim. reidessä. Pitäisi siis liikkumisessa sosvittaa lihaksisto liikkumiseen eikä paikallaan pitämiseen kuin nyrjähtänyttä kohtaa tukisi."

Viileys ja kylmyys lisäävät taipumusta jähmettää lihakset paikoilleen kuin ei aikoisi liikkua niillä, ja myös revähtymien riskiä, mihin lämpö auttaisi.

Revähtäneen lihaksen rasitusta pitäisi keventää - kuin kipukohdankin - ja liikkua pikemminkin pehmeän lämpöisesti ja tuntevasti kuin järkiperäisen töksähtelevästi.

Katso myös 58. Kivut ja koko elämäntavallaan varominen13.6.2015

maanantai 14. joulukuuta 2015

203. Suonikohjut ja liikunta

Liikunta ehkäisee suonikohjuja. Samoin kiristämättömät sukat.

202. Kankeus ja liikunta & venyttely

Kankeus johtuu joko kylmästä, mihin auttaa lämmittely ja lämpimänä pysyminen, tai sitten siitä, että liikkumistapa on jotenkin kankea, jäykkä, mihin auttaisi liikunnan harrastaminen ja sitä kautta oikeanlaisen liikkumistavan oppiminen. Hitaiden liikkeiden sijaan pitäisi kai suosia keveitä nopeita liikkeitä. Venyttely on kankeille tärkeää ja se auttaa yleensä kankeuteen, mutta venytellessä on lihasten oltava lämpimät, mihin liikunta on hyvä. Liikuntaharrastuksissa on yleensä venyttelyosuus joka treenikerralla mutta venyttelyn opittuaan kankean olisi hyvä venytell' myös kotona päivittäin.

Katso myös 199. Voimattomuus ja tekojensa päivittäminen parhaan ymmärryksensä mukaisiksi  12.12.2015
129. Selkävaivat ja urautumattomuus & urheilullisuus  11.10.2015
172. Lihassäryt & krampit ja liikunnallisuus & lämpö  23.11.2015
173. Liikunnan jälkeiset lihaskivut ja yhtä suuren huomion omistaminen liikkumiselle  23.11.2015
174. Vanhuudenjäykkyys ja liikunnallisuus & herkkyys  24.11.2015
178. Kivut energianpuutteesta ja lämpö sekä positiivisen mielin puuhaaminen  25.11.2015
183. Lihasrappeuma ja liikunnallisuuden perusosaaminen  30.11.2015
185. Hermostunut ohkanen olo & heikotus ja suurempaan viisauteen satsaaminen  5.12.2015
191. Hitaus ja itsenäisyys   8.12.2015

sunnuntai 13. joulukuuta 2015

201. Ylensyöminen ja kramppaamattomuus & huuhtovan veden mielikuva

Jos on syönyt ihan liikaa niin että on siitä pakahtunut olo, niin auttaa, jos käy kakalla ja antaa kakan omasta puolestaan olla vetistäkin, jotta sitä vain paljon tulisi.
Jos ruoka on muodostanut mahassa möykyn, auttaa kenties juoda vettä niin että se vesittää möykkyä höttöisemmäksi ja helpommin kulkevaksi.
Jos nuo on huolehdittu, mutta on huono olo, ei pitäisi krampata mahaan päin kuin raskasta oloa painottaen, vaan hellittää, päästää irti keskikropan tuntemusten painottamisesta ja sen lihaksin kramppaamisesta ja olla sen sijaan keveämmin, kuvitella mielessään viileähkön veden huuhtovan keskikropan ympäristöinen ylhäältä alas, uudelleen ja uudellen kuin purossa istuisi, ja ruuan valuvan sen mukana kevennetysti suolistossa eteenpäin ja kakkana ulos.

200. Lonksuvat nivelet ja oikeat liikeradat & lihasten tuki

Jos nivelesi lonksahtaa, on liikeratasi ollut väärä. Luultavasti liikerata on ollut liian ajateltu ja sinun pitäisi vaihtaa tuntemusten mukaiseen liikeradan löytämiseen: mistä tuntuu menevän oikein. Usein oikea liikerata on eri suuntaan, eri kohdista kuin lonksahtava.
Nivelet myös tarvitsevat lihaksia tuekseen. Jollei lihaksia jännitä esim. lonkkaansa liikuttaessaan, niin nivel lonksahtaa paljon helpommin. Lihasjännityksen tulisi olla tervehenkistä ja tunteidenmukaista. Vahvista nivelen sivussa olevia lihaksia, jotka tukevat niveltä.
Jos nivelesi lonksuvat, et saa käyttää ollenkaan niin paljoa painoa niille, esim. kropan painoa tai puntteja.
Nivelten lonksumista tulee siis välttää.
Katso myös 53. Ohjeita kovin heikkokuntoisen liikunnan aloittamiseen  2.6.2015  http://parantamisesta.blogspot.fi/2015/06/ohjeita-kovin-heikkokuntoisen-liikunnan.html
106. Liikkuvuuden ja kunnon ylläpitämisestä  24.8.2015  http://parantamisesta.blogspot.fi/2015/08/liikkuvuuden-ja-kunnon-yllapitamisesta.html

lauantai 12. joulukuuta 2015

199. Voimattomuus ja tekojensa päivittäminen parhaan ymmärryksensä mukaisiksi

Voimattomuus, fyysinenkin, voi johtua siitä, ettei allekirjoita, mitä on juuri aikeissa tehdä. Usein silloin on kyse siitä, että aiemmin, joko nuorempana tai edellisellä kerralla vielä, olisi kyllä tehnyt niin kuin nyt aikoo, mutta nyt on oppinut uutta ja tilanne näyttää erilaiselta, kurssi jollain tavalla huonolta tai erityisen huonolta. Silloin on muodostettava uusi tilannekuva, joka ottaa uudet tekijät huomioon, esim. teorian lisäksi myös uudet sosiaaliset havainnot, ja päivitettävä tekonsa parhaan ymmärryksensä ja uuden tilannekuvansa mukaisiksi. Ja jätettävä vanhat huonoilta vaikuttavat voimattomuutta aiheuttavat valinnat pois, korvattava ne tervehenkisellä linjauksella.

Lainaus kohdasta 129. Selkävaivat ja urautumattomuus & liikunnallisuus:
"Epävarmuus voi aiheuttaa sitä, ettei osassa selkää jännitä lihaksia melkein ollenkaan ja niin muulle selälle tulee niillä alueilla isompi taakka ja selälle kenties väärä asento, mikä voi aiheuttaa kipuja. Epävarmuus johtuu usein liiasta koulumaiseen perspektiiviin turvautumisesta, kun sen sijaan pitäisi luottaa elämänkokemukseen ja arkijärkeen, omiin arjen taitoihin, joissa juuri tarvitseekin harjaannusta elämässä pärjätäkseen ja jotka ovat mm koulujärjen ymmärtämisen perusta: oma elämänkokemus. Myös jos sosiaalisesti joutuu liiaksi muiden mukaan eikä niin kuin itsestä tuntuu oikealta, niin voi tulla heikotusta, esim. jos nuori tai pulassa oleva joutuu toisten vetämänä isoihin valintoihin, esim. seurustelusuhteeseen näyttäisi joutuvan tai toisten ammatin mukana tms."

198. Naisille epäystävälliset miehet ja tukeva asento

Tytöille ja pojille opetetaan eri kanssakäymisen tapa, tytöille yhteiseloa piiritanssin tapaan ja pojille sotilaan hyveitä. Siinä, missä nainen huolehtii asiat hyvin porukan joka jäsenelle, mies ei välttämättä kiinnitä huomiota siihen, mikä muille sopisi. Piiritanssin sijasta miesväen kanssa kanssakäymisen malliksi sopisivat Linnanmäen törmäysautot. Käytännön omien puolien pitämistä helpottaa, jos pitää tarpeen tullen jalat jonkin verran harallaan, tukevasti!, kuin summittain sivuilta päin tulevia töytäyksiä varoen, kuin kömpelöiden miesten porukassa eteisessä tms. Tukevalla asennolla saa pidettyä itselleen varattua sosiaalista ja emotionaalista tilaa kroppansa kohdalla.

Jos mies tuppaa laittamaan rätsis rikki naisten juttuja tai näiden mielipiteitä, omaa tilaa tms, niin syy ei yleensä ole tarkkaan ottaen vihamielisyys vaan hänen halunsa pitäytyä miesperspektiiviin. Siksi hän tönii ja paiskii sen tieltä pois kaiken mukamas hötön tai muiden jutut, joista ei niin välitä, kun ne eivät ole hänen omiaan tai hänen arvostamiensa mieskavereiden juttuja, jotka hän tuntee kodikseen. Auttaisi siis julistaa, että naiset ja miehet ovat ihan erilaisia, niin erilaisia, ettei omissa jutuissa oikein keskusteluyhteyskään kannata, vaan miehet silloin tekisivät omia juttujaan omissa porukoissaan (tai yksi mies omin päin) ja naiset omia juttujaan omissa porukoissaan omalla tavallaan, toisten valintoihin edes keskustelemalla puuttumatta. Ja yhteisön toiminta sitten hoidettaisiin kouluperspektiivin, kirjoita luetun, median ja kohteliaisuuden sekä etäisyyttä pitävän terveen järjen avulla.

197. Huimaus & koordinaatiokyvyn ongelmat vanhemmalla iällä ja tottumusten läpikäyminen

Vanhemmiten aika tuntuu kuluvan vikkelämmin. Siinä, missä lapsena kuklui puoli tuntia, saattaa yhtä helppoon vanhemmalla iällä kulua vuosia. Niinpä vaikka olettaa vain vähän aikaa kuluneen, saattaa jo olla ehtinyt muodostua tottumuksia ja pitkiä ajanjaksoja, jolloin ei esim. ole harrastanut liikuntaa tai ollut kovin toimelias. Pitkän nojatuolissa istuneen jäsenet kangistuvat, lämpöisessä klöhötessä huomio menee sumuisammaksi ja niin, jollei ravistaudu hereille viimeistään noustessaan tuolista, niin voi edelleen olla istumisen tavalla eikä liikkeellä olemisen ja siksi liikkuminen on kömpelöä ja aluksi voi huimata. Myös jos on tekemisissä tuttavuien tai aihepiirien kanssa, jotka eivät ole käytännönläheisiä, niin voi tehdä sen niin sujuvasti, että itsekin luulee, että kyllä tässä on käytännön elämä mukana koko ajan vaikkei ole, ja väärä perspektiivi tekemisiin tuo liikkeisiin hankaluutta ja voi huyimata. Hankalatkin päivittäiset askareet voivat vanhemmiten sujua niin tottumuksella, ettei huom,aa, miten monta hankaluutta niissä on tullut ylittäneeksi ja niin jonkin toisen taitamattomamman perspektiiviin uppoaminen voi tuoda eteen monta ongelmaa, jotka tavallisesti on vain ohittanut.

perjantai 11. joulukuuta 2015

196. Elämäntapakysymykset ja polveilevuus

Sen, mitä olen ihmisiä havainnoinut, huonot jumiutuneet elämäntavat eivät useinkaan ole tottumuskysymys, niin kuin nuo ihmiset ehkä väittävät, vaan jotakin, mitä he valitsevat kerta kerralta uudelleen, siis kymmeniä kertoja päivässä epäterveet elämäntavat eikä terveellisiä. Äitini tuntui aina tuumivan tuoliinsa jumittuessaan: "Teen kyllä niin kuin olen tottunut. Minusta on ihan hyvä näin, viis siitä mitä muut veisaavat. En nyt jaksaisi, kun en ollenkaan viitsisi. Eikö ole ihan hyvä näin? En nyt jaksais tällä kertaa, kun ei siellä ole mitään kiinnostavaa. Eikö ne ole toisenlaisille ihmisille nuo jutut, mua kiinnostaa nää. Mä elän omalla tavallani ja siitä ei muut määrää." ja tuntuu, että monet muut huonoja elämäntapojaan valittavat tekevät yhtä lailla monta tietoista määräileväistä valintaa huonojen elämäntapojensa puolesta joka päivä. Eli ei ole kyse siitä, että yrittäisivät punnertaa omalta elämäntavaltaan toisenlaiselle vaan pikemminkin toisenlaista elämäntapaa tulee heille liian isoina annoksina, liian erilaisena heidän arkeensa nähden, liian erilaisten luonteenlaatujen mukaisella tavalla.
Sen sijaan pieniä määriä erilaista tekemistä jaksaa hyvin, jos saa taas palata mielitekemisiinsä. Jos tekemiset polveilisivat aiheesta toiseen, niin olisi kai helmpompi tehdä pieni kimpale monenlaista. Katso 12. Sokeritauti ja positiivinen asenne luonnollisiin virikkeisiin  20.1.2013  http://parantamisesta.blogspot.fi/2013/01/sokeritauti-ja-virikkeiden-paljous.html
53. Ohjeita kovin heikkokuntoisen liikunnan aloittamiseen  2.6.2015  http://parantamisesta.blogspot.fi/2015/06/ohjeita-kovin-heikkokuntoisen-liikunnan.html
106. Liikkuvuuden ja kunnon ylläpitämisestä  24.8.2015  http://parantamisesta.blogspot.fi/2015/08/liikkuvuuden-ja-kunnon-yllapitamisesta.html

Toinen ryhmä on ne, jotka toisten mukana joutuvat huonoille elämäntavoille, vaikkeivät niitä itse oma-aloitteisesti valitsisi. Silloin ei pityäisi pitää seuraa huonot elämäntavat omaaville vaan tervehenisesti eläville vain, niin pääsisi luokittumaan omankaltaisekseen. Myös seuranpito kovin erilaisille luonteenlaaduille voi tiputtaa omia tekemisiä pois ja jättää heidäntyyppisiään, mitkä eivät kuitebkaan hyvin sovi ja siksi jää jäljelle vain huonot elämäntavat. Silloin olisi kai olennaista edes aloittaa omia harrastuksiaan ja lihaskunnon kohottamisen tapaan kasvattaa niiden määrää elämässään.

Katso 114. Elämäntapamuutokset ja liikunnallisuus viileässä14.9.2015

torstai 10. joulukuuta 2015

195. Ihmeparannusohjeyritelmä XX * Tulehdus & turvotus ja tyynnyttävä vaikute ihan terveestä kohdasta

En tätä tiedä, mutta jos tulehdus on osin kiinni siitä, miten elää, miten kehoaan pitää, niin silloin ihan terveestä kohdasta tuleva vaikute voisi tyynnyttää tulehduksen. Koska tulehdus voi olla laaja-alainen ja koska kyse on tyyntymisestä ja viilentymisestä, voi ihan terveeksi alueeksi kelvata jokin kohta sosiaalisessa tai emotionaalisessa tilassa kehon ulkopuolella. Jos tuosta mallin mukaan tyyntyisi muukin alue, niin muutoksen kuuluisi olla pyörteinä virtaava kuin uuteen ryhtyminen, valoisuuden vaihtelut, tunteiden mukaan tekeminen, spontaani liike eikä sivusuuntaan etenevä kuin lumiaura.
Mutta tuo ihan terve pikemminkin eheä ja eheys hengellisen tyyppistä tms kaunista eikä niinkään reipasta.

Katso myös156. Suolisolmu(?) tms paikallinen vika ja viereisten terveiden osien tunnelman ulottaminen ongelmakohtaan  10.11.2015

Voisikohan näin parantaa muitakin tauteja ja vaivoja? Mutta viileys liittyy juuri tulehduksen parantamiseen.

Viileys siis laskee tulehdusta ja siihen liittyvää turvotusta.
21.1.2016  Mutta ihan viileä usein aiheuttaa kuumetta kuten vilustumisissa yleensäkin: keho yrittää pitää koko kehon suunnilleen normaalilämpöisenä, joten jos jokin kohta on liian viileä, yleensä keskikeho ryhtyy tuottamaan paljon lämpöä lämmittääkseen raajat, kehon pintaosat yms. Miellyttävän viileä, joka olisi mielikuvissa/tuntemuksissa jonkinlainen vaalea punertava, on kai sopiva, voipi olla haaleahko eikä varsinaisesti viileä.
Tulehduksessa kai keho ajattelee, että tulehdusalue saisi olla aktiivinen ja lämmennyt kun taas muu keho tai ainakin osat miellyttävän viileän puoleinen, kai lähinnä jonkin verran viileämpi kuin tulehdusalue.
Ihmiset inhoavat liikaa antiseptisyyttä, mitä ihan viileä tuo. Sitä ei pidetä ollenkaan terveellisenä. Pakkasella sisälle tullessa toipumisen olennainen osa on, että ihon viereiseen ilmaan leviää lämpimän sisäilman tavallisia ei-vaarallisia pöpöjä ja että vaatteiden sisältä tulee niiden lämpimän ilman tervettä pöpökantaa. Myös kropan on tarpeen olla ok lämmin, jotta siinä olisi itsestään luonnollinen määrä pöpöjä. Liika pöpöjen puute, mitä kylmyys ja viileä keho tuovat, ei siis ole terveellistä vaan voi nostaa pöpöjen tarvetta, siis mm pahentaa tulehdusta. Tässäkin kai miellyttävä olo kehossa ja kehon osissa, mielessäkin, kertoo oikeasta valinnasta, vaikkei niin kylmä olisi.
Lämmönsäätelykysymyksissä olisi kai hyvä syödä pala tuoretta hedelmää tai vihannesta, tai juoda kulaus tai kaksi tuoremehua, silloin tällöin, aika useinkin, niin se jotenkin auttaa.

194. Suolatasapaino, kuona-aineet, myrkyt yms ja pissalla käymisen tapa

Pissalla (ja kai kakallakin) käydessä pitäisi ajatella, että minä terveenä ja elinvoimaisena, hyvä olo minulle ja kuona-aineet yms ylimääräinen vääränlainen pissaan ja pois. Koirani joskus miettii väärin: miettii joko huonoa oloaan pissatessaan tai miettii ihan ok mutta huomio pissassa kuin haluaisi pissaan ne aineet, joista tulisi sille itselleen hyvä olo, eli huomion pitäisi olla omassa elimistössä, sen pissaan liittymättömissä osissa terveesti elämisessä ja osin vain pissaamisessa ja siinä, että kuona-aineet menevät siinä pois häiritsemästä.

193. Veren yskiminen ja käden puirstaminen melkein kiinni kuin pitelisi jotakin pehmeää

Jos joku yskii verta, hänellä kai on limaa keuhkoputkisssa ja se vaatii yskimistä jonkin verran tai ainakin liman saamista pois, jos vaikka kevyestikin, mutta sitten kun yskii liian rajusti ja ihan liikaa, niin voi yskiä verille keuhkoputkensa(?). Niin jos kiinnittäisi paremmin ja vaistomaisemmalla kielellä huomiota limaan ja liman saamiseen pois, niin olisiko juttu silloin hoidettu oikein keuhkoputken kannalta: lima pois suurimmaksi osaksi ja siinä se. Niin jos puristaisi kätensä melkein kiinni kuin pitelisi jotakin isoa pehmoista klönttiä kummassakin kädessään, niin kuin limaklönttiä mutta jotenkin positiivisesti nähtynä, jotakin samantapaista vain, sormet melkein kämmentä vasten. (Yskiessä kanssa keskikroppa on jotenkin kömpelömpi ja sekin kehottaisi teon, kiinnitarttumisen, limaklönttiin liittyvän ajatuksen, viestin, ajatuksin liman pois saantiin keskittymisen näkyvän osan, olemaan ulkolaidoilla, mistä yskä ei niin ravista.)

Kaipa tuolla  voi lievittää tavallistakin yskää.

tiistai 8. joulukuuta 2015

192. Vauvan piirteiden määräytymisestä

En tuota nyt niin tiedä, kokemusta on minulla tästä vähänlaisesti. Mutta jos onkin niin, että esim. hormonien tai samantapaisen sosiaalisuuden kuin hyönteisten kanssa myötä syntyvän lapsen piirteet määräytyvät ainakin osin naintihetkellä ja kenties siitä, miten vanhemmat niinä aikoina elävät. Niin silloin kai jos vanhempi tekee kunnollisella tekemisentavalla, sellaisella, millä on lapsen hyvä oppia paljon uusia asioita, helposti ja kunnolla, niin lapsesta tulee hyvää laatua tekevä. Niin kai käy, jos vanhemmat tsemppaavat, että tulisi kunnollista. Jos sitten vanhemmat olettavat osaavansa ja tekevät vähän niin kuin ulkomuistista tai vanhan kokemuksen varassa, jos ovat iäkkäämpiä, niin lapsesta tulee sellainen, joka olettaa vaan muttei tee siihen perustaksi tarvittavia havaintoja, ei siis opi perustaitotasoa eikä tee asioita kunnolla vaan on feikki tms. Mutta jos tuota sokkona tekemistä osaisi varoa ja tekisi niin kuin ensikertalaiselle on hyvä, niin ehkä silloin lapsi osaisi monipuolisesti.

191. Hitaus ja itsenäisyys

Hitaat usein tekevät jonkin ulkoa luetun perspektiivin mukaisesti, mikä ei luonnistu niin hyvin kuin oma luonteva tekemisentapa. Pitäisi tehdä omin päin, itselle luonnolliseen tapaan, oman ymmärryksen ja omien mielitekojen mukaan hetkessä eläen ja vain apuna käyttää hyviä neuvoja.

Kun opettelee taitoja, ei pitäisi liian tarkkaan kopioida muilta vaan tehdä itselle luonnolliseen tapaan omien mieltymysten mukaan ja vain taidoissa saada mallia muilta että tämä piti tehdä ja sitten vielä tuo, mutta tekemisentapa ja rytmi olisi oma, samoin elämäntapa. Näin epäitsenäiselle ihmiselle seksuaalisuus ei ole paras oppimisen tapa, mutta itsenäisyytensä luonnollisella tavalla säilyttävälle ihmiselle se on parempi kuin epäitsenäiselle.

Jos pitää jatkuvasti seuraa kovin erilaisille ihmisille kuin mitä itse on toimeliaisuutensa tyypiltä ja mielitekemisiltään, niin helposti menee jumiin muulta kuin yhteisiltä osin.

Moraalin ja toisten toiveiden vastaiset tekemiset ovat hankalampia kuin myötäkarvaa toisten luvalla tekeminen.

Jos pondeeraa koko ajan trehdessään, niin ei ole virittäytynyt tekemiselle sopivaan tekemisentapaan ja motivaatioon ja niin tekeminen sujuu vain hitaasti.

Jos ei näe tekemistä hyvänä tehdä vaan mieluummin jättäisi tekemättä, niin tunteet ja masennus, suru, inho, ärtymys ja väsymys tuovat tekemiseen hitautta ja takeltelevuutta mm huomion heikkouden myötä.

Sillä, mitä elämänaloja harrastaa, on väliä kapasiteetin kannalta, ja niin se vaikuttaa myös työtahtiiunn.

Tunteet kertovat tarpeista. Tunteiden huomiotta jättäminen heikentää toimintakykyä paljon ja tekemisestä tulee uurastavaa hyvin sujuvan sijaan.


190. Silmien näön vaihtelut ja mielenvireen tunnistaminen & tervehenkisyys

Jos mielenvire vaihtelee kiinnostuneesta ei ollenkaan kiinnostuneeseen tai aidosti motivoituneesta surulliseen ja mmasentuneeseen, voi näkö vaihdella siinä mukana. Vasen silmä liittyy tunnemotivaatioon ja on näöltään heikko, jos tunteet eivät kiinnostu lainkaan, ja oikea taas liittyy järjellä hahmotettuihin mielekkyyksiin. Vastaavasti suru voi sumentaa näkjöä ja tervehenkinen elämän virrassa toimeliaasti mukana eläminen parantaa näköä, etenkin, jos liikkuu ja katselee kiinnostuneena. Siksi jos näkö on osan aikaa tai toisella silmällä sumea, tarvitsisi kiinnittää huomiota siihen, mitä on hyvän ja huonon näön hetkinä mielessä, milla tavalla puuhaa, mikä on elämänrytmi, mitkä kiinnostuksenkohteet, miten aidosti hyvälaatuisina ja kiehtovina pitää noita asioita käytännön muodoissaan, miten tervehenkisesti elää, mikä on tunnevire, mikä tekemisentapa, miten aidostia llekirjoittaa minkäkin puolen, miten aktiivisesti on viime ajat elellyt, onko tehnyt jotakin keinotekoista, mikä ei kuulu ikiaikaiseen luontoomme, jne. Niistä sitten oppia, että mikä tuo hyvän ja huonon näön.

Myös unenpuute ja väsymys voivat heikentää näköä, etenkin hetkestä toiseen vaihdellen.

Kirkkaan valon katseleminen voi säätää silmät kirkkaaseen, mikä heikentää muuta näköäjoksikin aikaa. Auringon katsominen lyhyestikin voi kuulemma vaurioittaa näköä, jopa sokeuttaa. Sumealla (esim. surullisella tai kiinnostumattomalla tai lösivällä) silmällä auringon suuntaan katseleminen on vahingollisempaa silmille kuin tarkalla maisemakatsella auringon sisältävän maiseman katselu, jos ei katso suoraan aurinkoon.

189. Lämmönsäätelyongelmat ja liikunta

Suomen ilmastossa kropan tulisi olla kokonaan terveen lämmin, niin ei olisi paleltumisenvaaraa eikä lämpö karkaisi ympäristöön, kun yrittää viilentää liian kuumaa keskikroppaa pitämällä kehon ulko-osat viileinä tai kylminä, mikä aiheuttaa suurta ravinnontarvetta ja teenjuontia. Liikunta tuottaa lämpöä ja parantaa verenkiertoa, jolloin lämmönsäätely on paljon helmpompaa.
Lämmittelyohjeita http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2015/01/viileaan-sopeutuminen.html
Terveistä elämäntavoista http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html

188. Laihduttaminen ja oma tunteenomainen ihannepaino

Eri ihmisillä on erilaisia luonteita ja eri määrä terveisiin elämäntapoihin liittyviä taitoja ja tottumuksia. Niinpä laihduttaminen ja ruokaan liittyvät kysymykset menevät heillä eri teitä.Kamalan monella on eri paino kuin mitä he kaipaisiavat ja niin he voivat olla hoikkuuttaan kireitä ja venytettyjä tai lihavuuttaan tympiintyneitä ja laimeasti kokevia. Siksi he eivät kelpaa esikuviksi tuohon painoon pyrkiville. Kullakin ihmisellä on oma tunteenomainen ihannepainonsa, johon olisi helpoin sopeutua, jolloin olisi onnellisimmillaan ja elämäntavat helpot luontevat. Tuohon ihannepainoonsa kai pääsisi omaksumalla jo valmiiksi sen elämäntavat.
Lämpötalouden ongelmat ovat yksi suurimpia syitä ruuantarpeeseen, samoin moraalittomuus eli ympäristön mäskäks laittaminen. Lämmittelyohjeita http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2015/01/viileaan-sopeutuminen.html
Katso luonnollisista virikkeistä 12. Sokeritauti ja positiivinen asenne luonnollisiin virikkeisiin  20.1.2013  http://parantamisesta.blogspot.fi/2013/01/sokeritauti-ja-virikkeiden-paljous.html
Ajatuksiani laihduttamisesta http://laihdutuskikkoja.blogspot.fi/

maanantai 7. joulukuuta 2015

187. Pakahduttava olo suolaisesta ruuasta ja veden juominen

Liian suolaista ruokaa syötyä voi tulla pakahduttava olo jonnekin kroppaan ja siihen auttaa veden juominen, niin paljon vettä, että pakahduttava tunne lakkaa ja tulee normaali olo, ja se on yleensä aika monta lasillista. Suolatasapaino voi olla järkkynyt myös helteen vuoksi, mihin auttaa sama. Osasyy suolatasapainon järkkymiseen voi olla, ettei ole yhtä elinvoimaisen viisas kehoonsa liittyvissä asioissa kuin tavallisesti, mihin ehkä auttaisi syödä jotakin tuoretta hedelmää tai vihannesta sen verran kuin tuntuu hyvältä, esim. muutama haarukallinen porkkanaraastetta. Kun normaali olo on palautunut, osaa itse paremmin arvioida vedentarpeensa yms.

Huolehdi samalla myös lämmöntarpeestasi: juo kuumaa vettä sellaisenaan kuin teetä, jos kaipaat sekä lämpöä että vettä, ja jollet kaipaa niin paljon lämpöä, juo osa vedestä haalenneena muttei sentään kylmänä. Muttei siis saa juoda teetä, kun siinä on suoloja ja juuri liika suola kehossa oli ongelmana.

Anna terveen olon levitä pakahtuneeseen kohtaan, kuvittele mielessäsi veden menevän sen luo ja liuottavan liian suolaisuuden laimeammaksi.Huolehdi myös, että muu keho on saanut tarpeeksi vettä. Juo vettä ja kuvittele, että vettä menee kehon eri osiin sinne, missä on samea tai pakahtunut olo, kunnes on hyvä terve olo palannut, muttei sentään liian laimeaksi mennyt. Jos tulit juoneeksi liikaa vettä, niin syö jotakin sen lisäksi.
Katso myös 156. Suolisolmu(?) tms paikallinen vika ja viereisten terveiden osien tunnelman ulottaminen ongelmakohtaan  10.11.2015


lauantai 5. joulukuuta 2015

186. Seksuaalisuuden tuomat kivut, heikkous ja jäykkyys sekä parin tavalla tekeminen

Jos seksuaalisuudesta seuraa kipuja, ovat ne yleensä liikunnan jälkeisiä lihaskipuja ja menevät ohi parin päivän jälkeen, jollei rasitus toistu. Jos olet kannatellut toisen painoa tai tehnyt epätavallaisia liikkeitä, epätavallisilla lihaksilla tai epätavallisella tyylillä tai epätavallisella ryhdillä, niin ihan tavalliseen tapaan lihakset siitä kipeytyvät niin, ettei päivän tai parin päästä meinaa päästä liikkumaan. Siihen auttaisi saunassa käyminen ja ehkä kropan pitäminen lämpöisenä pintaa myöten.
Jos sen sijaan tuntuu pistävää kipua, niin olet kai liikkunut eri tavalla kuin kropallesi sillä hetkellä sopisi. Ryhtisi esimerkiksi on voinut saada paljon vaikutetta pariltasi ja niin sinun pitäisi liikkua pitkälti hänen tyylillään eikä omallasi.
Heikkous kai myös liittyy siihen, että olet saanut paljon vaikutteita pariltasi ja nyt sinun pitäisi liikkua hänen tapaisesti ja tehdä hänen puuhiaan hänen tyylillään. Jos yrität muuta, niin se ei luonnistu, mikä tuntuu ehkä heikkoutena: hän ei ole valmistautunut samoihin tekemisiin kuin sinä ja niin ne eivät hänen tavallaan luonnistu.
Heikkoutta seuraa myös, jos yrität tehdä jotakin, missä tuo toinen ei ole ollenkaan taitava, esim. oman sukupuolesi tyypillisiä juttuja.
Jäykkyys voi olla liikunann jälkeisiä lihaskipuja & liikunann jälkeistä jäykkyyttä. Tai sitten jos tuo toinen pitää jotakin osaa kehostaan jäykemmin kuin sinä, niin se tarttuu.

Jos mies on liian tökerö liikkeissään, esim. piittaamaton tai liian ajatuskeskeisesti liikkuva tai kömpelö, voi naisen alapäähän sattua naidessa ihan niin kuin puun oksalla herkkään kohtaan tökkiessä voisi sattua, ja sellaista pitää varoa. Auttaa, jos mies yrittää olla herkempi ja ei vertaa naisen alapäätä kylkeen vaan kasvojen ihoon. Ja jos ei mieti, että joku alapää siellä tökkii, mistä sitä voi tietää, että miten se menee, vaan pitää sosiaalista kontaktia naiseen koko ajan vähän kuin (Tämä ei ole esileikki, ei kuulu olla tönkkö ja tökerö kuten kenties miehen käsitys alapäästään, vaan, jos naiminen ei sujunut, kokeilkaa jälkikäteen tavallisen vaihtelevan yhteydenpidon harjoituksena.) käveltäisiin sormenpäillä sormenpäistä  koskettaen niin on herkkyys, kontakti, liike, vaihtuva tilanne ja tunteet yhtä aikaa, ja kai silloin osaa naisen alapäätäkin ottaa huomioon. Naiminen on sylissä olemista eikä poissa näköpiiristä olemista kuten vaikka peffa tuolille. Sylissä ollessa yleensä nautitaan toisen hyvistä puolista koettaen itse olle mukava kanssa, ja lähdetään etäämmäs, jos ei enää haluta olla niin lähekkäin.

2.5.2017   Jos yhdynnästä tulee verta, niin mies on kai liian tökerön piittaamaton ja silloin on hänen vaikea liikkua herkän huomaavaisesti, mitä naisen alapään terveys vaatisi. Eli parempi olisi vaihtaa mies ystävällisempään, rakastavaan. Tai jos tämä on rakastava mutta molemmat kolhoja järkikeskeisiä epäliikunnallisia, niin harrastaa jotakin liikuntaa, esim. pallopeliä, missä joutuu reagoimaan ja liikkumaan monin tavoin hetken mukaan.

185. Hermostunut ohkanen olo & heikotus ja suurempaan viisauteen satsaaminen

En tiedä, miten iso osa hermostuneista ohkasista oloista ja heikotuksesta on tällaista, mutta jos ihminen on viisastunut tai viettänyt aikaa viisaammassa seurassa tai viisaampien asioiden parissa, niin jokin ennen kelvannut taitotaso, johon on luotettu esim. koulutuksen puolesta, on voinut jäädä liian heikoksi verrattuna siihen, mitä muuten olisi tarjolla, kuin olisi tyhjän päällä, ja niin tarvitsisi itselle, omille uusille taidoilleen enemmän asemaa, jotta niihin voisi luottaa käytännössä. Yksi reitti on keskustelu, toinen "Elä ja anna toisten elää"-ohjeen noudattaminen (ks. opisuomalaisuus.blogspot.fi), kolmas noiden viisaampien elämänalojen harrastajaksi lukeutuminen vanhan lokeron sijaan. Myös toisten älynlahjoja ja taitoja voi kokeilla kasvattaa: http://pikakoulu.blogspot.fi/2011/11/ajattelukurssi.html ja blogin http://nopeaoppisuus.blogspot.fi ohjeet.

"Joillakin miehillä on näkökulma kovin koulutuksen mukainen, yksioikoinen ja kapea, tilanteisiin mukautumaton, muuta elämää ymmärtämätön. Silloin olisi hyvä heidän varioida tekemisentapaansa ja lähestymistapaansa tervejärkisesti tilanteen mukaan: milloin on käytännönläheisyys paikallaan, milloin hyvä muisti, milloin koulutettu ajattelu, milloin arkijärki, liikunta, tunteet, mitä nyt sattuu olemaankaan tilanteeseen sopivaa lähestymistapaa. Samoin myös työtä tehdessä olisi hyvä huomioida muun elämän maisema ilmiöineen: sosiaalisina kontakteineen, tapahtumineen, matkoineen, lomanläheisyyksineen, jne. Niin saa harjaannutettua omaa arkijärkeään ja elämänymmärrystään."

torstai 3. joulukuuta 2015

184. Energia tarkoittaa elinvoimaisuutta

Energia tarkoittaa elinvoimaisuutta ja se voi olla erilainen eri osissa kehoa ja liittyä myös toimintaa eikä vain kehoon, siis myös havaintokykyyn, sosiaalisuuteen, arvoihin jne. Terve ihminen on elinvoimainen ja toimii tervehenkisesti. Sairasta vaivaa usein elinvoimaisuuden puute tai vääränlainen, esim. piittaamaton, toiminta joltain osin. Energian mielessä terve on harmonisesti toimiva: oman itsen osat pelaavat harmonisesti yhteen ja ihminen on harmonisella hyväntahtoisella tavalla yhteisön jäsen, siis mm sosiaalinen hyväät oivoen.
Energioihin kehon eri osissa vaikuttaa paitsi elinvoimaisuus, myös elämäntilanne: rankka elämäntilanne saattaa oikreilla kehossa. Silloin elämäntilanteelle usein on tyypillistä, että se on jotenkin epäterve, epäterveen kuormittava tai epäterveesti kannettu. Niin kuin voi auttaa toista varomaan kehonsa kipeän kohdan rasittamista, voi myös energian kyseessä ollen tukea, esim. tuoda hyvää mieltä tuulahduksen, olla seurana kävelyllä puistossa, olla sosiaalisesti ystävällisenä hyvää tarkoittavana tukena, olla hengellinen, toivoa hyvää, elää hyvällä tavalla jne.
Energiaa saa tervehenkisyydestä elämän kaikilla saroilla.
Katso 32. Lämmittelyohjeita, talviulkoiluohjeita, vuodenajat ja terveet elämäntavat  22.2.2015