perjantai 31. heinäkuuta 2015

93. Kaihi ja parannuksena eläväisyys

Ei paperien kanssa silmien kanssa, vaan eläväisesti silmien kanssa ollaan.

Kanssa jokin muu lättänä kuten liian tylsä teoriaperspektiivi arjen elämän rinnalla tai tyhjät tylsät seinät voi aiheuttaa katseen kiinnostumattomuutta, mihin kai auttaisi etsiä elämänpiiriä, jota jaksaa iän akiken ja nykyisellään ainakin paljon.

Katseen aiheiden kiinnostavuus, vaikkapa vilauksenkin verran, elävöittää näköä, saa kiinnostumaan katselemisesta tunteinkin ja tunnelman vuoksi ja on siksi hyväksi näölle, se on ihmisen luonnollinen katselemistapa. Runojen tapaan polveileva tapa katsella voi olla kiehtovampi, taikka tunnelmallinen kuten nätit asiat tai luontoretki.

keskiviikko 29. heinäkuuta 2015

92. Sukeltajantauti ja aurinkolasit

Voiko sukeltajantauti osin tulla siitä, kun pintaan noustessa valoistuu niin äkkiä ja ajattelee, että nousee valoon ja ilmaan, niin ne mielikuvat kehoon vaikuttaessaan ovat samansuuntaisia kuin kuplivat nesteet? Eli jos heti pintaan noustuaan laittaisi aurinkolasit päälle joksikin aikaa, niin vaikuttaisiko se mitään? Entä kylmä raskas pitkähihainen paita sen sijaan, että tuntisi auringon ja ilman ihollaan?

lauantai 25. heinäkuuta 2015

91. Aivoverenvuoto ja pehmeä "Soooh"

Onkohan aivoverenvuodolla jotakin tekemistä ihmistyypin kanssa? Jos pehmentäisi ihmistyypin asennetta siihen suuntaan kuin keillä on taipumusta aivoveritulppiin, niin liennyttäisiköhän se verenvuototaipumusta? Jonkinlainen pehmeä "Sooooh" pään seudulle, potilas itse tai puoliso tai kuka nyt paljon tekemisissä on.

Kenties rasvaiset ruuat ja leivonnaiset. Rauhallisempi tahti, levollisempi.

90. A-hepatiitti & hepatiitit eli maksatulehdukset ja turkoosi & viileä sumuinen sää

Tällainen vaikutelma vain: auttaisikohan A-hepatiittiin tyyntyminen siihen tapaan kuin turkoosi väri ja viileä sumuinen sää luonnon helmassa tyynnyttävät?

23.3.2017   Luin netistä hepatiiteista eli maksatulehduksista. Niiden aiheuttajista syntyi vaikutelma, että joku toisaalta inhoaa tai epäilyttää jokin mitä tekee, vaikka työ tai juominen, ja toisaalta yrittää väen vängällä tehdä sitä, kun joku muu tai itse joskus alussa on pitänyt sitä hyvänä ideana ja jotakin tarttis olla, vaikkapa joku työ tarttis olla tai jokin onnen ja viihtyvyyden lähde elämässä, vaikkei se enää tai itsellä tuo sitä. Eli tarttis löytää parempi tulonlähde, ks. Haaveammattiin-blogini http://nopeaoppisuus.blogspot.fi , tai parempi onnen ja elämänsisällön lähde, ks. tämän blogin kohta 12. Sokeritauti ja positiivinen asenne luonnollisiin virikkeisiin ja ehkä e-kirja blogissani http://workandfreetime.blogspot.fi .
Tuollaisen elämänviisauden ja omaehtoisuuden puuttuminen voi liittyä kulttuuriin, esim. siihen, että lämmin sä paikkaa huonon olon ihan ok oloksi ja sammuttaa mukinat, joita ihminen itsenäistyessään päästelee. Siksi tauti voisi tarttua etenkin matkalla paikoissa, joissa kulttuuri tyynnyttää ihmiset samaan kaavaan, mm sukulaisten seuraan sen sijaan, että lähtisivät omille teilleen "Elä ja anna toisten elää"-ohjeen sallimalla ja mahdolliseksi tekemällä tavalla, eli elämänmyönteisen itsekäs saa olla muttei puuttua toisten elämään muuten kuin reilusti, ja tervehenkinen on tässä oltava, ks. terveiden elämäntapojen ohjeeni  http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html . Rokotussuoja voisi selittyä sillä, etti jossakin moodissa, vinkkelissä tai jonkin taidon tai viisauden kanssa lähde ihan sokkona vieraiden kulttuurien tuollaisten epäviisaiden piiretiden matkaan.

tiistai 21. heinäkuuta 2015

89. Vanhuuden vaivat ja kapeampi samaistumisryhmä

Jos vanhuuden tullen tulee epämääräistä vaivaa, jonka syy jää hämäräksi, niin voiko osin olla kyse siitä, että on samaistunut lähes kaikkiin yhtä iäkkäisiin, jolloin samaistumisryhmästä on tullut niin laaja, etteuivät henkilökohtaiset ominaisuudet sovi yhteen, kun yksi huolehtii yhdestä ja toinen toisesta asiasta muttei kumpikaan molemmista? Pitäisi luokitella erikseen ainakin työkeskeiset koulutuksen mukaiset, kotirouvat, ym selkeät toimeliaisuuden tyypit ja elämänarvojen joukot sekä osaamisen alueet ja karkeat osaamisen tasot. Jos yksi ajaa autoa ja toinen ei ole koskaan ajanut ajokorttia, niin tsempaamisen kohde ei ole heillä sama ja niin ei liika samanlaistaminen k

lauantai 18. heinäkuuta 2015

88. Ihmeparannusohjeyritelmä XI * Sosiaaliset vaikutteet & ruumiinrakenne

Kun ihmisten kanssa on sosiaalinen ystävälliseen tapaan kontaktiin uppoutuen, niin omaan olemukseen tarttuu hetkeksi tai joksikin aikaa heidän tyyliään ja tekemisentapaansa, elämänasennettaan ja näkymiään tavallisine käytännön kuvioineen ja sosiaalisten suhteiden piirteineen. Seurassa ollessa tarttuu elekieleen myös tuon toisen piirteitä, ja jos uskoo kropan voivan muuttua vikkelään, ihan hyvin jo sekunnissa, niin tuon toisen kropan mittasuhteita ja olemusta väliaikaisesti myös. Tällä tapaa pitäisi voida oppia, mikä piirre aiheutaa minkäkinlaisern kropan, ja niin piirteitä ja hahmotustapoja valitsemalla voida valita itselleen kussakin suhteessa terve kroppa. Koska tällaiset vaikutelmat vaihtelevat hetkestä toiseen, voivat kropan piirteetkin vaihdella hetkestä toiseen ja seurasta toiseen. Niinpä on luultavaa, että toisina hetkinä on parantunut ja toisina sairastunut ja useimpina hetkinä elää oman arkensa taitotasolla aika lailla urillaan. Mutta noista jos oppisi poimimaan ne hyödylliset vaikutteet ja hyväätekevät mielikuvat, asenteet, tottumukset jne., niin paranisi paljon ihan jo sekunnissa tai kolmessa.
Oma vaikutelmani on, että yleine taitotaso määrää kropankin kuntoa: tunarin kroppa prakaa, kun hän ei huolehdi siitä kunnolla, ja hyvää laatua elämänviisaasti tekevä tuo hyvää vaikutetta muillekin myös kropan osalta.
(Näin tuntuisin saavan sekunnissa hampaiden väliset raot kasvamaan niin, että hammaslanka luistaa väljästi, jos se ensin jäi samaan rakoon jumiin.)

torstai 16. heinäkuuta 2015

87. Astma ja luonnon vehreys

Helpottaisikohan astmaa luonnon vehreydessä kulkeminen ja luonnon kauneus myös muina vuodenaikoina luonnossa kulkiessa lämpöisesti puettuna? Luonnon tunnelmallisuus, harmonia, Suomi-neito ja perinteikäs luonnon viehätys,  sen symboliikkakin. Luonnossa on niitä onnistuneen elämän taitoja, mm. tunnelmataju, joita astman kohdalta elämästää kenties puuttuu.

86. Huono olo kuumeen tai tulehduksen laskiessa ja myrkyn poistaminen elimistöstä

Minulle on joku joskus kertonut, että jos kuumeen tai tulehduksen laskiessa tuntuu kuin jossakin olisi jotain myrkkyä muistuttavaa, niin ne ovat kuolleita bakteereja ja ne poistetaan elimistöstä myrkyn tapaan.

85. Tulehdus ja viileä sileys

Auttaakohan tulehdukseen, sitä lievittää, jos kuvittelee mielessään pyöreän alueen ainakin parikymmentä senttiä tulehdusalueen ympärille ulottuen ja koko keholle ainakin puoli metriä kehon ulkopuolelle ulottuen, niin kuvittelee sen mielessään viileäksi, sileäksi ja lätistetyksi, ja mieluusti viilentää jotenkin, esim. hetkisen viileää seinää vasten ja varjossa, ja pitääkin kuin sileästi ja tyynesti ja tyyliltään vähemmän porua siitä pitäen kuin lättänästi?

3.2.2016   Jos jossakin ei ole viileää saatavilla, niin auttaisiko pitää kädessään (ohutta tai ohuehkoa) luonnonvaraisen kasvin aika tuoretta lehteä, niin lämmönsäätely, sen tuoma viileys, ja kaikenlaiset luonnolliset ikivanhat taidot olisivat helpompia?

keskiviikko 15. heinäkuuta 2015

84. Ihmeparannusohjeyritelmä X * Maalaus & sikiöaika

Piirtäämisessä ja maalaamisessa on jotakin kunkin olennon oman hahmon hakemista, esim. kasvin lehtien oman rytmin hakemista ja hevosen ruumiinrakenteen tunteenomaisen kauneuden ja käytännön toimivuuden yhteyden hakemista, kun eläytyy kohteen henkeen, sen hienouteen ja smaan aikaan pyrkii realismiin tuosta hengestä tinkimättä. Kun tuon yhteyden löytää, syntyy hieno piirustus- tai maalaustaito, jonkinlainen tie omanlaiseensa viisauteen, jota kai muun muassa katsoessamme haemme. Kun tätä mietin, mieleeni nousi muistikuva sikiöajoiltani, kun keho piti rakentaa ja se oli jotakin tämäntapaista viisautta: eläytymistä ihan vain kehon tehtäviin, elämään, noissa tehtävissä, elämänalueissa mielekkäisiin rakennepiirteisiin kuten vaikka hermosto ja käden rakenne, ja sitten kehon muovaamista vapaamuotoisesti hyvänlaiseksi myös noissa suhteissa vähän samaan tapaan kuin tavallinen haava paranee ja siihen tulee arpija ajan myötä arpi tippuu pois ja alta paljastuu eheä iho. Kai rukouksin voisi luoda turvaa tuollaiselle eheydelle.

sunnuntai 12. heinäkuuta 2015

83. Korvien vinkuna ja hyönteisten laulun ymmärtäminen

Korvien vinkuna voi olla lähistöllä olevien pienenpienten hyönteisten laulua, kun ne yrittävät laulamalla selittää sinulle, miten parantaisit vaivasi korjaamalla elämäntapasi niiden ohjeen mukaan. Hyönteisten laulua ymmärtää kuten ihmis(naisen?)laulua tunteiden, vaikutelmien, sosiaalisen silmän, elämäntavan, tilannekuvan yms osalta äänen väristä, soinnista yms., siis lähinnä malllia ottamalla niinb kuin katsellessa voi oppia sanattomasti mallista ja ymmärtää tilanteita yms sanoita.

82. Jasmiinin käyttö

Jasmiinisuitsuke ja jasmiiniriisi auttavat ikväien muistojen unohduttamisessa, kun tilanne on jo ohi ja jäljellä enää ikävää ilmapiiriä ja ajatukset. Jasmiinin tuoksu etäännyttää surun voimin ikävät muistot ja niihin liittyen hiertämään jääneet nykyisellään etäiset ihmikontaktit, ja on samalla jotenkin kauniin tunnelmallinen luoden hengellisyyden ja elämänviisauteen virittäytymisen myötä tilaa uudelle elämälle uudelta pohjalta, kokonaiselle elämän tervehenkiselle rikkaudelle nyt kun häiritsevät henkilöt ja aihepiirit saa etäännytettyä ja laitettua pienempää tilaan niin että jää koko maisema itselle. Jasmiinin tuoksulla voi etäännyttää ja pyyhkiä pois ajatuksiksi jääneet ihmiskontaktit muttei jaettua elämää. Häiritsevät asiat ovat kullekin erilaiset.

Jos sen sijaan ikävät ihmissuhteet ovat edelleen elämän osa, niin niihin usein auttaa ohje "Elä ja anna toisten elää!" (http://opisuomalaisuus.blogspot.fi) sekä etäisemmät välit niin, että toinen (ja itsekin sinä) miettii ne sivistyksellä eikä sosiaalisesti pähkäilemällä sekä tietenkin hengellisyys, hengellisemmät ihmissuhteet ja tervehenkisyys ihmissuhteissa, ennen kaikkea siinä, miten paljon ollaan tekemisissä ja mihin tapaan sekä miten ihmissuhteista ajatellaan, sekä yleisen meningin moraalisuus ja tervehenkisyys.

Oman kokemukseni mukaan jasmiinin tuoksu auttaa kokoamaan ikävän tunnelman etäisine ihmiskontakteineen yhdeksi ajatelluksi aiheeksi pois ympäröivästä huoneesta ja elämäntilanteen kuvauksesta, ja suitsukkeen mieleen tuoma suru kohdentuu suruksi siitä, että noin ikävästi olivat asiat, ja niin ikävä aihepiiri tulee tuomittua,  torjuttua, surun voimin vaimennettua tyyliin "en halua tuollaista" ja etäännytettyä. Näin on ikävä aihe saatu etäämmäs. Jasmiinisuitsukkeen tuoksun elävöittävä herkkä vaikutelma luo huoneessa tilaa hengellisyydelle ja hengellisemmille ihmiskontakteille kun taas nuo myttyyn menneet jäävät pois. Hengellisyys varaa tilan ja elämän tervehenkiselle uudelle alulle, muulle elämälle, jota tarvitseekin, ja niin jäävät nuo ikävät muistot pois häiritsemästä (vaikkei muisti pyyhkiydykään) ja tilalla on monimuotoista elämää paremmalta pohjalta.

tiistai 7. heinäkuuta 2015

81. Liika antiseptisyys ja suomalaiset elämäntavat

Ks http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2015/01/viileaan-sopeutuminen.html lämmittelyohjeita

"41. Talvella marraskuusta maaliskuuhun on lähes antiseptistä, niin vähän pöpöjä missään, koska pöpöt eivät lisäänny kylmässä. Jos tunnet kaipaavasi lisää pöpöjä, niin jos pystyt pitämään ihosi ja vaatteesi sisäosat lämpiminä, niin niissä on paljon enemmän pöpöjä kuin kylminä. Myös lämpimässä vesijohtovedessä on pöpöjä, joten käsien pesu hitaasti lämpimällä vedellä auttaa jonkin verran. Jos kotonasi on jokin lämpimämpi huone, jossa on jotakin edes vähä n likaista, niin siellä on hiukan enemmän pöpöjä. Lämmin ruoka usein tuo hiukan pöpöjä, samoin kai lihaliemi yms. Saunassa on kuuma ja kostea, joten kun lämpenee saunassa oikein kunnolla ja varjelee kehoaan viilenemästä pinnaltakaan saunan jälkeen, niin on joksikin aikaa kylliksi pöpöjä. Kun liikkuu reippaasti urheillen, hikoaa ja tulee pöpöisemmäksi. Suomalainen yleensä selviää näin vähillä pöpöillä, mutta lämpimistä maista tulleet saattavat kaivata pöpöjä. Lemmikkieläimet tuovat pöpöjä nuolemalla, läähättämällä yms. Uudemmissa taloissa on usein lämmin kylpyhuone, jossa lämmin suihku tuo jonkin verran pöpöjä koko kehoon, jos kuivaat kunnolla ja laitat heti lämpöiset vaatteet niin, ettei iho ehdi viiletä. Suomalaiset saattavat siivota esim. kerran viikossa eikä päivittäin asunnon tip top kuten tropiikissa kai on tapana, mikä kai tekee sen, että pöpöjä kumminkin on jonkin verran. Myös tiskit saattavat jäädä lojumaan pesemättöminä tunneiksi tai jopa päiviksi, jos laiska on. Seuranpito lämpimissä sisätiloissa ruuan kera esim. tunnin tai pidempään kerralla tuo yleensä pöpöjä huoneessaolijoille. Lämpöisen ihmisen lähellä istuminen voi tuoda pöpöjä. Pöpöjen puutteesta kai yleensä kärsivät ne, joiden iho ja keho ihon alla on tavallisesti viileä, jopa kylmä, mihin auttaisi urheilullisuus ja lihoaminen normaalipainoiseksi tai vähän yli sekä lyhyemmät välit lämpimillä aterioilla, jotka kai saisivat olla vastaavasti pienempiä, ja tuulettaminen isosta ikkunasta kerralla paljon eikä lähes jatkuvasti vähän ikkunanraosta niin, ettei heidän asuntonsa olisi sen viileämpi kuin muidenkaan, ja oleskelisivat lämpimässä kohden asuntoa paksun villaviltin sisällä eikä ikkunan luona viileässä. Suomalaiset myös yrittävät selvitä siivouksista ilman pesuaineita, pelkällä vedellä ja korkeintaan Fairy-astianpesuaineella, jota ei pidetä niin vaarallisena, sillä ydympiä pesuaineita pelätään ja niitä, jotka puhdistusainein pitävät kotinsa lähes antiseptisena, pidetään kovin epäviisaina, epäterveellisesti elävinä ja elämänviisaudeltaan puutteellisena. Mutta suihkussa käydessä käytetään shampoota ja joskus saippuaa, ja pyykit pestään pyykinpesuaineella. Kädet ja iho pestään mieluummin pelkällä vedellä, kuivataan heti, jottei vesi ehdi jäähtyä, ja aivan heti kuivalla pyyhkeellä kuivattuaan ihon ollessa vielä kosteahko ja lämmin laitetaan lämpimät puhtaat kuivat vaatteet päälle, niin iho pysyy lämpimänä ja aavistuksen kosteana vaatteiden sisällä. Kuivassa talvi-ilmassa rutikuivaksi kuivunut iho ei kai ole niin terveen pöpöinen eikä iholla viilennyt vesi myöskään. Haitallisina vältettäviä ovat viemärin, vessanpytyn, roskiksen ja tiskirätin pöpöt. Sen sijaan tavalliset tiskit voi pestä paljain käsin.
Ihon ja raajojen tulisi siis olla ihan lämpimät, mikä tarkoittaa, että olisi jatkuvasti käytettävä niin lämpimiä vaatteita, että pohtii pikemminkin hikoilemista kuin viileyttä, eli jatkuvasti puhdas kuiva paksu villapaita yllä ja ulkomaalaisilla kai lämpöhousut ja villasukat tottakai.
Suomen oloissa terve pöpökanta iholla vaatii, että kesällä ainakin kerran tai pari, mieluummin useamminkin käy järvessä uimassa ja kävelee nurmikolla paljain jaloin sekä lojuu heinikossa tai nurmikolla, mieluummin jo aika alkukesästä. 
Jos on liian pöpötön olo niin, että se häiritsee, niin pitäisi pitää keho ihon pinnan alta muutaman sentin verran ihan terveen lämpimänä kokoajan, melkein niin, että siltä osin hikoilee, niin se kai auttaa pöpöttömään oloon. Pue esim. paksumpi villapaita, liiku rehkien ja syö vaikka makkaravoileipä, pysyttele liikkeellä, juo ehkä muutama kupillinen kuumaa.  "

144. "Kehon lämpimistä osista lämpö leviää sisätiloissa niihin, jotka viilenivät ulkona. Kehon pinnalla kuuluu elää jonkin verran pöpöjä. Ulkona pakkasessa ne kuolevat ja hyvä olo palaa vasta, kun vaatteiden suojista ja sisätilojen lämmöstä, esim. lämpimästä vedestä, on jonkin verran pöpöjä palannut ulkona viilenneisiin kohtiin, niin kuin terveessä lämpimässä kehossa kuuluu olla. "
Maaliskuussa "Kun paistaa aurinko ja lämpötila nousee plussan puolelle, alkaa sulavan hangen päällä ja paljastuvassa maassa olla hiukan pöpöjä. Kun koskee paljain käsin sulavaa lunta tai maata ja vanhoja korsia, tajuaa kevään tulon paremmin, tulee iloisempi mieli ja on jotenkin samassa rytmissä luonnon vuodenaikojen kanssa."


Lämpimään palatessa pöpöjä palautuu siis lämpimistä kehon viereisen ilman osista viilenneisiin, jotka nyt taas lämpenevät, siis ilmaan ja ihon pinnalle eikä kropan sisään. Voihan olla, että kropan sisälläkin on hiukan pöpöjä, mutta se on kropan oma asia, kropan viisaudella hoidettava, antaa kropan lämmetä omia aikojaan ja korjata pakkasvauriot sekä liian viileyden tuoman onton olon ym. Pöpöjä ei saa ajatuksin komentaa kropan sisälle, se ei ole tervettä, vaan on annettava kropan olla hyvällä tavalla ja omalla paranemiseeen liittyvällä viisaudellaan huolehtia mm pöpöjen määrästä. Jos pöpöjä komentaa kehon sisälle, katoaa paranemiseen tarvittava kohmeloisuus, joka on aamukohmelon tapaan viisas, viisautta tuova, minkä menetys on suuri vahinko.
Lainaus kirjoituksestani terveistä elämäntavoista http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html :
"6. On sanonta: "Aamu on iltaa viisaampi." Illalla ovat tekemiset kaavamaisia ja turaavia, nakemyksettomia. Illalla ei ole hyva aloittaa mitaan uutta, mika vaatisi nakemyksellisyytta. Aamulla taas on juuri heranneen aamukohmelo, jota taytyy varoa hairitsemasta, silla se on viisaampi nakokumaelamaan ja taitoihin. Se, mika oli illalla sarkynyt urautuneiksi sirpaleiksi, on yhta eheaa kimpaletta aamulla, kun unisenkompeloin liikkein istahtaa aamiaiselle ja lahtee toiuhin tai kouluun. Aamunakokulma on viisas, se tavoittaa olennaisempia ja syvallisempia asioita kuin paiva, saati sitten ilta, kauaskantoisempiakin, aamulla on hyva laatia suunnitelmia kohmeloisen hitaaseen tapaan. Aamulla ei kannata ottaa mallia mistaan illan mallisesta.
Näin siis viisastuu, kun on aamukohmeloisane liikkeellä aamiaispöydässä ja bussissa, niin unisen eheyden viisaus ei jää elämästä erilliseksi kuten hiljalleen löhöilemällä heräilevällä.
Tätä aamukohmeloisen viisautta ei siis ole tönkkö olo sellaisenaan vaan maisemahahmotus ikään kuin viisauksia aavistelevaan tapaan yhdessä kohmelon eheyden kanssa."

80. Myrkytys ja ystävälliset välit myrkyn kanssa

Jotkin myrkyt kai ovat alkuperältään luonnollisia kuten vaikka sieniä. Maailman luonnollisen elementin kanssa tulee paremmin toimeen, jos sympatiseeraa sitä ja näkee sen elinympäristön luonnollisena arvostettavana osana. Näin pitäisi kai myrkyn alkulähteen eli vaikka kyseisen sienen kanssa olla sosiaalinen vähän niin kuin kuumetaudissa sairastaa: puuska nyt ja pidemmällä aikavälillä lievemmin muttei kokonaan välit katkoen.
Tietenkin pitäisi yrittää minimoida myrkyn määrä elimistössä.

79. Allergiat ja niiden aiheuttajan näkeminen tarpeellisena tervehenkisen maailman osana

Allergioita (siitepöly ainakin) tuntuisi aiheuttavan, kun joku ei näe allergian kohteen olevan tarpeellinen maailman osana, siis tervehenkisen nykymaailman osana. Jos ymmärtäisi paremmin, miksi noille asioille on niin suuri sija maailmassa, olisi helpompi kehollaan sopeutua niiden hetkellisesti dominoimaan elinympäristöön ja ei siis allergioitakaan tulisi.

78. Pöpöt ja ystävällisyys

Ystävällisissä rehevissä sosiaalisissa väleissä ilmassa liikkuu enemmän pöpöjä, voipi olla pöpöjä enemmän muutenkin. Silloin niitä sietää sairastumatta, ongelmitta. Luulisi siksi, että rehevän ystävälliset välit, edes muutaman vuorokauden verran, pöpötartunnan lähteeseen lieventäisivät pöpöistä sairastumista.

maanantai 6. heinäkuuta 2015

77. Tuberkuloosi ja lämpimät raajat

Tuberkuloosista saa vaikutelman, ettei potilas ole pitänyt nilkkoja ja jalkoja jalkaterästä pohkeeseen sekä ranteita ja kättä sormista kyynärvarteen lämpiminä. Keskikropankin olisi hyvä olla ok lämmin.

Siis pitkävartiset puhtaat villasukat, käsiin ehkä jotkin säärystimen tapaiset (tai pitkähihainen villapaita, joka suojaa myös ranteet) ja sormikkaat tai sormet paljaaksi jättävät lämmittävät käsineet, muutenkin ihan lämpimästi päälle ja elämäntapa ei oleskelevainen vaan reippaan liikunnallinen nuoren ihmisen tapaan, jotta kroppa tuottaa lämpöä.

Lämmittelyohjeita http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2015/01/viileaan-sopeutuminen.html

sunnuntai 5. heinäkuuta 2015

76. Kuuman kestäminen ja esikuvat kuumista ilmastoista

Kuuman kestäminen on kiinni siitä, miten on, millä asenteella, miten verenkierto, elämänrytmi, tunnevire jne ovat. Lämpötilaan sopimattomat tavat olla siis heikentävät kuumuuden kestokykyä ja kuumuudessa oleskeluun sopivat tavat, joita voi mallista matkia kuumien maiden ihmisiltä, parantavat kuumansietokykyä olennaisesti.
Jollei kestä kuumaa, niin olisi päästävä viileään mahdollisimman pian.

Syksyiltä lienee tuttu ilmiö, että keho huokuu lämpöä kehosta ulos lähiympäristöön. Keho tuottaa lämpöä jossakin keskikehon keskellä selkärankamaisella alueella kenties. Jos tuota aluetta ei pidä yhtä spontaanisti kuin liikkuessaan vaan (arabien tapaan, mikä ei vaikuta terveelliseltä mutta näkyy olevan tropiikista tulleilla useilla tapana) pikemminkin vaisusti, lätistetysti, keinotekoisen lättänästi, niin se ei tuota spontaanisti niin paljon lämpöä.

Viileä, varjo tai puolivarjo, tuulenvire, pikemminkin luontoympäristö kuin purkkiin suljettuna, vesistön luona, hattu päässä, hellevaatteet, kovin kevyet kengät, paljon varjossa olleen ison esineen esim. seinän vieressä ihan, kastuneena.Oleskelevaisuus, kireiden aikataulujen puute, ei niin tarkasti tekeminen, se ettei ole kuumassa tai auringossa ollenkaan vaan koko ajan aika viileässä.

Suomen lämpömittarin logo opettaa lämmönsäätelyä http://lampomittari.fi/tuotekategoria/ulkolampomittarit/

31.1.2016 Nyt on kyllä niin, että viime kesänä ensi kertaa otin enemmän mallia kuumista ilmastoista ja tuntui helteen kestäminen menevän huonommin kuin tavallisesti. Tavallisesti olen ottanut summittain etäältä mallia enkä tarkkaan, en ole matkinut kuin linnunpoikanen vaan kuin kiinnostumaton ulkopuolinen, joka haluaa pitää oman kulttuurinsa ja ilmastonsa tavat.
Olisikohan, että lämmönsäätely vaatii hyvää verenkiertoa, samoin hyvä olo vaatii hyvää verenkiertoa, ja niin on helteelläkin hyvä olla liikkuvainen, muttei rehkimällä vaan jotenkin keveän rennosti niin kuin vähän vain liikkuen mukamas, mutta niin vauhdikkaasti, että veri kiertää hyvin. Jos kroppa on pinnalta viileä ja sisältä kuuma, tulee ainakin minulle huono olo, kun taas kunnollinen verenkierto tasaa lämpötilan ja tuo hyvän olon sekä lämmönsäätelykyvyn: paljon paremman lämpötilan.
Yleensä kai on tärkeää reagoida lämpötilakysymyksiin ennakoiden ja vikkelään, mikä tarkoittaa, ettei saisi olla seuranpitäjän tapaan paikoilleen jumiutunut vaan jotenkin irrallisempi kuten ihminen, joka haluaa olla aikuinen tai osata hyvin.
Aterioita kanssa ei saisi syödä helteellä tavallisia vaan vain sen verran kuin mitä on näkä eikä varastoon. Ja syödä kevyttä kuten salaattia tai tomaatti, jos on ateria-aika muttei nälkä, tai lykätä ateria. Ja jos sitten illan tullen on viileä, niin pukea lämpimämmin ylle, niin että pysyy lämpimänä eikä syödä liian tuhdisti sittenkään vaan vain tavallisesti, jos on ateria-aika jäänyt iltaan.
Muttei näitä nyt voi kunnolla miettiä, kun on talvi. Täytyy odottaa kesän alkua.

75. Puhalluksissa oleva lehmä ja litran piimätölkki

(Olen kaupunkilainen.) Koirani tässä lojui puhalluksissa olevan lähmän näköisenä, sen kun on tapana matkia monenlaista. En tiedä, ovatko lehmät koskaan puhalluksissa, mutta tuli mieleeni, että jos puhalluksissa oleva lehmä ajattelisi juovansa litran piimää tavallisesta Valion piimäytölkistä, vaikkapa Asidophilus-piimää, jääkaapin viileänä kai, niin purkautuisiko lämmin ilma siitä pieruna ulos, kun perä'suoli olisi tölkkimäisesti ja piimämäisesti hahmotettu? Nojaa, tuli vain mieleeni.

74. Huono iho ja positiivinen toimelias elämä

Huono iho ja läpi kuultavat verisuonet tms tuntuu liittyvän voimattomuuteen, paikoillaan istumiseen, sisätiloissa oleskeluun, työn puurtamiseen. Tilalle tervehenkistä positiivista toimeliaisuutta, mm liikuntaa, tervehenkisen toimelias elämä siis ja terveet elämäntavat kaikilla elämänalueilla.
http://parantamisesta.blogspot.fi/2015/06/ohjeita-kovin-heikkokuntoisen-liikunnan.html