Lapsena en ollut kuullut montaakaan vanhusten mielipidettä. Kun isä sanoi, että vanhukset kuolevat aika pian ja isoisä vastasi jotain tyyliin ymph, syntyi siitä vaikutelma, että vanhukset odottavat kuolemaa. Toisaalta kun isoisän isosiskolle huomatti joku sukulainen kuoleman ajatuksesta, niin hän tuumi reippaalla äänellä, että ei tässä mitään, monta hyvää vuotta on vielä edessä, ei meininkiä vanhuus haittaa, ja niin ei tullut ollenkaan mieleen ajatella hänen pian kuolevan ja elikin noin satavuotiaaksi. Nuoret ovat kuulleet niin harvoja vanhojen väitteitä, että tervehenkisemmät tilannearviot saavat heti tilaa, jos vanha ihminen niitä tervehenkisellä tyylillä julistaa. Eikä kai keski-ikäisilläkään ole omaa kantaa aiheeseen vaan kuuntelevat vanhuksen omia vankkumattomia mielipiteitä voinnistaan ja tulevaisuudennäkymistään, tekemisistään ja mielipiteistään.
Voisko tuon puhetyylin osata siltä pohjalta, että tiedotus tässä asiassa on pälä pälä tyylillä eli voit vain laukaista mielipiteesi sinulle ominaisella reippaalla, sanomaasi tukevalla rehdillä tyylillä ja se tulee otetuksi keskustelun osana, sinun mielipiteenäsi eli siis asianosaisen varmana tietona.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti