maanantai 30. marraskuuta 2015

183. Lihasrappeuma ja liikunnallisuuden perusosaaminen

Liikkuminen ei käy ajattelun tapaan, ei etenkään ulkoa luettujen koulutyylisten ajatusten tapaan. Siksi liikkumista ei voi opetella kirjoista vaan itse harrastaen, tekemisen innolla oppia. Liikkumisella on oma meininkinsä, vireensä, sille sopiva tekemisentapansa, joka on liikkumisen taidon perusta.

Liikkumisestaan epävarma ihminen varoo yleensä joitakin liikkeitä ja tekee ne siksi kovin hitaasti, mutta liikuntatunneilta tiedämme, että hitaasti tehdyt liikkeet ovat kropalle kaikista rankimpia, usein lähes mahdottomia tai mahdottomia, sillä ne vaativat valtavasti lihasvoimaa. Siksi niistä rasituksen suuruuden vuoksi jää myös jälkikäteen kipeät lihakset, mikä tekee liikkumisesta pariksi päiväksi hankalaa ja kivuliasta.

Paikoillaan oleva ihminen jäähtyy, ja niin hänen jalkojensa ym kehonlämpötila voi vastata kylmettyneen kehonlämpöä ja tuttu totuus on, etteivät kylmettyneen jäsenet toimi kunnolla vaan ne toimivat vasta, kun terve normaalilämpö on kauttaaltaan palannut niihin.
Samoin liian ohuet vaatteet, esim. se, etteivät alusvaatteet ovat pitkälahkaeiset & -hihaiset ja oikein lämpimät, voi tuoda jäseniin liikaa viileyttä ja siksi toimimattomuutta. Liian alhainen kehonlämpötila on kai Suomessa yleisin syys jäsenten toimimattomuuteen.


Katso myös:
Lämmittelyohjeita http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2015/01/viileaan-sopeutuminen.html
129. Selkävaivat ja urautumattomuus & urheilullisuus  11.10.2015
106. Liikkuvuuden ja kunnon ylläpitämisestä  24.8.2015  http://parantamisesta.blogspot.fi/2015/08/liikkuvuuden-ja-kunnon-yllapitamisesta.html
53. Ohjeita kovin heikkokuntoisen liikunnan aloittamiseen  2.6.2015  http://parantamisesta.blogspot.fi/2015/06/ohjeita-kovin-heikkokuntoisen-liikunnan.html
167. Liukkaalla kaatumisen varominen ja pehmentäminen  18.11.2015
182. Paranemisen huonous ja samantapaisten vaivojen parantaminen  30.11.2015
174. Vanhuudenjäykkyys ja liikunnallisuus & herkkyys  24.11.2015
173. Liikunnan jälkeiset lihaskivut ja yhtä suuren huomion omistaminen liikkumiselle  23.11.2015
172. Lihassäryt & krampit ja liikunnallisuus & lämpö  23.11.2015
175. Polvikipu ja polven pitäminen oikeassa asennossa  24.11.2015
178. Kivut energianpuutteesta ja lämpö sekä positiivisen mielin puuhaaminen  25.11.2015

182. Paranemisen huonous ja samantapaisten vaivojen parantaminen

Monella vaivalla voi olla jokin syy tekemisentavassa, elämäntavassa tai yksittäisissä teoissa, mielenvireessä tms, mistä voi saada muilta vaikutteita, kun nämä miettivät vaikka että "käsikipu" ja lisäävät "niin kuin minulla silloin", milloin voi tulla mukaan eri vaiva, joka johtuu eri syystä kuin mistä oma vaivasi nyt aiheutui. Siksi pitäisi kai yrittää kerralla parantaa useampi samantapaisesti oirehtiva vaiva, mikä voi olla kohtalaisen helppoa, jollei sinulla ole taipumusta itselläsi niihin ollenkaan eli toisin sanoen tiedät kyllä arjessasi, miten ne välttää ja miten pienet sensuuntaiset vaivat korjata.

Myös jos joku jolla on jokin samantapainen vaiva, nojaa sinuun sosiaalisesti, niin tarttee miettiä myös, miten tuon toisen vaiva parantaa eikä vain omansa, sillä toisen elämänrytmeistä, tekemisentavoista ja tottumuksista tulee vaikutetta sosiaalista kautta.

181. Ydinsäteily ja kauniin ajatteleminen kuten niitty

Ydinsäteily on vaarallista, koska aiheuttaa monia pieniä vaurioita kehossa ja lisää syöpäriskiä. Kaunis on malli paremmasta toiminnasta ja niitty kukkineen ja perhosineen terveen luonnontilan viisaudesta. Siksi kauniin kuten niityn ajatteleminen ekä voisi helpottaa ydinsäteilyn tuomia oireita.

Luuytimiä vaurioittava säteily tuo minulle lähinnä mieleen hengellisyyden tarpeen, siis rukoilemisen, enkelit, uskonnon.

Koulu ei ollut kovin kivaa. Niinpä koulufysiikan ajatteleminen yhtäkkiä kesken tavallisen elämän ei välttämättä ole kivaa, etenkään, jos se jää mieleen piinaamaan pitkäksi aikaa, mikä voi aiheuttaa "en yhtään haluaisi"-tyyppisiä oireita näön heikentymisestä päänsärkyyn ja oksettavaan oloon.

Kun jotakin oikein jännää, voi niska mennä jumiin ja siksi huimata tai näkö sumentua. Samoin jännityksestä voi tulla oksettava olo.

Insinööripää ei ole ihmisen tunneviisain ajattelutapa, ei edes yhtä tunneviisas kuin arki muuten. Siksi insinööripäähän tai sen tyypin asioihin nojaaminen emotionaalisesti rankkana aikana voi tehdä helpommin järkyttyvän, helpommin ojaan kaatuvan ja ei niin vastustuskykyisen erilaisille oireille.

Katso myös 48. Syövän leviäminen ja terveysmielikuvat  1.6.2015
190. Silmien näön vaihtelut ja mielenvireen tunnistaminen & tervehenkisyys  7.12.2015

Musiikki,
Kaikenlainen uskonnollisen kaunis esim. kauniin tunnelmaiset luontonäkymät,
Tervehenkiset elämäntavat omassa elämässä käytännössä, muistikuvina tai arjen osina

sunnuntai 29. marraskuuta 2015

180. Ilmastoriippuvaiset vaivat ja samaistuminen vain kulloisenkin ilmaston asukkaisiin

Jotkin vaivat paranevat vaihtamala ilmastoa, mutta eikä usein silloin ole niin, että tuo ihminen on jollain lailla samaistunut uuden ilmastonsa ihmisiin jo etukäteen, jolloin hän ei enää ole ollut säätynyt omaan ilmastoonsa vaan elänyt tavalla, joka edellyttää noiden samaistumiskohteiden ilmaston tyyppisiä oloja. Jos olisi jo alun pitäen samaistunut vain oman kulloisenkin ilmastonsa ihmisiin ja eläimiin, niin olisi ollut oikeaan ilmastoon säätynyt ja pärjännyt.
Tai sitten jos on jokin vaiva, joka jossain muussa ilmastossa tulee herkemmin, kuten vaikka tulehdus, niin samaistua parantuakseen osin myös tuon haastavamman ilmaston ihmisiin, sillä heillä kai on taito selvitä tuollaisesta altistuksesta helposti.

lauantai 28. marraskuuta 2015

179. Ihmeparannusohjeyritelmä XIX * Lila soitin

Minulla on lilanvärinen soitin, jonka sointi on jollain lailla siltä sunnalta kuin uskonnollisuus ja käsitykseni parantamisesta. Voi olla, että se on opettanut minulle jotakin lähestymistapaa, joka vaikuttaa hedelmälliseltä. Kai jos haluaa oppia parantamisesta ja pitää soittelemisesta, niin lila olisi hyvä värivalinta, jos siis on ajatellut olla uskonnollinen myös.
Tuo soittimen sointi tuntuu ohjaavan johonkin oikeaanosuvaan uskonnolliseen vähän samaan tapaan kuin tämän blogin, olikohan kohta 12., merkintä sokeritaudista ja luonnollisista tervehenkisistä virikkeistä. Silloin oma parempi linjaus tuo puhtia ja asioita paremmalle tolalle sekä itselle että ympäristölle, mutta olen kylä ajatellut, että jotkut soittavat lilaa soitinta uskonnollisissa tilaisuuksissa ja se on yksi sen olennainen käyttötapa eli uskonnollisuus on silloin ryhmää ja muitakin varten, kenties maailman hyvää ajatellen, eikä vain omaa rukousta ajatellen.
http://parantamisesta.blogspot.fi/2013/01/sokeritauti-ja-virikkeiden-paljous.html

keskiviikko 25. marraskuuta 2015

178. Kivut energianpuutteesta ja lämpö sekä positiivisin mielin puuhaaminen

Joskus, jos ei ole elänyt elinvoimaisesti tai on esim. liukastunut tai muuten ollut kipeänä, niin ei ole niin elinvoimainen ja hyvähenkinen, toimelias, liikunnallinen, hyväntuulinen kuin tavallusta tai mitä tervehenkiset ihmiset ovat ja niin voi tulla huono hengetön oloja kipuja yksittäisiin kohtiin kuin ne olisivat huonosti, mitä kai ne ovatkin. Silloin ei (yleensä?) ole luu murtunut tms vaan iso osa lihaksista lötköjä tai venähtäneitä ja jokin yksittäinen lihas kantaa taakan jäsenen pitämisestä normaalilla tavalla, jolla sen olisi hyvä olla ja tervehtyä. Silloin kaivataan tervettä lämpöä ja hyväntuullista toimeliaisuutta, joka nostaa enrgisyyttä tervehenkisellä tavalla ja saa lihakset isoina joukkoina huolehtimaan tehtävistään sen sijaan, että olsivat lötköjä.

Katso myös:
Lämmittelyohjeita http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2015/01/viileaan-sopeutuminen.html
129. Selkävaivat ja urautumattomuus & urheilullisuus  11.10.2015
106. Liikkuvuuden ja kunnon ylläpitämisestä  24.8.2015  http://parantamisesta.blogspot.fi/2015/08/liikkuvuuden-ja-kunnon-yllapitamisesta.html
53. Ohjeita kovin heikkokuntoisen liikunnan aloittamiseen  2.6.2015  http://parantamisesta.blogspot.fi/2015/06/ohjeita-kovin-heikkokuntoisen-liikunnan.html
167. Liukkaalla kaatumisen varominen ja pehmentäminen  18.11.2015
182. Paranemisen huonous ja samantapaisten vaivojen parantaminen  30.11.2015
174. Vanhuudenjäykkyys ja liikunnallisuus & herkkyys  24.11.2015
173. Liikunnan jälkeiset lihaskivut ja yhtä suuren huomion omistaminen liikkumiselle  23.11.2015
172. Lihassäryt & krampit ja liikunnallisuus & lämpö  23.11.2015
175. Polvikipu ja polven pitäminen oikeassa asennossa  24.11.2015
178. Kivut energianpuutteesta ja lämpö sekä positiivisen mielin puuhaaminen  25.11.2015

Myös venähdykseen voisi auttaa pitää venähtänyttä seutua ympäristöieen tervehenmkisesti niin kuin tervehenkisen toimeliaisuuden myötä tulee tervehenkinen lihasjännitys lötköyden ja kireyden sijaan.

tiistai 24. marraskuuta 2015

177. Seksuaalisuuden epäobjektiivisuus ja yksilöllisten taitojen erojen huomioiminen

Monet, etenkin miehet, olettavat seksuaalisuuden tuovan epäobjektiivisuutta, kun ei elämä muka voi olla niin erilaista, tai niin ruusuista tai toinen niin taitava. Mutta jos parin saa itse valita ja jos evoluutio tai jumala on ollut oikeassa havaintokykyämme kehittäessään, niin hyvältä vaikuttava puolisoehdokas saattaa olla meille juuri sopiva, juuri yksilöllisesti meille sopiva eikä kaikille paras. Juuri meidän taitoihimme hyvä lisä, elämäntapaamme hyvä lisä, sosiaaliseen piiriimme hyvä lisä. Ja suhteen myötä tuleva vahva vaikute toisen tavasta elää ja toisen taidoista tietenkin tuo käytännössä erilaisen elämän, onnistuneessa suhteessa paremman kuin omin päin tai useimpien muiden kanssa.
Jos parin löytäminen vaikuttaa tärkeältä, niin se on osin sitä, kun parinetsintävaihe ei yleensä ole niin pitkä kuin mitä luulisi, niin jo ekasta parista saattaa tulla elämänkumppani, ja se taas, että millainen elämänkumppani vierelle löytyy, vaikuttaa elämän suurimpien tekijöiden joukossa vuosikymmenet.

Ajatteleekohan osa ihmisistä seksuaalisuuden sinälläänkin olevan epäobjektiivista, siis ihastumisten ja seksuaalisuuden vaikutusten sosiaalisiin kuvioihin ja elämään? Vaan eihän se ole!
Ihastuessaan ihmisellä on yleensä jokin kokemuksellinen tai tunteenomainen vaikutelma siitä, miten tuo toinen on komea, kaunis tai hieno. Jos tuon vaikutelman pienetkin piirteet laajentaa maisemakuviksi tuosta aihepiiristä asianhaaroineen, niin näkee, mikä tuon toisen elämässä, siis tuon toisen taidoilla tai elämäntavalla on niin paljon paremmin kuin itsellä. Jos joku muu taas ei sovi, vaikka omaa samankuuloisia piirteitä, niin siihen on yleensä jokin käytännön syy: homma ei vain toimisi hänen kanssaan, elämä takeltelisi, taidot eivät toisi elämää loistavalle tolalle, jokin olennainen glamour siis elämän sujuminen hyvin jäisi puuttumaan. Niinpä kaikki eivät sovi kaikille, ihmiset eivät kilpaile puolisoista vaan vain etsiv't kivan hienon tyypin, jonka kanssa sopivat loistavasti yhteen ja elämä sujuu hyvin ja jonka avulla taitojakin on riittävästi.
Läheisen suhteen myötä toiselta tulee elämäntapavaikutetta, näkövinkkelivaikutetta ja tekemisentapavaikutetta, jotka tuovat mm tyypillisen mielenvireen, lahjakkuudet, taidot ja elämän tyypilliset kuviot. Aluksi niitä oppii tuntemaan ja jonkin ajan päästä voi valita sopivan yhdistelmän kummankin piirteistä.
Tämä pätee siis siltä osin kuin oma-aloitteisesti olet kiinnostunut toisesta osapuolesta, mutta toisen osapuolen tunteiden heijastumiin itsessäsi se ei päde vaan niitä analysoimalla voit havaita, mitä tuo toinen tekee: yrittääkö hän luurata sinua koska aikoo kohdella sinua pahoin, sotkeeko hän sinut johonkin toiseen olettaen sinulla olevan tuon toisen tunnelmaa, taitoja, piirteitä, vai onko hän omasta luonnollisesta tavallisesta vinkkelistään kiinnostunut sinusta.

Seksuaalisuudessa ovat yleensä osapuolina ihmiset tekemisineen eivätkä jonkinlaisina irti leikattuina henkilöhahmoina. Tekemisesi ovat osa toisen kuvaa sinusta, samoin kuin luonteelaatusi, arvosi ja taitosi.

176. Vanhuudenhöppänyys ja ymmärtäväiset kommunikoijat

Vanhusten ja nuorempien polvien välille syntyy usein jossain vaiheessa kommunikaatiokatko, kun nuoremmat eivät osaa kuvitella vanhuksen elämäntilanteen isoimpia tekijöitä ja vuosikymmenten mittaisen taidon harjaantumisen tuoman kyllästymisen ja nopeasti läpi käymisen vaikutusta keskustelutapoihin ja huomion käyttöön. Silloin väärät selitykset vanhusten tilanteesta katkaisevat kommunikaation ja vanhus leimaantuu niin höppänäksi, ettei hänen kanssaan voi keskustella. Ongelmana on, että nuoremmat polvet ovat liian putkipäisiä koulutuksensa mukaisiksi ja kuuntelevat muitakin koulutettuja vaikka heillä ei oma havaintokyky tukisi koulutetun tapaisen kielenkäytön oikeaan osumista.
Mutta vanhukset monet ymmärtävät vanhusten elämänpiirin pääilmiöitä ja osaisivat niistä jotakin kommunikoida, mihin kirjoitelma kai olisi paras, kun sen voisi moni nuoremmasta polvesta lukea rauhassa ajatuksella, vaikkei itse tuntisi vanhuksia, hyvällä ymmärryksellä' varustettuja tai erilaisten ihmisten ja elämäntilanteiden välillä kommunikaatiotaitoisia.

Harjoittelemalla opitun taidon tuomasta kommunikaatiokyvystä vähemmän osaavaisten kanssa http://intelligencelevels.blogspot.fi/2015/12/feelings-social-skills-and-intelligence.html

175. Polvikipu ja polven pitäminen oikeassa asennossa

Polvia ei saa vääntää (esim. eri suuntaan oleva jalkaterä istuessa) ollenkaan sivusuuntaan vaan polvet taipuvat vain koukkuun ja suoraksi. Jos polvi on yhtää väärässä asennossa, siihen ei saa kohdistaa painetta tai painoa vaan se on pidettävä keveästi ja suoristettava keskioikealta tuntuvaan ja oikealta ja suoralta näyttävään kohtaan. Kun polven asento on oikein, siihen ei tule varoittavaa kipua, joka kertoo, että Varo, asento on vahingollinen polevelle. Kun polvi tuntuu hyvältä ja on hyvässä asennossa, jalkaa saa liikutella jalalle luonnolliseen tapaan ja varata jalkaan painolla.

Katso myös:

129. Selkävaivat ja urautumattomuus & urheilullisuus  11.10.2015
106. Liikkuvuuden ja kunnon ylläpitämisestä  24.8.2015  http://parantamisesta.blogspot.fi/2015/08/liikkuvuuden-ja-kunnon-yllapitamisesta.html
53. Ohjeita kovin heikkokuntoisen liikunnan aloittamiseen  2.6.2015  http://parantamisesta.blogspot.fi/2015/06/ohjeita-kovin-heikkokuntoisen-liikunnan.html
167. Liukkaalla kaatumisen varominen ja pehmentäminen  18.11.2015
182. Paranemisen huonous ja samantapaisten vaivojen parantaminen  30.11.2015
174. Vanhuudenjäykkyys ja liikunnallisuus & herkkyys  24.11.2015
173. Liikunnan jälkeiset lihaskivut ja yhtä suuren huomion omistaminen liikkumiselle  23.11.2015
172. Lihassäryt & krampit ja liikunnallisuus & lämpö  23.11.2015
175. Polvikipu ja polven pitäminen oikeassa asennossa  24.11.2015
178. Kivut energianpuutteesta ja lämpö sekä positiivisen mielin puuhaaminen  25.11.2015

174. Vanhuudenjäykkyys ja lämpö, liikunnallisuus & herkkyys

Katso 167. Liukkaalla kaatumisen varominen ja pehmentäminen
Jos vanhuudenjäykkyys johtuu siitä, että varoo horjahduksia, niin siinä jäykkyys voi olla samanlaista kuin liukkaalla kaatuneen seuraavan päivän jäykkyys. Ja toisaalta jäykkyys aiheuttaa lisää horjahduksia, koska jäykän tasapaino on huonompi kuin pehmeän, rennon tai lötkön.

 Liikkeitä ei saa tehdä maneerinomaisesti kuten viimeksikin vaan liikkua pitää reaktiivisesti hetkessä eläen, liikunnalliseen tapaan.
Jos liikkuu huonosti, syntyy joistakin liikkeistä vaikeita siksi, että lähestyy niitä väärällä tavalla, esim. muita aiheita ajatellen. Jos on muuta vaivaa, niin pitäisi miettiä, miten siitä huolehtii niin, ettei se ainakaan tällä kertaa häiritse liikkumista, eikä niin, että pohtii tiettyä vaivaa liikkuessaan, sillä mielensisältö ja tunnelma vaikuttaa liikkumistapaan, joka voi mennä huonoksi, epäliikuannalliseksi.
Liiku jotakin muutakin kuin ihan vain elellen ja hankalat liikkeet lisäksi. Pitäisi jotenkin saada langan päästä kiinni, ett millaista on liikunnallinen meininki ja hyvä liikkumistapa.
Katso 129. Selkävaivat ja urautumattomuus & urheilullisuus

Jos keho on viileä, voi tulla samanlaista kankeutta kuin pitkillä hiihtoretkillä, mihin auttaa lämmittely kunnolla lämpimäksi: villasukat jalkaan, lämpimän viltin sisään juomaan kuumaa ja syömään niin paljon, että keho jaksaa tuottaa lämpöä, lämpöisesti viltin sisällä kehon pinta kihelmöiden kunnes on ihan lämpöinen eheytynyt olo ja alkaa taas kaivata muuta tekemistä.
172. Lihassäryt & krampit ja liikunnallisuus & lämpö

Katso myös:
Lämmittelyohjeita http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2015/01/viileaan-sopeutuminen.html
129. Selkävaivat ja urautumattomuus & urheilullisuus  11.10.2015
106. Liikkuvuuden ja kunnon ylläpitämisestä  24.8.2015  http://parantamisesta.blogspot.fi/2015/08/liikkuvuuden-ja-kunnon-yllapitamisesta.html
53. Ohjeita kovin heikkokuntoisen liikunnan aloittamiseen  2.6.2015  http://parantamisesta.blogspot.fi/2015/06/ohjeita-kovin-heikkokuntoisen-liikunnan.html
167. Liukkaalla kaatumisen varominen ja pehmentäminen  18.11.2015
182. Paranemisen huonous ja samantapaisten vaivojen parantaminen  30.11.2015
174. Vanhuudenjäykkyys ja liikunnallisuus & herkkyys  24.11.2015
173. Liikunnan jälkeiset lihaskivut ja yhtä suuren huomion omistaminen liikkumiselle  23.11.2015
172. Lihassäryt & krampit ja liikunnallisuus & lämpö  23.11.2015
175. Polvikipu ja polven pitäminen oikeassa asennossa  24.11.2015
178. Kivut energianpuutteesta ja lämpö sekä positiivisen mielin puuhaaminen  25.11.2015

maanantai 23. marraskuuta 2015

173. Liikunnan jälkeiset lihaskivut ja yhtä suuren huomion omistaminen liikkumiselle

"Palautuminen
Ihminen sopeutuu erilaisiin tekemisiin muuttamalla keskittymistään. Niin käy myös urheillessa. Urheilutaitojen oppiminen on samalla oikeanlaisen keskittymis- ja tekemisentavan, oikean elämäntavan oppimista. Siksi urheilusuorituksen ei tule päättyä kuin seinään vaan jälkikäteen tulisi muistaa tuota tekemisen meininkiä ja ottaa se elämäntapansa osaksi jatkuvasti. Sillä tavoin ryhti, energisyys ja reaktiivisuus jäävät arjen osiksi eikä tunnu siltä, että kraah jokin kanttaa vastaan, kun yrittää urheillessa yht'äkkiä vaihtaa toiseen tekemiseen ja sitten taas takaisin urautuneeseen arkeen. Jälkikäteen kuuluu ottaa mallia onnistumisistaan, niiden hyvästä meinigistä ja yrittää tehdä niistä mallia tavalliselle elämälleen."

Lämmittelyohjeita http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2015/01/viileaan-sopeutuminen.html

(Katso myös:
Lämmittelyohjeita http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2015/01/viileaan-sopeutuminen.html
129. Selkävaivat ja urautumattomuus & urheilullisuus  11.10.2015
106. Liikkuvuuden ja kunnon ylläpitämisestä  24.8.2015  http://parantamisesta.blogspot.fi/2015/08/liikkuvuuden-ja-kunnon-yllapitamisesta.html
53. Ohjeita kovin heikkokuntoisen liikunnan aloittamiseen  2.6.2015  http://parantamisesta.blogspot.fi/2015/06/ohjeita-kovin-heikkokuntoisen-liikunnan.html
167. Liukkaalla kaatumisen varominen ja pehmentäminen  18.11.2015
182. Paranemisen huonous ja samantapaisten vaivojen parantaminen  30.11.2015
174. Vanhuudenjäykkyys ja liikunnallisuus & herkkyys  24.11.2015
173. Liikunnan jälkeiset lihaskivut ja yhtä suuren huomion omistaminen liikkumiselle  23.11.2015
172. Lihassäryt & krampit ja liikunnallisuus & lämpö  23.11.2015
175. Polvikipu ja polven pitäminen oikeassa asennossa  24.11.2015
178. Kivut energianpuutteesta ja lämpö sekä positiivisen mielin puuhaaminen  25.11.2015)

Jos jäykistää lihaksensa paikoilleen kuin kohmeloisena edellispäiväisen liikunnan jäljiltä, vaikka liikkuu kömpelösti tai hitaasti tai muutenkaan, niin lihakset eivät ole sopeutuneet senhetkiseen liikkeeseen vaan paikallaoloon, mikä tuntuu kylmässä oleskelusta tutulta kivulta, joka tuo mieleen monta pikku revähtymää esim. reidessä. Pitäisi siis liikkumisessa sosvittaa lihaksisto liikkumiseen eikä paikallaan pitämiseen kuin nyrjähtänyttä kohtaa tukisi.

210. Lihakset maitohapoilla ja mielitekojen mukainen liikkumistapa & pehmennys jälkikäteen  17.12.2015

172. Lihassäryt & krampit ja liikunnallisuus & lämpö

Joskus jos kramppaa kroppaa, vaikka siksi, ettö on liikkunut viileässä ja kroppa on vieläkin viileä, niin lihaksia alkaa kivistää. Se on siis osin kehonlämpötilan alhaisuudesta kiinni, mihin auttaisivat lämpimät vaatteet sisälläkin, mm pitkähihaiset ja -lahkeiset oikein lämpimät alusvaatteet ja lämpimien aterioiden huolehtiminen sekä sauna, siis kehon pitäminen oikein lämpimänä. Osin taas on kyse siitä, että pitää lihaksia jännitettyinä, mikä on vika josta pääsee eroon ottamalla mallia urheilullisista ja liikkumalla liikkumisen ilosta ihan vain liikkuakseen, verrytelläkseen ja lämmetäkseen. Liikkua ei saisi maneerinmaisesti tai jotakin muuta samalla tavoitellen, muita ajatellen, vaan liikkuniseen keskittyen reaktiivisesti niin kuin liikkumisen kannalta luonnollista on. Liikkeet eivät myöskään saisi olla liian ajatellusti ohjattuja vaan niiden pitäisi olla spontaaneja ja tunteidenmukaisia, sosiaalisesti näyttelemättömiä. Pitäisi liikkua rennon eläväisesti eikä jäykän järkiperäisesti.
Ktaso myös 167. Liukkaalla kaatumisen varominen ja pehmentäminen

Lämmittelyohjeita http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2015/01/viileaan-sopeutuminen.html

Katso myös:
129. Selkävaivat ja urautumattomuus & urheilullisuus  11.10.2015
106. Liikkuvuuden ja kunnon ylläpitämisestä  24.8.2015  http://parantamisesta.blogspot.fi/2015/08/liikkuvuuden-ja-kunnon-yllapitamisesta.html
53. Ohjeita kovin heikkokuntoisen liikunnan aloittamiseen  2.6.2015  http://parantamisesta.blogspot.fi/2015/06/ohjeita-kovin-heikkokuntoisen-liikunnan.html
167. Liukkaalla kaatumisen varominen ja pehmentäminen  18.11.2015
182. Paranemisen huonous ja samantapaisten vaivojen parantaminen  30.11.2015
174. Vanhuudenjäykkyys ja liikunnallisuus & herkkyys  24.11.2015
173. Liikunnan jälkeiset lihaskivut ja yhtä suuren huomion omistaminen liikkumiselle  23.11.2015
172. Lihassäryt & krampit ja liikunnallisuus & lämpö  23.11.2015
175. Polvikipu ja polven pitäminen oikeassa asennossa  24.11.2015
178. Kivut energianpuutteesta ja lämpö sekä positiivisen mielin puuhaaminen  25.11.2015

Lihassärkyjä voi tulla, jos liikkuu kovin hitaasti tai erikoisesti. Ne ovat silloin liikunnan jälkeisiä lihaskipuja. Jos esim. varoessaan liikkuu hitaasti, niin se voi lisätä lihasten rasitusta, esim. reisilihasten kumartuessa.Jos varovaisuuttasi liikut omituisesti, nuo asennot ja liikkeet voivat olla keholle sopimattomat, mikä lisää liikunnan jälkeisiä lihaskipuja, kun jonnekin tulee tylirasitus. Siksi olisi paras liikkua tavallisesti, luonnollisesti  ja tavalliseen tahtiin myös, jos on jokin paikka kipeänä.

Tulehduksen jälkeisiin lihaskipuihin kai viileä normaalilämpö ja odottaminen sekä myrkkyjen poistaminen (mielikuva tärkeä) elimistöstä pissaan ja kakkaan.
195. Ihmeparannusohjeyritelmä XX * Tulehdus & turvotus ja tyynnyttävä vaikute ihan terveestä kohdasta  10.12.2015

perjantai 20. marraskuuta 2015

171. Sairaanhoitajien yms lihavuus ja elämänviisauden jakaminen

En tuosta nyt niin tiedä, mutta ovatko ihmiset, jotka tapaavat paljon onnettomassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä työnsä puolesta, esim. sairaanhoitajat, papit ja sosiaalitantat, lihavampia kuin muuten olisivat, jotta jaksaisivat kantaa tuon rasitteen ympäristössään?Toinen siis tarvitsee lisätukea, lisäenergiaa ongelmallisessa tilanteessaan. Luonteva ratkaisu olisi siis hallita eheämpiä, positiivisempia, tuntevampia, uskonnollisempia, elämänviisaampia, tervehenkisempiä, vähemmän rasittavia, vähemmän sosiaalisissa ongelmissa olevia, moraalisempia, hyväätoivovampia yms elämäntapoja aika hyvin niin, että osaa neuvoa niitä toiselle esim. elämällä itse sentapaisesti niin että tuo parempi elämäntapa heti keventää rasitusta riittävästi tai enemmänkin ja sitten vain parannusehdotus siihen päälle.

170. Taitava lääkäri

Tätä nyt en muista, että mistä tämä juttu kertoi, mutta äitini joskus kertoi, että joku suomalainen lääkäri - Tervola-esi-isiämmekö? - oli niin taitava parantamaan, että ihan vain hänet nähdessään potilaat heti paranivat. Hänellä oli niin hyvä käsitys siitä, miten terveet elämäntavat menevät, että siitä mallin ottaminen paransi eri vaivat ja taudit. Vai oliko sairaanhoitaja?

* * *
10.4.2016
Hän kai kuoli matkan päästä ammuttuna rauhan aikana.

169. Kiinan superbakteeri ja hyvä- ja huonolaatuisuuden erottaminen

Nettiuutisissa oli Kiinassa kehittyneestä antibiooteille vastustuskykyisestä "super"bakteerista, joka oli sika- ja kanafarmeilla mutta tyypiltään ihmisten suolistossa tavallisia, joka voi aiheuttaa virtsa- ja munuaisinfektioita.
Jotenkin tulee tuostakin mieleen hyvä- ja huonolaatuinen järki, esim. ajattelukurssini, jonka olen joitakin vuosia sitten lähettänyt myös Kiinaan, mm Kiinan päivälehdelle eli on sielläkin hyvälaatuinen objektiivisuus mahdollista, mutta jos se on uutta ja vaikutukseltaan maailmassa kantavampaa (kuin superbakteeri) niin se varmaan osan ajasta tulee sotketuksi johonkin vanhaan huonolaatuiseen kiinalaiseen ajatteluun, mistä tulee mileen huonous eli taudit (virtsa-pahanteko tai piittaamattomuus (ymmärtämättömyyttään, sanoisi joku , kokonaisnäkemyksellisyyden puutetta, tervehenkisyyden puutetta, myttyyntyneitä ihmissuhteita, vapauden puutetta) ja munuaiset - huoli (huonolaatuisuus, jokin jäänyt huolehtimatta hyvälle tolalle)).

torstai 19. marraskuuta 2015

168. Eturauhasvaivat ja uuden kiehtovan aloittaminen

En oiekin tiedä, mitä eturauhasvaivat ovat, mutta niistä kuullessa syntyy vaikutelma, etteivät nuo miehet enää halua aloittaa elämässään uutta, ole kiehtoutuneita uusien harrastusten aloittamisesta, uuden vuosien mittaisen kasvun mahdollisuudesta kasvun uudenlaiseksi ihmiseksi, stimuloivista ihmissuhteista yms. (vaan ovat juuttuneita vanhoihin kuvioihinsa, ruuan ja työn ääreen, vanhoihin sosiaalisiin kuvioihinsa, tyytyväisiä niihin ja eivät motivoituneita muuhun.) Eli auttaisiko eturauhasvaivoihin jokin pienempimittakaavainen kiehtova uusi juttu esim. viikonloppu mökillä tai muuten jotenkin reissussa vaikkei kovin vaativasti, kiinnostavan aiheen harrastus kerran viikossa esim. kotona puolisen tuntia jotakin vaikka kiehtovantyyppisiä puutöitä, nuorempaan polveen tutustuminen ja kuulumisten vaihto tms.?

keskiviikko 18. marraskuuta 2015

167. Liukkaalla kaatumisen varominen ja pehmentäminen

"Liukkaat kelit
Jää on liukasta. Vielä paljon liukkaammaksi sen tekee, jos sen päällä on vettä, jolloin kaatuu helposti. Syksyllä ja keväällä, kun sulaa ja jäätyy vuorotellen, on jäisiä kelejä niin, että epätasaisen jään päällä on vettä. Silloin on tajuttava, että koko ajan voi kaatua.
Kaatuessa lysäytetään peffa maahan kuin säkki, lösähdyksen loppuosasta iskua pehmentäen, ja otetaan kädellä myös tukea pehmeästi eikä jäykästi, sillä isku voi tuottaa luunmurtuman ranteeseen. Myös lonkkaluunmurtumat ovat jäisillä teillä yleisiä etenkin vanhoilla ihmisillä. Kaatuessa lisäksi yleensä vaatteet kastuvat, joten täytyy mennä heti sisälle vaihtamaan kuivaa ylle.
Astuessa liukkaalle jäälle astutaan tasaiseen kohtaan tai laaksoon niin, ettei alusta ole viettävä, ja pidetään jo astuessakin jalkapohja ihan paikoillaan jäähän nähden. Näin askelista tulee lyhyitä ja kulusta hidasta, mutta paikoillaan oleva jalanpohja pitää jäällä paljon paremmin kuin liikkuva. On myös olemassa jotain liukuesteitä kenkiin, mutten ole niitä koskaan tarvinnut.
Talvella saattaa lumiauran jäljiltä olla lähes huomaamaton kova aivan sileä pinta, johon kaatuu helposti. Parasta kiertää sellaiset!
Varo, etteivät polvesi väänny kaatuessasi.
Liukkaat paikat pääsee kiertämään polun reunoja pitkin, mutta silloin käy helposti niin, että polku levenee sekä askelten jälkien kohdalle että niiden laajaan ympäristöön, ja niin on sekin osa liukas. Siksi ei ole hyvä kiertää liukkaita paikkoja kokonaan tien sivuun astuen vaan vain puolella jalalla astua karheammalle ja puolen jalkaa polulla liukkaalla, niin jää karheaa pitävää polkua myöhemmäksikin eikä tule kaaduttua.
Liukkaalla kulkiessa tulee paljon ihan pieniä sivusuuntaisia horjahduksia ja niin lihakset ovat seuraavana tai sitäseuraavana päivänä kipeinä ja on kovin jäykkä olo, mihin kai auttaisi (vaikka kipeys johtuisi kaatumisesta, jolloin lihaksia on äkkiä kylminä liikuttanut) sauna ja jonkin verran myös kehon pitäminen ihan lämpimänä. Jäykästi ei ole hyvä kulkea jäällä vaan pitäisi olla pehmoisen lötkö, niin ei kaatuessa satuta itseään ja pienet korjausliikkeet ovat helpompia. Liukkaalla kuljetaan ihan hitaasti, etenkin, jos kehosi on jäykkä!
Kun liukkaan kelin jälkeen pakastaa, niin maa jäätyy eikä ole enää niin liukas, mutta on jonkin verran liukas kumminkin. "
Blogistani http://opisuomalaisuus.blogspot.fi  kohdasta vuodenajat

Katso 178. Kivut energianpuutteesta ja lämpö sekä positiivisen mielin puuhaileminen

Katso myös:
Lämmittelyohjeita http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2015/01/viileaan-sopeutuminen.html
129. Selkävaivat ja urautumattomuus & urheilullisuus  11.10.2015
106. Liikkuvuuden ja kunnon ylläpitämisestä  24.8.2015  http://parantamisesta.blogspot.fi/2015/08/liikkuvuuden-ja-kunnon-yllapitamisesta.html
53. Ohjeita kovin heikkokuntoisen liikunnan aloittamiseen  2.6.2015  http://parantamisesta.blogspot.fi/2015/06/ohjeita-kovin-heikkokuntoisen-liikunnan.html
167. Liukkaalla kaatumisen varominen ja pehmentäminen  18.11.2015
182. Paranemisen huonous ja samantapaisten vaivojen parantaminen  30.11.2015
175. Polvikipu ja polven pitäminen oikeassa asennossa  24.11.2015
174. Vanhuudenjäykkyys ja liikunnallisuus & herkkyys  24.11.2015
173. Liikunnan jälkeiset lihaskivut ja yhtä suuren huomion omistaminen liikkumiselle  23.11.2015
172. Lihassäryt & krampit ja liikunnallisuus & lämpö  23.11.2015
178. Kivut energianpuutteesta ja lämpö sekä positiivisen mielin puuhaaminen  25.11.2015

166. Suuruudenhulluus ja esikuvien tason uudelleenarviointi

Usein ihmiset eivät oikein osaa arvioida oikein toisten tasoa, mutta omansa kyllä. Niin että he voivat olettaa, etteivät toiset osaa jotakin, vaikka nämä ihan hyvin hallitsevat sen aihepiirin, ainakin monet. Niinpä he korjaavat jonkin asian omilla heikoilla taidoillaan summittain oikeaksi ja pitävät siitä suurta meteliä siksi, että luulevat sen puuttuvan toisilta. Usein on silloin jokin heidän ammatillisista tai muista esikuvistaan ollut suurin piirtein samantasoinen ja tehnyt samoin, jolloin on kyse kollektiivisesta virheestä, jota on suositeltu sen tekijöille monleta taholta.
Usein jotkut ovat taitavampia, mutteivät ole huolehtineet kaikkea, esim. siksi että korkean ikänsä vuoksi ovat jättäneet alkeisharjoitukset pois tai siksi että toisenlaisen lähestymistapansa vuoksi ja toisentasoisen tuttavapiirinsä perusteella eivät niitä tarvitse, mutta nuoremmat ja taitamattomammat tarvitsevat, ja niin tekevät suureen ääneen sellaista, mikä oikeasti olisi taitavampien juttu ja mikä on vain summittaista tai vain yksittäisten puolien osalta huolehdittu heidän oman taitotasonsa puolesta.
Monesti ihmiset arvioivat muille mahdollista omien taitojensa pohjalta, mikä johtaa harhaan, koska eri ihmisillä on eri vahvuudet ja heikkoudet. Siksi ei omien taitojensa pohjalta voi sanoa, mikä on toiselle paljon, jos tällä on eri taidot. Täytyy taitavampien arvioida noiden tekojen laatu ennen kuin voi sanoa, tekikö kunnollista. Esim. eri asioissa lahjakkailla on usein tähtitieteellisesti eri taitotaso, erisuuruiset saavutukset. Joskus on toinen kaikessa taitavampi ja joskus on toinen jossakin taitavampi muttei kaikessa.
Maailmassa suuret teot ovat yleensä suurten ihmisjoukkoje n tekemiä, ammattilaisten ym. Kukin heistä on kiinnostunut omasta osastaan, joka toki voi olla elintärkeä kokonaisuudelle, oikeuttaen heidät sanomaan, että tein sen mahdolliseksi, näitä suuria asioita ei olisi saavutettu ilman panostani. Toisaalta onko joku vaikkapa suuri kirjailija ilman luykijoidensa sivistynyttä asennetta, oman kansan valtaenemmistön mielipiteitä ja niiden takana olevaa osaamista?
Kaikkea ei voi kommunikoida kaikille. Kaikkien kuulijoiden taitotaso ei siihen riitä. Eivätkä kaikki ole riittävän kiinnostuneita ties mistä tavoittaakseen viestit oikein. Pieleen mennyt kommunikaatio ei ole suuruudenhulluutta, mutta jos suuret teot usein tehdään joukkojen voimin, niin ne jäävät tekemättä, jos kommunikaatiotaidot ja yhteispelitaidot eivät ole kyllin hyvät.

maanantai 16. marraskuuta 2015

165. Psykoosi ja että tutut huomaisivat sen olevan psykologien seuran tuoma vaikute

Ihmisiä johdetaan harhaan termillä "psykoosi", joka tuo sanana mieleen psykologit ja psykologian ja niiden epäterveyden tavalliseen suomalaiseen elämänmenoon verrattuna. Ihmisessä ei ole muuta vikaa kuin että hän on joutunut olemaan tekemisissä psykologisten alojen ammattilaisten kanssa, mikä tuo tuota epätervettä psykologien yms tyyliä. Se ei siis ole mielisairaus, jollei psykologeja lasketa siinä suhteessa monin verroin mielisairaammiksi ja mielisairauden lähteeksi. Ja se ei siis kuulu psykologien tms hoidettavaksi tai psykologian alan osaamisen käsiin vaan hoidoksi sopisi välttää olemasta missään tekemisissä minkään psykologian alaan liittyvän ihmisen tai asian kanssa, ei saa esim. olla tulevaisuudessa psykologin tms arvioitavana.

164. Yritelmä parantavasta kuvasta

Kokeilin vain, pikemminkin onnekkuutta hain
Pikemminkin sellaista miettimistä kuin tätä blogia tehdessä lyhyitä tuokioita, tai niin kuin maailman ongelmia ratkoessa.


* * *
13.10.2016   Tuossa jälki paljon suttuisempi ja taitamattomamman oloinen kuin tavallisesti maalatessa, koska en osannut oikein tavoitella parantavuutta ja keskityttyä vaikutelmien maalaamiseen yhtä aikaa.
Akvarellimaalauspäiväkirjassani kuviani http://akvarelliblogini.blogspot.fi

Josko ne, joilla on parantaminen työnä, maalaisivat parempia parantavia kuvia. Heillä olisi arjessaan jo keskittyminen parantamiseen ja tottumuksissaan näkemys siitä, miten sitä sovelletaan erilaisiin ihmisiin. Avuksi siihen vaikkapa laatimani maalausohje  http://akvarelliblogini.blogspot.fi/2013/05/koiran-valokuvaus-ja-maalausohje.html

17.10.2016 Jos sairaanhoitaja on paljon tekemisissä sairaiden kanssa, niin kai se on huono vaikute kuvaan, mutta mites lomalla tai eläkkeellä? Ensin olisi toki muistumia sairaista, mutta jos ensimmäiset yritelmät maalaisi niin, että auttaisivat juuri sellaisiin vaivoihin, ja ehkä jättäisi näkösälle jonnekin syrjemmälle, ja samalla avaisivat tietä parantamiseen laajemmin, niin saisiko siitä sekä hyvän kuvan, ehkä esillekin jonnekin syrjemmälle, että samalla paremman loman, eläkepäivät enemmän rauhassa omaa elämäänsä varten? 

lauantai 14. marraskuuta 2015

163. Sähköaltistus, sähköiskut ja vaaran välttäminen sekä eheys

Sähköiskuja ja isompaa altistusta sähkölle ja magneettikentille toki pitäisi välttää huolellisesti.

Osa sähköaltistuksen tai sähköiskun tuomasta huonosta olosta johtuu siitä, ettei sähkö ole elinympäristömme luonnollinen elementti vaan liittyy teknologiaan ja rakenteluun. Eheys siis kärsii, kun koko huomio menee sähköön ja teknologiaan, mihin auttaisi eheyden vaaliminen elinympäristössä, esim. viherkasvit, luonto, tervehenkinen elämä ja tervehenkinen elämänsisältö.

Kylläisyys? Hyvät voimavarat? Eheys, esim. ei unenpuutetta? Sovussa ko. teknologian tarpeen kanssa?

30.12.2016   Minullaon vaikutelma, että kun naapurustossa asunut vanhempi erityisen sävellystaitoinen mies, ammattimuusikko tms, sai kovan sähköiskun aina vain uudestaan viallisesta pistorasiasta, niin hän herkällä musiikkimaisella tiedostavuudella havaitsi koko kehonsa, sähkövirran jakauman siinä, virran aiheuttaman rasitteen kullakin alueella sekä raajojensa asennot ja kontaktit esineisiin, lattiaan, kehon osiin yms, sekä sen, että kädet olivat kuivat, sukat jalassa kuivat, lattia ok tavallinen, johto tavallinen yms, sekä ajan kulun ja kehonsa reaktioiden tahdin, jolloin osasi tunteiden ja liikunnallisen lahjakkuuden tapaisella musiikkimaisella tunnelman ja tyylilajin vaihdoksella ohjailla rasitusta, ajatella selkeästi tai jotenkin ok edes, taktikoida ja setviytyä tilanteesta eroon.

perjantai 13. marraskuuta 2015

162. Maanis-depressiivisyys ja epäkohtien korjaaminen

Jos ihminen on väliin kovin suurella puhdilla suureellisesti tekevä ja väliin masentunut, niin hän varmaankin koettaa korjata jotakin suurta epäkohtaa joko omassa elämässän tai maailmassa tai ympäristössä, mikä vaatii työtä isolla tsempillä, paljoa aikaansaamista ja luultavasti tavallista parempaa taitoa, kapasiteettia tms., milloin hän vuoron perään puhuu suurista asioista ja on uupunut tai toivoton tehtävän suuruuden edessä.
Älykkyys voi aiheuttaa sen, että tehtävät kuulostavat muista suurilta, vaikka ovat ihmisille itselleen vain sopivan kokoisia tai jopa liian pieniä. Samalla se myös vaikuttaa sen, etteivät tavalliset ratkaisut kaikki ole oikealle kapasiteetille ja aikaansaamisen määrälle sovitettuja, jolloin oman tien löytäminen voi kompastella alkuun tai muiden puuttuessa hänen asioihinsa.

161. Keuhkoveritulppa ja kävely puistossa

Auttaisikohan keuhkoveritulppiin, jos vaalisi luonnollisia tervehenkisiä virikkeitä (katso kohta 12. sokeritauti) kuten että kävisi usein kävelyllä puistossa päivänvalon aikaan.

160. Veren vähyys ja männyn oksien tunnelma

Verenhukan vähentämisestä katso 5.touko2015 kohta 37. Verenpysäyttäminen http://parantamisesta.blogspot.fi/2015/05/verenpysayttaminen-ja-verenkierron.html .

Kun haava ei enää vuoda, männyn oksien vehreiden osien tunnelma voisi kai tuoda elinvoimaisuutta.
Pue villasukat ja muutenkin lämpimästi, sillä usein syksyisin viileämmät säät tuovat vähäverisen olon, jos vaatteet ovat liian ohuet.

torstai 12. marraskuuta 2015

159. Hammaslangan käyttötavasta

Olen pitänyt hammaslangan käyttöä hankalana ja lanka on joskus
juuttunut hanmapaiden väliin ja nykäyksenomaisesti tullut sitten
yhtäkkiä taas liikeelle. Mutta nyt opin, että kun hammaslankaa siirtää
koko ajan sivuttain pitkiä liikkeitä niin, että se siirtää kaiken
roskan koko ajan hampaan sivuille, niin se liikkuu kuin rasvattu eikä
jää kiinni. Siis esim. hammaslankaa hampaan välistä pois nostaessa
koko ajan laajoja liikkeitä sivusuuntaan.
Elikkä se perusohje oli, ettei hammaslankaa saa painaa hampaiden
väliin tai vetää, koska se silloin voi iskeytyä ikeneen, vaan pitää
pitää hammaslanka kireällä sivusuuntaan, vedellen sitä sivusuuntaan
edestakaisin ja hiljalleen oikealle korkeudelle esim. hampaan tyveen.
Niin hammaslangalla ei ole jännitystä suuntaan, joka voisi osua
kipeästi ikeneen tai vaurioittaa ikeniä.
Kädet voi tukea sormella tai useammalla poskea tai leukaa vasten,
jollei muuten saa tarkkoja liikkeitä ja tarkkaa korkeusarviota
hammaslangasta kulloinkin.

158. Munuainen ja linnunpoikasilta oppiminen

((Tämä kohta ei ole onnistunut vaan vain assosiaatioilla leikittelyä. Jätin sen tähän siksi, että jos tältä pohjalta syntyy jokin parannusaiheinen näkemys myöhemmin, niin tämä muun muassa on tullut mieleen. Ja niin, nyt on näkemys sitten kokonaisuudessaan tässä, mutta olisi ehkä ollut viisaampaa karsia siitä nämä epäonnistuneet kohdat pois.

Kun tuossa munuaisessa on nimessä niin selvä viittaus muniin, niin voisikohan vanha kansa olla tarkoittanut, että munuaisvaivoihin aina kananmunaa? Arvaisin, ettei ihan löysää muttei kovaakaan kananmunaa vaan pikemminkin löysänpuoleista kiinteäksi keitettyä kananmunaa. Valkuainen ja keltuainen erikseen, vankuainen haarukalla muussattuna pieniksi kimpaleiksi ja muussiksi, keltuainen löysähköstä kohdasta sellaisenaan. Juuri keitetystä kananmunasta, muutama jälkiruokalusikallinen, esim. 4 lusikallista, valkuaista ja yksi kukkurallinen keltuaista. Kenties tuoreita vihanneksia tai hedelmiä samalla aterialla, muna pieninä määrinä vihannesten seassa.

En tuota niin tiedä, arvasin vain. Voiko olla, että muna sopii terveille munuaisille muttei munuaisvaivoihin? Tai että se sopii, jos on jokin fyysinen isku vaurioittanut munuaista, että munuaisen aine on kuin munan aine? Tai että munansyöntiin on aina kiinnitettävä huomiota, jos on jotakin munuaisiin liittyvää vaivaa? Tai että munansyöntiä on varottava, jos on munuaisvaivainen?))

* * *
7. maaliskuuta 2016
Jos munuaiset jonkin tiedon mukaan liittyvät pelkoon, niin voiko olla, että linnunpoikanen munassa miettii elämää ja maailmaa kovin kovalta kannalta ja löytää sitten kumminkin kovin kauniin tavan elää laululinnun elämää, niin voiko olla, että linnunpoikasilta keväisin, esim. linnunlaulusta, voisi oppia kykyä kasvaa (kuin linnunpoikanen munassa ollessaan) vaikeuksien ylitse kauniimpaan harmonisempaan elämään kovassa maailmassa, maailman kovuuteen kompastumatta?

157. Ihmeparannusohjeyritelmä XVIII * Rukoileminen ja parantuminen

Jos joku on oikein sairas ja rukoilee paljon parantuakseen, niin mistä johtuu, ettei hän parane? Eikö hän ole kyllin hyvällä tavalla uskonnollinen? Onko hän liiaksi vanhoihin tapoihinsa piintynyt? Pitäisikö hänen paljon rukoilemisen ja hengellisyyden lisäksi tehdä elämäntapamuutos paremmin parantuvaan päin? Omaksua elämäntavakseen hengellisen tien elävöittävä ja aidosti uskonnollinen, positiivisten tunteiden mukainen, ihmissuhteissa rakentava ja hyvää toivova, maailmassa moraalinen ja hyvää toivova, elämäntavoissa tervehenkinen ja tunteidenmukainen, uskonnollisuudessa tunteita koskettava, elämäntavallaan mukaan lähtevä monenlaiseen kauniiseen ja hyväätekevään, vanhoista urista luopuva, uudella vireellä uutta uskonnon virittämää elämää aloitteleva...

keskiviikko 11. marraskuuta 2015

156. Suolisolmu(?) tms paikallinen vika ja viereisten terveiden osien tunnelman ulottaminen ongelmakohtaan

Jos on paikallinen vika vaikkapa suolessa tai jäsenessä, niin se kohta on usein huonolla liian kramppaavalla ja liian tökeröllä hengettömällä tavalla pidetty. Jos silloin lakkaisi pitämästä sitä niin huonolla tavalla ja sen sijaan ulottaisi viereisistä tia kaikistakin terveistä osista tunnelman varovasti levittäytymään kipeään kohtaan, niin oppisi hyvällä elävällä tavalla pitämisen ja herkkyyden sekä tervehenkisyyden tuolle ongelmakohdallekin, mikä auttaisi sitä parantumaan.

155. Näistä ohjeista

Olen yrittänyt laatia näitä ohjeita vähäisen osaamiseni pohjalta niin, että vaikkeivät ne toimisi, niin eivät ainakaan sanottavasti haittaisi ja toisaalta olisivat hyväksi elämälle ylipäätään.
Olen yrittänyt kuvata keskeiset hahmot, joihin ymmärrykseni kussakin asiassa perustuu, niin että vaikka ei ymmärtäisi asiaa juuri oikein, niin riittävän oikein kumminkin. Ja toisaalta keskeiset tekijät oppimalla oppisi minun parantamisnäkemykseni verran omaan osaamiseensa lisäksi.
Lukijoiksi olen ajatellut niitä, joilla on hyvä oma arvostelukyky ja jotka muodostavat omaa näkemystään useasta lähteestä itse arvioiden ja omaan elämänkokemukseensa luottaen. Näitä olen ajatellut olevan vanhemman vöen, sairaat läheisineen silloin kun tutustuvat sairautensa parantamismahdollisuuksiin, sairaanhoitajat ja parantamistaidon oppimisesta kiinnostuneet - tai siis jokin osa näistä ryhmistä.
Olen yrittänyt kirjata näitä ihan ok hyväonnisina hetkinä ja jättää pois sellaiset yritelmät, jotka ovat tuleet mieleeni huono-onnisina hetkinä, esim. liiaksi johonkin sairauteen eläytyessä. Olen pikemminkin pyrkinyt kirjaamaan sen, mitä etäältä katsoen, terveenä, tulee mieleeni kuin sukeltamaan siihen, että näin sitä totta tosiaan sairastuu vaikka mihin.
Näillä ei ole kummempaa kokomuspohjaa tukenaan, mutta ihmissilmääni olen käyttänyt ja muistikuvia kohtaamistani ihmisistä.
Tässä vaiheessa koen, että näistä on muodostunut jonkinlainen näkemys, joka auttaa miettimään, miten voisi parantua. Eniten näkemystä on syntynyt ihmeparannusohjeyritelmistäni. Erityisen hyvänä pidän sitä, että niistä olen oppinut jotakin parantumista auttavien valintojen teosta ja arvioista siitä, mikä seura voisi edesauttaa paranemista ja mistä taas pitää pitää etäisyyttä.

maanantai 9. marraskuuta 2015

154. Liika teenjuonti ja jalkojen pitäminen lämpiminä

Jos juo lämpimikseen liikaa teetä, niin pitäisi pukea villasukat ja jalkoihin ylipäätään lämpimästi, esim. viltti useasti jalkojen ympärille, jottei tule viileä.
Ei saisi juoda teetä niin viilenneenä vaan kuumana jo.
Pitäisi olla liikunnallinen eikä istua viileässä. Liikunnallisuus saa veren kiertämään koko kehossa ja niin kehon lämptilan arvipinti ja säätely ovat helpommat. Paikoillaan viileässä istuvalle kai käy niin, että osa kehosta viilenee liikaa ja jos juo teetä, niin osa on kuuma, mitä eroja liikunta tasaisi ja toisi omaa lämmönbtuotantoa.
Ihminen kaipaa myös miellyttäviä virikkeitä, kuka aktiivisempia ja kuka laimeampia, jottei tee olisi ainoa virike. Ks. kohta 12. Sokeritauti luonnollisista virikkeistä ja kohta http://parantamisesta.blogspot.fi/2015/06/ohjeita-kovin-heikkokuntoisen-liikunnan.html liikunnasta.

Kasvit ovat sopeutuneet ilmastoon ja niin intialainen tee voi tuoda Intian ilmastoon sopivan tavan olla sään kanssa mm verenkierron ja lämpötalouden osalta, mikä johtaa suurempaan lämmönhukkaan ja sitä kautta lisää paljon teenjuontia. Suomen ilmaston kasveista tehty tee olisi parempi Suomen ilmastossa, voisipa vähentää viileästä johtuvaa teenjuontia.

Lämmittelyohjeuita http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2015/01/viileaan-sopeutuminen.html

16.heinä2016 Jos liika teenjuoti on tottumus, pitäisi silloin, kun ei tunnu siltä, että joisi teetä, niin pitää kunnolla taukoa teenjuonnista yms liiasta juomisesta koko päivä ja seuraavana päivänä pitää huoli, ettei repsahda teenjuontiin vaan virittäytyä terveempiin elämäntapoihin, jolloin jos juo teetä, niin kupillisen tai kaksi ihan eri hengessä kuin ennen eikä tapoihinsa romahtaen. Mutta toki silloin pitää pukea lämpimämmät vaatteet, kun ei kerran tee lämmitä, tai urheilla, syödä, huolehtia lämmöstä muulla tavoin. Muttei tietenkään ole pakko olla yhtä lämmin, jollei tunnu siltä vaan viihtyy viileämpänä, voihan sekin olla eri elämäntavan osa, mutta pitää varoa, ettei epähuomiossa viilene liikaa ja repsahda sitten teenjuontiin siksi. 

10.12.2016   Ei pitäisi tuulettaa jatkuvasti ikkunanraosta niin, että jaloissa on kylmä, vaan kerralla paljon ja laittaa sitten ikkuna ihan kiinni, jotta kylmä ulkoilma äkkiä lämpenee kuivaksi sisäilmaksi, joka tuntuu lämpimältä. Jos haluaa kuulla ulkoa linnunlaulun, kulkijat ym äänet, niin ikkunan voi pitää hienoisesti raollaan niin, että tiiviste hiukan koskee ikkunanpuitetta joka kohdasta, muttei lytisty puitteen ja ikkunan väliin, niin äänet kuuluvat hyvin mutta sisään ei tule lähes ollenkaan kylmää ilmaa.

sunnuntai 8. marraskuuta 2015

153. Kehonlämpötila on kullakin yksilöllinen

Koulussa opetettiin, että kaikkien ihmisten kehonlämpötila on37C silloin, kun he ovat terveitä, mutta eihän se ollenkaan niin ole. Kehonlämpötila on yksilöllinen, esim. minulla 34.5C ja kun on yli sen olen kuumeessa ja kun ali niin on vilu ja lämmittelyn paikka.
Terveessä normaalilämmössä yksilön toimintakyky on parhain, hän on hyväntuulinen, hyväntahtoinen, viihtyy ja voi hyvin, on terve ja fiksu tervejärkiseen tapaan ja aistit toimivat hyvin ja kirkkaasti.
Jos oma noirmaalilämpö on kuumempi, tokkuraistuu ja kuumassa ajattelu hajanaistuu muuttuen impulsiivisemmaksi. Viileässä taas liikkuminen ja järjenjuoksu menee kömpelömmäksi ja kroppa jäyhemmäksi, aistit tokkuraisemmiksi.

Lämmittelyohjeita http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2015/01/viileaan-sopeutuminen.html

22.12.2016   Voikohan kehonlämpötiloista olla samanlainen sekaannus kuin vihreillä luomu- ja tavallisen maanviljelyn torjunta-ainemääristä, eli joku on vain korjannut tiedot oman ennakkoluulonsa mukaisiksi? Oma vaikutelmani on, että ulkomaalainen kuumasta maasta kestää ja tavoittelee kylmempää kehonlämpötilaa kuin suomalainen, ja kai toipuu siitä paremmin, kun taas lappalainen Etelä-Suomessa vaikuttaa terveen lämminveriseltä eteläsuomalaiseen verrattuna. Joskus tropiikissa(?) matkatessani paikallisten kädet tuntuivat viileiltä, eiät lämpimämmiltä kuin omani. Olisihan tuo mielekästä: kylmässä tarttee olla varanto lämpöä ja kuumassa ilmastossa taas varanto viileyttä, niin pärjää hyvin. 

152. Tervola-nimestä

Äitini, joka oli Tervola-sukua muttei itse ollut ollut nimeltään Tervola, kertoi lapsuudessani, että Tervola suvun jäsenet katsottiin niin paljon lääketieteellistä tietämystä ja omaa parannustaitoa omaaviksi, että heidät otettiin lääkäreiksi ja sairaanhoitajiksi ilman lääketieteen koulutusta.
Toisaalta hän kertoi, että terveyden vaaliminen oli siitä hyvä linjaus, että se opetti muutenkin elämänviisaammaksi ja viisaammaksi, suuremman ymmärryksen omaavaksi. mikä toi maailman suuria kysymyksiä parannettaviksi, korjattaviksi ja vei ison osan Tervoloiden energiasta. Tämä puoli Tervola-nimessä tai siis terveissä elämäntavoissa on minua itseäni aina kiinnostanut ja lääketiede taas ei. Mutta kirjailen näitä näkemyksiäni sitä mukaa, kun niitä tulee mieleen. Muista aiheista olen kirjoittanut paljon, mm omakustannekirjoja ja blogeja sekä videoita asiaaiheista.

17.4.2017   Tämän blogin ideana on tehdä tuo Tervola-nimen tuomien parantajantaitojen oppiminen kaikille peruskoulun Suomessa käyneille vilpittömästi parantamisesta kiinnostuneille mahdolliseksi, sillä pyrin kirjaamaan ihan koko parantamisnäkemykseni tähän. Lisäksi linkeillä kirjoitus terveistä elämäntavoista ja toinen vuodenajoista, jotakin ajattelukyvystä yms. Mutten nyt sitten ole kysellyt, että mihin tämän blogin ohjeet kelpaavat. Kirjoittelenpahan vain varmuuden vuoksi.

7.7.2017   Muistelen äitini kertoneen, että ainakin aikanaan laissa tais äädöksissä on erikseen mainittu, että Tervola-sukunimen omaavat kelpaavat ilman lääketieteen koulutusta lääkäreiksi ja sairaanhoitajiksi, saavat jopa lääkärin tai sairaanhoitajan paperit toiveensa mukaan, jos vain osaavat hygienian tms ok. Tämä siksi, että Tervola-suvun jäsenillä on tavannut olla hyvät parantajantaidot, kai kaikista parhaat, ja parhaat parantajat on luonnostaan haluttu lääkäreiksi ja sairaanhoitajiksi, jos ovat kiinnostuneet noista töistä. Kenties oli myös mainittu, että muut vastaavat tai paremmat parantajantaidot omaavat pääsisivät myös lääkäreiksi ja sairaanhoitajiksi, ainakin jos ovat suomalaisia ja parantajantaidot ovat Suomeen sopivan tyyppiset, esim. jonkun Tervolan opettamat. Tervola-suvun jäsenet ovat tavanneet sanoa, että parantajantaidot johtuvat sukunimestä Tervola eivätkä ole suvun perimäviisautta, vaan jokaisella Tervolalla onollut oma näkemyksensä, oma lähestymistapansa.
Äidinäitin luopui Tervola-nimestä naimisiin mennessään. Äitini oli akateemisesti suuntautunut, insinöörimiehiä arvostava ja koulua piti aina suuressa arvossa senkin jälkeen kun lapsensa olivat jo ajat sitten käyneet koulun. Siksi ajateltiin, että jos opin hänelle ja samoin suuntautuneelle isälleni selittämään asioita lapsena ja nuorena, niin aikuisena osaan kirjata ylös koko parantamisnäkemykseni alusta asti, jos otan Tervola-nimen, mikä minulla on nyt 12 vuotta ollutkin ja olen 45, nainen, lapsesta asti terveistä elämäntavoista, urheilusta, luonnosta ja maailman parantamisesta kiinnostunut, muttei ollenkaan taudeista yms,lääketieteestäkään. Nämä nyt koossa olevat 500 blogikohtaa ovat pääosin muutaman viime vuoden ajalta. Alunperin tavoitteena oli kai parantaa 200 tai 300 tautia, lapsena puhuttiin jsotakin sentapaisesta. Mutta ideana on, että peruskoulun käynyt pystyisi nämä useimmat ymmärtämään. Kirjoittaessani tavoitteeni on ollut, että sairas itse voisi lukea vaivastaan kertovan kohdan tai sen joku juuri lukenut hnelle selittäisi, ja niin paranisi lääkkeittä, hoidoitta. Opetustaitoni ovat tavanneet olla erinomaiset, siitä tuo, että juuri lukenut: jokin osa näkökulmasta saattaa olla opetuksellisesti valittu. En ole lääke- tai ruuanlaittoharrastunut, niin lääkkeistä en osaa sanoa. Lienevätkö jotkin niistä kehitettyjä käsilläparantramistaitojen yms osviitan pohjalta, luulen. Mutta tässä kumminkin koko parantamisnäkemykseni, eli jos se toimii, niin sillä ehkä pääsisi lääkäriksi tai sairaanhoitajaksi, mutta lisäksi tarvitaan terveenä pysymisen taitoja, kiinnekohta terveyteen aina, mutten niitä osaa opettaa.
Tuo blogikohtien määrä, nyt noin 500, vaikuttaa kovin suurelta, mutta toisaalta tauteja ja vaivoja on monta ja niiden parantaminen on tärkeää. Jo yhden vaivan olennainen huojennus monelta riittää motivoimaan tuon 5min- 15min, mitä sen parannusryitys vie tietokoneella kirjoittamista, ja miettimisessä taas tapaan olla kovin nopea. Sen sijaan ikävää on, jos aihepiiri jää päälle, sillä nämä ohjeet syntyvät terveyden näkökulmasta ja katoavat näkyvistä, jos joutuu sairastamisen näkökulmaan. Vertailun vuoksi Haaveammattiin-blogissani http://nopeaoppisuus.blogspot.fi on hyvin osaamani lahja- ja taito-ohjeet, joita on yksi varsinainen kumpaakin ja muutama lisäohje, mutta sosiaalisen lokeron vaihdon ohjeita en osannut kunnolla, minulla oli vain joukko huomioita aihepiiristä, muttei yhtä arkijärkistä hyvin toimivaa avainta kaikkeen kaikille, ja niin noita lokeronvaihdon ohjeita yms elämänohjeita tuli yli 500. Ajattelukyvystä puolestaan olen laatinut noin 15-20-kohtaisen ajattelukurssin blogissani http://pikakoulu.blogspot.fi , mutta älykkyydestä en oikein tiennyt, mitä siitä vielä pitäisi kertoa, ja niin älykkyyteen ja taitoihin liittyviä ohjeita on minulal videomuodossa 200 tai muutama sata, mitä lie, ja tavallisia väärinkäsityksiä käsitteleviä älyä huonontavia virheitä löysin yli 50 kohdan verran. Eli tuo blogikohtien runsaus johtuu siitä, ettei oikein tiedä parasta ratkaisua,mutta on monta huomiota, niin kuin kai muillakin kympin oppilaillakoulussa ja maailmasta laajemmin kiinnostuneila.

151. Väliin jääneet sydämenlyönnit ja elinvoimaisuuden painotus raajoissa

Jos sydän jättää väliin lyöntejä, se kai lyö liian keveästi ja voimattomasti ja silloin elinvoimaisuus auttaisi, mutta ihan sydämen kohdalla täytyy olla varovainen ja siksi toimia luontevasti, mutta raajoissa ja keskikehon ulommissa osissa voisi elinvoimaisuutta painottaa erityisesti, niin kokonaisuuden ollessa elinvoimaisempi löisi sydänkin tavalliseen tapaan.
Että sydän löisi siinä raajojen elinvoimaisuuden mukana, ja keskikroppakin ja sydämen seutu saisi olla elinvoimainen, mutta oman taidon mukaan, että mikäon sydämelle ja voinnille hyväksi.

lauantai 7. marraskuuta 2015

150. Tunteva näkö sumea ja se, ettei sotke näköä ja tunteita

Joskus, kun joku yrittää olla tunteva, hän tavoittelee tuntevan oloista näköä. Tai jos opettelee maalaamista, niin hän saattaa sotkea tunteet ja näön yhteen. Mutta tunteet koskevat kokonaisia aiheita ja tekevät niille sumeat reunat niin kuin tunnekin on laaja-alainen eikä kireän pikkutarkka. Sen sijaan näkö liittyy toimeliaisuuteen ja ajatteluun ja huomaa myös asioiden yksityiskohdat. Ei kuulu katsoa niin, että näkö muka olisi tunne, vaan maiseman asioista tunnetaan kuýllä, mutta se ei ole näköön liittyvää.
Maiseman tunnelmallisuus katsellessa tai maalaterssa liittyy siihen, mitkä puolet maisemasta korostuvat havainnossa, esim. värit vai ajatukset, käytännön tekemiset aistirikkauksineen vai koulutuksen mukaiset huomiot. Esim. männynkäppyrä voi olla tunteva kasvutavaltaan. Samoin maalatessa pienet piirteet voivat olla rytmiltään ja muodoltaan sellaisen elämän tunnelmaisia kuin mitä maalaaja haluaa kuvata. Maisema ei ole siis sumentunut tunteiden näköiseksi, vaan maalaaja kuvaa tunteiden kannalta kiinnostavia aiheita ja valitsee värit sekä osan tunnelmasta sen tunnevireen mukaan, mitä haluaa kuvata. Maalarilta kysytään elämäntaitoa ja elämäntaito tuo tavan elää arkea, joka on jotenkin parempi kuin katsojan tavallinen arki, mikä tekee kuvist kiinnostavia ja malliksi sopivia.

keskiviikko 4. marraskuuta 2015

149. Poskiontelontulehdus ja kevennys & positiivista elämänsisältöä

Tätä en taaskaan tiedä, mutta auttaisiko mitään jos keventäisi elämäänsä positiivisemmaksi syömällä appelsiinia, jälkiruokaa ja juomalla maitoa, ihan vaan sillä lailla kuin ruokavaliossa muutenkin voi niitä olla? Tai sitten muutenkin keventäisi elämäänsä, muuttaisi kuvioita positiivisemmiksi ja karsisi jotakin työikävää, moraalittoman ihmissuhteen tms pois, esim. menisi työväenopiston kuorokurssille tai mitä harrastuksia nyt onkaan, aloittaisi siis, tai aikoisi lupaisi itselleen ja lähipiirille, niin keventäisikö oloa, lämmittäisi sydäntä? Entä jos kannattaisi pikemminkin naisten positiivisia tuntevia elämänmyönteisiä mielipiteitä kuin miesten?

148. Hammasrivin suoruus ja edustusperspektiivin tapaan käytetty sivistynyt perspektiivi

Vaikutelmani on, että jos hammasrivistö on suora ja säännöllinen, niin henkilön sivistynyt perspektiivi on ulkokohtaisesti edustusmielessä käytetty ja muuten jos hammasrivistö on vänkyrä, se kuvastelee sivistyneen perspektiivin eri osien erilaisia hahmotustapoja ja niiden erilaisia rooleja elämässä. Eläinten hammasrivistöjen erilaisuus ihmisen hampaisiin nähden kuvastelee niiden erilaista näkökulmaa elämään. Luonnollisuuden korostaminen kai tuo eheyttä ja pyöreälinjaisuutta hampaille. Koirien kulmahampaat ehkä liittyvät ylimielisyyteen.

Hampaat tuntuvat olevan jotenkin löperömmin, jos miettii paljon ja pehmoisesti, että mitenköhän mun hampaat jakselee, kun taas jos miettii pitävänsä puolensa jäykästi ja purevansa vahvasti crunts crunts, niin hampaat tuntuvat olevan vahvasti paikoillaan.

30.4.2016 Kapea ei-laaja-alainen ajattelu kenties tekee hampaista kapeammat ja suorakulmaisemmat muodoltaan, kun taas laaja-alainen ajatteluperspektiivi tekee hampaista leveämmät ja pyöreähkömmät ja kai monimutkaisemman muotoiset. Rosoiset asenteet ihmissuhteissa tekevät kai hampaiden purupinnasta vuoristoisen ja toisten perspektiivien mukana kulkemisen taipumus joistakin hampaiden pinnoista sileitä. Voisikohan tältä suunnalta löytää isoimpien piirteiden myötä syntyvän käsityksen siitä, kenellä on millaisetkin hampaat ja mitkä piirteet tekevät hampaista terveet ja vahvat. Perusteettomuus tekee kai noita elämänalueita vastaavista hampaista heikkoja ja vahvasti terveellä tavalla eläminen vankalla pohjalla tehden hampaista vahvoja, tms.

Uskonnollisuus vaikuttaa kai eri tavoin eri ihmisten hampaisiin riippuen siitä, millä tavalla he ovat uskonnollisia ja mitkä heidän muut vahvuutensa ja heikkoutensa sekä luonteenlaatunsa ovat. Uskonto kai joko vahvistaa hampaita tai tekee niihin osaa pehmeyttä. Jos uskonto pehmentää hampaita, niin terveisiin ikiaikaisiin elämäntapoihin, niiden tyyppisiin piirteisiin kaikenlaisissa asioissa satsaaminen kovettaa ja vahvistaa hampaita.
Vahvojen hampaiden olettaisi liittyvän hyvään vahvaan laatuun ja luotettavuuteen siinä, kun taas pehmeiden hampaiden höttöön ja vailla kunnollista perustaa olemiseen, siis esim. näyttelijöillä olisi monella taipumusta pehmeisiin hampaisiin. (Poikkeuksena näyttelijöistä ne, jotka eivät alunerin olleet näyttelijöitä vaan joilla iän tuoma kokemus ja näkemys on kiteytynyt muille malliksi kelpaavaan hyvälaatuiseen muotoon: esim. vanhukset näyttelemässä harrastajateatterissa rakkaustarinaa malliksi nuoremmille?)
Auttaisikohan kunnollinen järki koko ajan kaikessa noudatettuna, sen oppisi keskivertoihminen ajattelukurssistani http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2013/11/suomalainen-ajattelukyky-helppo-kurssi.html .

23.8.2016 Moni on kai omalla mittapuullaa juuri ihan vankasti elävä ja saisi siis vahvat terveet hampaat, jollei niin vertailisi muihin. MUtta uskonnollisissa ihmisissä voi olla valtavan taitavia ja valtavan eritaitoisia, eli jos vertaa taitotasoaan uskonnollisiisn, niin ei joihinkin verrattuna ole kyllin vakuuttava vaan jäisi heikkohampaiseksi tai menettäisi hampaita, vaikkei muuten, heihin vertaamatta, taitotasossa tai hampaissa olisi mitään vikaa vaan lujat vahvat hampaat.

15.2.2017  http://uskontojajarki.blogspot.fi/

147. Vänkyrät sormet ym jäsenet ja se, ettei sotke eri perspektiivejä

En tätä tiedä, mutta vaikutelmani on, että jos yhdessä perspektiivissä aloitetun asian jatkaa loppuun toisessa tai kenties kolmannessakin perspektiivissä, niin tuota elämän osaa vastaavat jäsenet menevät vänkyröiksi. Kun taas, jos erottelisi perspektiivit ja pysyisi samassa perspektiivissä kussakin aiheessa, vaikka voisi erotellen käyttää useampaakin perspektiiviä, niin, ettei yhdessä perspektiivissä alkanutta tekoa vaihtaisi toiseen perspektiiviin vaan kukin osa olisi selväjärkisesti eroteltuna erikseen, niin jäsenet olisivat suorat. Luulen, että iän myötä voi muuttua se, miten suorat tai vänkyrät jäsenet ovat.

146. Masennus & itsemurha-aikeet ja isojen ongelmien korjaaminen

Olen kirjoitellut ratkaisuehdotuksia isoihin ongelmiin ja kerännyt niistä maseenuksen ja itsemurha-aikeiden vaivaamien avuksi linkkejä blogiini Piristystä masentuneille http://eroonmasennuksesta.blogspot.fi . Lisäksi voisi olla iloa siitä, mitä kirjoitin sokeitaudista http://parantamisesta.blogspot.fi/2013/01/sokeritauti-ja-virikkeiden-paljous.html . (Lisäsin sen muuri tuohon toiseen blogiin.) Uskontohan on hyvä apu myös, ja tervehenkisyys.

maanantai 2. marraskuuta 2015

145. Crohnin tauti ja tervehenkisyys & vapaa-ajan kivat tekemiset & mallia eläimiltä

Jossakin joskus törmäsin kirjoitukseen Krohnin taudista, joka on jonkinalinen tulehduksellinen suolistosairaus, jolla on muitakin oireita, jotka tuovat mieleen ruotsinkielisille tyypillisen sosiaalisen pakon: yritetään ängetä kaavaan liian tarkkaan, oma tekemisentapa ja tervehenkisyys unohtaen, kauniista asioista otetaan vain kaavamainen muoto eikä vapaata meininkiä "Elä ja anna toisten elää"-periaatteella. Myös taitojen opetteleminen eläimiltä voisi olla hyväksi: esim. tarkat silmät, urheilullisuus, tuntevuus elämän keskellä ym. Tunnelmatajun vaaliminen voisi olla hyväksi: esim. radion musiikkia ja liian työkeskeisyyden välttämistä.

144. Astronautit ja luonto&naisnäkökulma

Katselin äsken pätkän netistä, kun kansainvälisellä avaruusasemalla oli ollut väkeä 15 vuotta, niin astronautit näyttivät kamalan miesvaltaisen työyhteisön tyyppisiltä. Voiko osa avaruudessa oleskelun tuomista terveydellisistä ongelmista johtua liian miesnäkökulman käytön vaikutuksista niin kuin liian miesvaltaisilla työpaikoilla ylipäätään, niin kuin ripuli vaikka. Jos vaikka lukisi jotakin enemmän vapaa-ajan aihetta välillä tai harrastaisi musiikkia? Ovatko kasvit tai lemmikkieläimet mahdollisia? Entä naisastronauttit useammin? Uskonto ym kaunis?

Jos ihmiskunnan avaruuden valloitus jatkuu ja etenkin jos rakennetaan avaruuteen siirtokuntia, joissa eletään pidemmän aikaa, tai jos matkustetaan kauas niin että matka vie pitkän aikaa, niin olennaisin ongelma on elinolojen keinotekoisuus. Ihminen tarvitsee toimiakseen tietynlaista elinympäristöä: ihmiselle luonnollista, samaa kuin evoluution kuluessa kasveineen eläimineen järvineen metsineen. Ja samoin ihminen tarvitsee luonnollisen elämän elementtejä ja kyllin aistirikasta ja tervehenkistä ympäristöä. Jos jokin elementti puuttuu kaikilta yhteisön jäseniltä, niin siltä kohden yhteisö luultavasti menee epäkuntoon, mikä on pidemmän päälle vanhingollista. Esim. Suomen ilmastoon tottumattomat menevät Suomessa tyhmemmiksi kuin mitä alkuperäisessä ilmastossaan olivat, vaikka ilmastoerot ovat osa luonnollista elinympäristöjen variaatiota. Terveet elämäntavat ja terve luonnollinen elinympäristö ovat ihanne, jota tavoitella myös avaruusaluksia yms rakennettaessa.

143. Apeus ja lämpimät vaatteet

Jos on kroppa liian viileä, tulee apea olo, jolloin auttaa pukea selvästi lämpimämmät vaatteet ja se, ettei laihduta juuri silloin.

Lämmittelyohjeita http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2015/01/viileaan-sopeutuminen.html

Katso myös 32. Lämmittelyohjeita ja talviulkoiluohjeita (yht. 150kpl), vuodenajat (pitkästi) ja terveet elämäntavat (110kpl) 

142. Skitsofrenia ja arkijärkinen yhteisön toiminnan ymmärrys

En tätä nyt niin tarkkaan tiedä, mutta eikö skitsofrenia ole sitä, kun joku luulee itseään joksikin muuksi henkilöksi kuin on tai useammaksikin, tai sitten on vainoharhainen.
Jos nyt miettii tuota itsen ja muiden välisen rajan häilyvyyttä, niin ei se ole tuollainen että tämä blokki luulee itseään tuoksi blokiksi vaan ihmissuhteet ja minäkuva ovat paljon monimutkaisemmat ja hienosyisemmät ja yleensä arkijärjen paremmin ymmärtämät.
Jos yksilö on nuori tai taitamaton, hän nojaa toisiin. Samoin hän nojaa, jollei itse huolehdi jostakin, mitä tarvitsee, vaan muut huolehtivat sen hänelle esim. siksi että ovat yhteisön toiminnasta huolehtivia eli moraalisia luoteenlaadultaan, mikä lähinnä on noiden asioiden hahmottamisen arkijärkisyyttä liian etäännyttävän tuulesta temmatun teoreettisuuden sijaan. Silloin siis osa asioista ja teoista on kyllä yksilön itsensä tekemiä pitkälti omin päin (alkeellisemmat asiat) mutta osassa hän nojaa toisiin, esim. toistaa toisten mielipiteitä tai tekee ohjeen mukaan. Eri ihmisten taitotaso on erilainen ja eri elämänalueilla, joten aikuinenkin voi nojata tisiin paljon tai nuori olla niin paljoa nojaamatta.
Laumoittuminen tuo omaan olemukseen toisten piirteitä: tehdään yhdessä, ollaan rytmitytty samaan tahtiin ja pitkälti samaan perspektiiviin taitotasoineen ja puheenaiheineen. Yhdessä tehden voi hyötyä toiten taidoista, sosiaalisesta tuesta, saada seuraa, ehkä perustaa perheen. Se, miten paljon kulloinkin on vaikutteita muilta, vaihtelee.
Esikuvat ovat niitä tahoja, joista ottaa kenties eniten mallia tai ainakin on motivoitunut ottamaan mallia, vaikkei niin paljoa näkisi, vaikka toinen olisi kovinkin etäinen kuten vaikka laulaja, jota ei ole koskaan tavannut. Taitoja oppii esikuvilta. Taidot perustuvat tekemisentapaan, joten taidon oppimisen myötä muuttuu enemmän samantyyppiseksi kuin esikuvansa. Osa taidoista on esim. sellaisia että kuinka olla tietyn elämänalan tai ammatin ihminen, jos se kerran on oma suuri haave, ja silloin ryhtyy elämäänkin siihen tapaan, vaihtaa ihmistyyppiään, tuntee päässeensä omilleen, itsenäistyneensä, aikuistuneensa. Osa ihmisistä on ihastunut matkimaan taitoja seksuaalisten suhteiden myötä, jolloin he vaihtavat yhdestöä kiehtovasta ihmistyypistä toiseen, luultavasti jonkun tietyntyyppisen ryhmän sisällä.
Ihmisillä on taipumusta etsiä sosiaalisia strategioita, joilla pärjäisi hyvin elämässä, mutta mitä he valitsevat reitikseen, on hyvin yksilöllistä: yksi haluaa erikoisen hienon kuuloisia asioita, toinen tavallisuutta, kolmas statusta, neljäs ihmissuhteita. Jos tällainen sosiaalinen strategia tulee liian lähelle eri tyypin strategian valinnutta, esim. siksi että joku sotkee henkilöt, niin henkilöt tyypillisesti saavat allergisen reaktion noita toisia tyyppejä kohtaan ja löytävät niistä jonkin vian, miksi se strategia ei ole hyvä, vaan vaikka kulahtanut.
Vainoharhaisuus tuntuisi liittyvän siihen, kun muut haluavat salata jonkin ikävän asian mutta yksi/uhri on puhunut siitä ääneen, tai kun joku on havainnonteossa ihan aloittelija. Usein sattuu, että joku on ilkeä toiselle ja kun kysytään, että tapahtuiko sellaista, niin vastaa, ettei hän mitään ikävää tehnyt, tavallista vaan tässä kaverinsa kanssa, mitä lie perättömiä luullut uhri. Tai sitten kun mikrofoneja, kännyköitä yms tosiaan on olemassa, niin varmaan sitä sattuu, että joitakuita vakoillaan, ja koska se kysyy niin paljon työvoimaa, niin luultavaa on, että jotakuta sillä kertaa vakoillaan oikein urakalla ja toisia taas ei ollenkaan tai melkein ollenkaan. Jos niissä on ulkomaita mukana, niin yleensä asia halutaan salat, jos siis maa on mukana eikä vain sen kansalaisia. Toisaalta suomalaiset ratkaisut sopisivat moneen maahan ja niitä halutaan markkinoida maailmalle hyväätekevinä, muttei tiedetä, miten niitä oppisi, jollei mm kiinnostumalla suomalaisuudesta ja siis myös Suomen vakoilusta. Niin että tavallaan Suomi on vakoilumyönteinen maa, mutta se on toki eri asia kuin vaikka potilastietojen kalastelu rikollisiin tarkoituksiin.

141. Trauma ja samalta uhalta varjeleminen

Jos ihminen kokee jotakin kamalaa tai on joutunut liian lähelle jotakin kamalaa vaaraa, hän oppii tunnistamaan sen helpommin, omin voimin varjelemaan itseään ja samantapaisessa tilanteessa olevia tuontyyppisiltä vaaroilta. Tyypillisesti siihen kuuluu, että oppii tunnistamaan jonkin piirteen ympäriustössä tai ihmisissä, mitä ennen ei huomannut ainakaan niin selvään ja mitä muut eivät kenties pane merkille yhtä hyvin. Voi myös olla, että taitojensa jakauman tai luonteensa, ihmissuhteensa, elämäntilanteensa, kulttuurinsa tms vuoksi tuo yksilö on tavallista haavoittuvampi juuri tuota vaaraa kohtaan ja niin hänen tarvitsisi saada hankituksi itselleen jokin extrasuojaus. Jollei sitä ole ja vaara jatkuu, osa muista yleensä olettaa hänen saaneen vaarasta trauman, lähinnä ne olettavat, joiden ihmisymmärrys on heikko. On myös niin, että ihmisten elämissä oletetaan olevan vastoinkäymisiä, kuin luonnostaan, melkein ilman syytä, ja toisaalta kaikella on syynsä ja voi olla, että jonkin vaaraan huomaamaan oppinut on samalla huomannut jonkins yyn siihen, miksi vanhukset sairastuvat tms, siis ison ilmiön maailmassa, ilmiön, jota vastaan olisi varjeltava monia. Toisaalta on niin, että jos jotakin aina kyttää, niin niität ulee vastaan enemmän, kun on muiden silmissä jotenkin siten harrastunut ja ikään kuin pysähtyy vaarapaikoille, muistelee niiden dynamiikkaan liittyviä asioita, mik on epäviisasta, koska se lisää noita vaaroja tuntuvasti. Mutta jotta siltä välttyisi, tarvitsisi saada vaaraan etäisyyttä tai jokin yleinen suojaus, joka pelastaa sekkä itsen että muut tuollaisilta vaaroilta.

140. Muistinmenetys ja hyväätekeviin perspektiiveihin palaaminen

Muisti toimii yleensä hyvin, kun on tietty vakiintunut perspektiivi, joka on kiehtova ja elämänmakuinen ja mielenkiintoisen tasoinen taidoiltaan, jota yleensä käyttää. Mutta iän myötä oppii uusia taitoja ja niiden myötä uusia perspektiivejä yhä helpommin ja niin vanhat perspektiivit jäävät liian alkeellisiksi ollakseen kiehtovia ja niin niiden yksityiskohtia tai niiden tapahtumia ei muista yhtä hyvin. Toisaalta paljon vaativampia, juuri nykyisin kiehtovia asioita taas muistaa hyvin.
Muistinmenetys liittyy yleensä perspektiivinvaihdokseen: ollaan kiinnostuneita jostakin kiehtovammasta kuina iemmin ja niin vanhan perspektiivin asiat jäävät pois mielestä. Tehdään mielekkäämpiä asioita mielekkäämmällä tavalla.
Myös ikävät asiat voivat aiheuttaa muistinmenetyksen: ikävän perspektiivin sijasta valitaan mukava aihepiiri. Usein osa ikävistä asioista on siinä, että niitä on lähestytty väärällä tavalla. Oikealla tervehenkisen hyväätekevällä tavalla lähestyttyinä ne eivät olisi olleet ollenkaan niin haitallisia. Esim. jos joku on vihamielisen pahantahtoinen mutta sanoo, että ikävää, kun sinulle nyt vain kävi näin, niin tuon pahantekijän kanssa kaveraamisen haluaa painaa pois mielestään, pois käytännön elämästään ja satsata niihin asioihin ja niihin ihmiskontakteihin, jotka vievät elämää hyvälle tolalle käytännössä.
Kanssa jos on jokin äkillinen aika lyhytkestoinen (sekunneista viikkoon kai) tapahtuma aivan toisesta erihenkisestä perspektiivistä aivan toisenlaisesta elämänpiiristä kuin tavallisesti, niin toisenlaisesta, etteis illä ole jatkuvuutta oman arjen tavallisissa ympyröissä, niin sen voi helposti unohtaa, jollei se ole itselle kohokohta vaan sivuseikka tai epäonnistuminen. Epäonnistumisten varaan ei voi rakentaa vaan ne voivat tuoda lisää epäonnistumisia, jos niitä muistelee, ja sivuseikat eivät tule keskiöön inttämällä vaan pitäisi kertoa, miksi ne ovat kiehtovia sinulle nykyisellään.
Muistin palauttamisessa on siis olennaista valita hyväätekeviä asioita, joista ihminen itse pitää ja jotka ovat hänelle kyllin kiehtovia ja sitä vaativuustasoa, josta hänen tällä iällä kiinnostaa kuulla. Muistinmenetyksen syynä oli väärien seikkojen nostaminen keskiöön, joten niille pitäisi löytää rooli sivuseikkoina ja jokin tapa olla niiden kanssa niin, etteivät ne häiritse elämää tai elämänlaatua. Myös sosiaalisissa jutuissa tulevat sivuutetuiksi ja siis unohdetuiksi ne, jotk a rikkovat itsemääräämisoikeutta ja moraalia vastaan tai ovat elämänviisaudeltaan kamalan puutteellisia, jolloin muistinmenetyksestä kärsivän itsemääräämisoikeuden tarkka varjeleminen auttaa muistamaan ja pitämään poissa määräilemästä nuo epäystävälliset ihmiset.
Toisaalta muisti vaatii virkkeellistä elämää toimiakseen, etenkin näköaistivirikkeitä. Tyhjän seinän tuijottaminen esim. sairastaessa voi tyhjentää muistin isolta osin, kun taas elävään elämään osallistuminen ja edes ikkunasta puita ja kadun elämää katseleminen voi auttaa muistamaan laajemman piitrin arjen asioita.
Myös liika urautuneisuus voi aiheuttaa sen, ettei muista urautumiensa ulkopuolisia asioita kovinkaan hyvin. Urautuminen liittyy kehon asennon urautumiseen, jolloin reaktiivinen liikuntaharrastus voisi parantaa muistamis- ja eläytymiskykyä.

sunnuntai 1. marraskuuta 2015

139. Harmaa olo kuin energiavaje & sumentunut näkö ja moraali, terveet elämäntavat, vitamiinit

Joskus väsyneenä ja toisilla useinkin tulee ikään kuin harmaa olo ja voi näkö sumentua. Se on jonkinlainen energiavaje, jonka aiheuttaa joko liika moraalittomuus, liian urautunut yrittäminen samaa liian kauan tai epäterveet elämäntavat, aterioiden ja etenkin vihannesten ja hedelmien laiminlyöminen sekä positiivisuuden puute, vapaa-ajan virikkeiden tarve.