keskiviikko 26. elokuuta 2015

108. Suhteestamme bakteereihin

Toisista ilmastoista Suomeen muuttaneet ovat saaneet minut ajattelemaan, että on paljon väliä sillä, millaisissa oloissa kasvaa, hankkii taitonsa ja muotoutuu aikuiseen elämään. Niinpä bakteerit, joilta puuttuu ihmisiä ja eläimiä, kenties kasvejakin, vastaava elämänpiiri kokonaan, eivät ole rinnastettavissa ihmisten elämiin niin kuin eläimet, jopa hyönteiset ovat, koska kulkevat, katselevat, syövät, ovat sosiaalisia, tuntevat, omaavat maailmankuvan jne. Niinpä vaikka haluaisi tuntea myötätuntoa kaikkia eläimiä kohtaan, jopa hyönteisiä ja puita kohtaan, niin näiden isompien eliöiden ja bakteerien yms välille on vedettävä raja ja kannettava vastuuta lähinnä vain näistä isommista olennoista. Bakteeria emme voi ymmärtää eikä bakteeri meitä, koska elämäntapamme ja elämänpiirimme ovat luonteeltaan erilaiset. Vaikka jo ilmastoero vaikuttaa paljon esim. tahtiin, huolellisuuteen, elämän eri alueiden painottumiseen jne, niin ihmisiä ja hyönteisiä jne. kuitenkin pystyy vertaamaan ja kai muodostamaan liittouman. Bakteeri sen sijaan on kuin merenrannan lammikon eliö, jonka elinolosuhteille emme voi mitään, jonka elämä ja kuolema käy meistä riippumattomasti - tai siis jota on ajateltava niin, vaikka esim. kehomme lämpötila määräisi nuo muutokset. Joskus liika erilaisuus on uhka ja samankaltaisten kanssa kommunikoimiseen ja samankaltaisten kanssa elelemiseen pitäiytyminen tuo turvaa ja elämänmahdollisuuksia rikkaammin.

Sen sijaan pitäisi kai ajatella, että asioilla, eläimillä, paikoilla, esineillä jne. on henkensä vähän niin kuin ihmissuhteilla oma ilmapiirinsä kullakin ihmisellä ja elämän tekemisillä. Jos on sovussa jonkin kanssa, harmoniassa, se ei sairastuta, mutta jos se rikkoo harmonian, jos on riita sen kanssa, jos se ei luo perusturvallisuutta, niin se sairastuttaa, ja silloin puhumme pöpöistä taudinaiheuttajina. Viisaus on hyväksi, henkinen rikkinäisyys pahasta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti